VTT:n Antti Vasara muistuttaa, että syväteknologian ratkaisujen kaupallistaminen voi luoda maailmaan ja Suomeen jopa kokonaan uusia teollisuuden aloja.

Syväteknologia-alalla (deep tech) viitataan kasvuyrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu tieteen ja teknologian tuoreiden läpimurtojen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Ne tarjoavat ainutlaatuisia ja mullistavia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. VTT:n toimitusjohtajan Antti Vasaran mukaan 2020-luvulla edessämme on syväteknologinen murros, joka tulee olemaan jopa mullistavampi kuin edellisten vuosikymmenten digitalisaatio. 

– Suomalaisilla kasvuyrityksillä on ainutlaatuista, jopa epäreilua, kilpailuetua useammalla eri syväteknologia-alueella. Siksi ne voivat myös tarjota EU:lle sen kipeästi kaipaamaa, kilpailukykyistä ja globaalisti leviävää teknologiaa, Antti Vasara kertoo. 

– Syväteknologian ratkaisujen kaupallistaminen voi luoda maailmaan ja Suomeen jopa kokonaan uusia teollisuuden aloja. 

– Todennäköisesti myös kaikki perinteiset toimialat tulevat mullistumaan syväteknologian vaikutuksesta tavalla tai toisella. Siksi syväteknologian omaksuminen on lähes elinehto jokaiselle yritykselle, Vasara summaa.

Syväteknologinen murros on käynnissä

Maailman on löydettävä pikaisesti ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja laajoihin terveysongelmiin. Vasaran mukaan syväteknologiaa kehittävät kasvuyritykset ovat nopein tie kestävään liiketoimintaan, sillä syväteknologian innovaatiot pyrkivät ratkaisemaan juuri näitä suuria haasteita.

Toisin kuin digi-startupit, syväteknologian kasvuyritykset kehittävät yleensä konkreettista fyysistä teknologiaa – esimerkiksi hiilidioksidin avulla valmistettavaa proteiinia, jolla ratkotaan kestävän ruoantuotannon ongelmia (Solar Foods) tai kvanttitietokoneita, jotka voisivat mahdollistaa tietojenkäsittelyn kvanttiloikan (IQM). 

Tuoreessa Syväteknologian taskukirja -julkaisussaan Vasara esittelee kolme suomalaista syväteknologian aluetta, joilla suomalaisilla kasvuyrityksillä on ainutlaatuista osaamista ja kilpailuetua. Nämä alueet ovat uudet materiaalit, nanoelektroniikka ja terveysteknologia.

Uudet materiaalit tarjoavat mullistavia, kestäviä ratkaisuja muun muassa rakennusmateriaalien, ruoantuotannon ja tekstiilien saralla. Esimerkkejä suomalaisista materiaaliteknologiaa hyödyntävistä syväteknologian startupeista ovat ilmasta uusiutuvalla energialla ruokaproteiinia tuottava Solar Foods ja puusta tai vaikkapa ruokajätteestä tekstiilikuitua tekevä Spinnova.

Nanoelektroniikka tarkoittaa nanometrin mittaluokan rakenteisiin perustuvaa teknologiaa, jonka avulla voidaan kerätä ja käsitellä dataa aivan uudenlaisella laajuudella ja teholla. Se voi mahdollistaa esimerkiksi ihmisen terveyden tai maapallon luonnonresurssien mallintamisen, ennakoimisen ja ohjaamisen. Suomalaisia yritysesimerkkejä nanoteknologian saralla ovat esimerkiksi reaaliaikaista satelliittidataa tarjoava Iceye ja kvanttitietokoneita rakentava IQM. 

Terveysteknologia mahdollistaa terveyden ennakoinnin ja tehokkaan täsmähoidon. Uutta lääketiedettä, diagnostiikkaa ja teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista ratkoa globaalin terveydenhuollon haasteita ja jopa ennaltaehkäistä sairauksia. Suomalaisia terveysteknologian startup-esimerkkejä ovat esimerkiksi allergiarokotteita kehittävä Desentum ja lääketuotantoa nanomuokkauksen avulla radikaalisti tehostava Nanoform. 

Suomalaisilla kasvuyrityksillä jopa "epäreilu pohjoinen kilpailuetu"

Nämä kolme aluetta on valittu sillä perusteella, että niillä toimivat kasvuyritykset kehittävät ja kaupallistavat tällä hetkellä niin perustavanlaatuisia tieteellisiä läpimurtoja, että edessä on teollisuudenalojen vääjäämätön mullistus ja toisaalta siksi, että juuri näillä alueilla Suomeen on kertynyt niin pitkän linjan tiede- ja tutkimusosaamista, että se antaa suomalaisille kasvuyrityksille jopa epäreilun pohjoisen kilpailuedun, jolla globaalit markkinat voidaan vallata. 

Vasaran mukaan nyt olisi olennaista, että perinteiset yritykset tarttuisivat yhteistyöhön syväteknologian startupien kanssa, jotta innovaatiot saadaan skaalattua maailmanmarkkinoille mahdollisimman nopeasti. Monet suomalaiset syväteknologian startupit tekevätkin jo yhteistyötä globaalien suuryritysten kanssa, hän muistuttaa. 

//Nina Garlo-Melkas