Kuva: Vantaan Energia

— Takana on tyypillisen työntäyteinen uuden voimalaitosyksikön ensimmäinen vuosi, Patomeri summaa. Lastentaudeilta ei ole kokonaan vältytty, mutta hoitokeinotkin ovat tehonneet nopeasti.

Pääosin kyse on ollut teknisistä pikkuvioista, jotka on korjattu takuutyönä. Jätekattilassa ilmenneen suunnitteluvirheen korjaaminen vaati isompaa remonttia, mutta nyt sekin on hoidettu.

— Tuotannon keskeytyksiä on ollut yhteensä parikymmentä päivää. Siitä huolimatta tuotantoennusteet on ylitetty, varsinkin kaukolämmön osalta, käyttöpäällikkö kiittelee.

Jätevoimala vihittiin käyttöön viime vuoden syyskuussa. Lämpöä on tuotettu 834 gigawattituntia (lokakuu 2014 - syyskuu 2015). Lämpöenergian hintaa on voitu laskea noin kymmenen prosenttia jätevoimalan ansiosta.

Jätettä poltettiin ensimmäisenä käyttövuonna 335 tuhatta tonnia suunnitellun 320 tuhannen tonnin sijasta.

Arviolta 85 prosenttia jätteestä tulee kotitalouksilta.

Tarkoituksena on polttaa vain kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä, joka muuten päätyisi kaatopaikalle.

Näppituntuma kuitenkin on, että voimalaan tuotavasta jätteestä yli 10 prosenttia olisi kierrätettävissä.

—Jätteiden lajittelussa on vielä parantamisen varaa, Patomeri myöntää.

Polttojätteen sekaan on eksynyt kattopeltejä, kylpyammeita, rullakoita ja auton konepeltejä. Seurauksena on ollut kuljetinlaitteiden pysähdyksiä ja vaurioitumisia.

Kierrätykseen kuuluvaa metalliromua on löytynyt yllättävän paljon, yhteensä satojen tuhansien eurojen arvosta. Uudelleenkäyttöön se lopulta meneekin, koska metallit erotellaan tuhkan joukosta.

Alkuvaiheen suurimpia saavutuksia on se, että jätteenpoltossa syntyvien haitallisten aineiden päästöt on saatu painettua todella alhaiselle tasolle.

— Päästöt ovat jääneet yhteen kymmenesosaan, parhaimmillaan yhteen sadasosaan sallituista määristä, Patomeri myhäilee.

Mm. rikkidioksidin päästöt ovat olleet noin 10 prosenttia päästöraja-arvosta, hiukkasten noin 3 prosenttia, dioksiinien ja furaanien alle 2 prosenttia ja raskasmetallien päästöt noin 5 prosenttia päästöraja-arvosta. Ainoastaan typen oksidien osalta on hätyytelty raja-arvoja; päästöt ovat olleet vajaat 90 prosenttia sallituista. Typpipäästötkin vähenevät, kun poistojärjestelmän ohjaukseen ja automaatioon tehdään parannuksia.

Hajuhaitoista ei ole tarvinnut kärsiä sen paremmin voimalan ulko- kuin sisäpuolellakaan.

Polttoprosessiin tarvittava ilma imetään haisevista tiloista, ja haju kirjaimellisesti palaa pois yli tuhannen asteen kuumuudessa.

Kaiken huipuksi voimala puhdistaa lähiympäristönkin ilmaa pölystä ja pienhiukkasista.

Jätevoimalalla on keskeinen rooli, kun Vantaan Energia tähtää tuotannossaan mahdollisimman pieniin kasvihuonekaasupäästöihin.

Voimalan käyttöönoton myötä Vantaan tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet noin 25 prosenttia.

Jätteen hyödyntämisellä on korvattu kivihiilen ja maakaasun polttoa. Fossiilisiin tuontipolttoaineisiin verrattuna sekajätettä voidaan pitää kotimaisena polttoaineena.

Voimalaan tuodaan jätettä pääkaupunkiseudulta ja läntiseltä Uudeltamaalta parisataa kuorma-autollista päivässä. Polttoaineen loppumisesta ei ole pelkoa kierrätyksen tehostumisesta huolimatta.

— Muuttovoitto pitää huolen siitä, että kotitalousjätteen kokonaismäärä kasvaa, vaikka yhtä ihmistä kohden sitä syntyisikin entistä vähemmän, Kalle Patomeri selventää.

Lähivuosina polttoaineesta on luvassa jopa ylitarjontaa, kun Vantaalle tuodaan jätettä Turun seudulta saakka.

Vantaan Energian tavoite nousta maan johtavaksi jäte-energian hyödyntäjäksi vuonna 2016 on toteutumassa hyvää vauhtia.

Lisätiedot: www.vantaanenergia.fi