Alan Uutiset | 18.12.2017

Vastavalmistuneiden insinöörien työllisyys ja alkupalkka paranivat

Vastavalmistuneet insinöörit löytävät aikaisempaa helpommin töitä ja alkupalkat ovat samalla nousseet, kertoo Insinööriliiton uusin työmarkkinatutkimus.

cem_mobile_connectivity_0

– Vastavalmistuneiden työllisyys koheni selvästi etenkin teollisuudessa, sanoo Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa. Koko insinöörikunnan ansiot ovat noudatelleet yleistä linjaa, eli palkkakehitys on ollut niukkaa.

Vastavalmistuneiden insinöörien tilanne on vuosittain toteutettavan Insinööriliiton, ruotsinkielisen insinöörijärjestön DIFFin ja kunta-alan KI Insinöörit ry:n yhteisen työmarkkinatutkimuksen valopilkku.

Uusien insinöörien alkupalkan mediaani on nyt 2 720 euroa ja keskiarvo 2 771 euroa. Mediaani nousi viime vuodesta 2,6 prosenttia ja keskiarvo 3,2 prosenttia.

Myös työllisyys koheni selvästi, vaikka vastavalmistuneista yhä joka kahdeksas oli työttömänä. Lähes kaksi kolmasosaa vastavalmistuneista oli saanut vakituisen työpaikan. Määräaikaisia tehtäviä teki noin joka viides. Vuokratyösuhteiden osuus laski reiluun prosenttiin.

Insinöörit kulkevat kikyn tahdissa

Tänä vuonna palkansaajien ansiotaso kehittyy pääosin työmarkkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Yleiskorotuksia ei ole, työaikaa on pidennetty monilla työpaikoilla ja julkisen sektorin lomarahoja on leikattu.

Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisema talousennuste povaa palkansaajien ansiotasoindeksin nousuksi 0,3 prosenttia tänä vuonna. Ennuste on yksi yhteen IL:n työmarkkinatutkimuksen kanssa.

Insinöörien rakennekorjattu mediaanipalkka nousi lokakuusta 2016 tämän vuoden lokakuuhun mennessä 0,4 prosenttia ja keskiarvopalkka 0,3 prosenttia. Ammattikunnan keskiarvopalkka oli 4 199 euroa ja insinöörien mediaanipalkka 3 950 euroa.

Meriitit ovat yleistyneet

Henkilökohtaisia palkankorotuksia eli meriittejä on maksettu hieman aiempaa useammalle insinöörille. Kuluneen vuoden aikana niitä on saanut vajaa viidennes insinööreistä. Tyypillisimmin meriitin on saanut alempaan keskijohtoon kuulunut henkilö. Meriitin keskimääräinen suuruus on pysynyt ennallaan noin 200 eurossa.

Tulospalkkioiden piirissä olevilla insinööreillä keskimääräinen tulospalkkio oli kuusi prosenttia vuosiansioista. Luku on laskenut viime vuodesta parin desimaalin verran. Yksityisen sektorin keskimääräinen tulospalkkio oli 6,2 prosenttia ja julkisella sektorilla 3,5 prosenttia vuosiansioista.

Talouskasvu näkyy rekrytointien määrässä. Nuorten lisäksi nelikymppisiä on palkattu lisää. Hyvä työtilanne näkyy erityisesti rakennusalalla ja tietotekniikan palvelualalla.

Insinöörit ovat olleet aikaisempaa hanakampia vaihtamaan työpaikkaa. Noin joka kymmenes tutkimukseen vastannut insinööri oli vuoden sisällä siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen.

Työpaikan vaihtaminen myös kannatti, sillä neljä viidesosaa sai palkankorotuksen. Talon sisällä tehtäviä oli vaihtanut noin yhdeksän prosenttia insinööreistä.

Insinööriliiton vuoden 2017 työmarkkinatutkimukseen vastasi yhteensä noin 10 400 insinööriä.

Uusimmat artikkelit

SKAL vaatii miljardin euron lisärahoitusta tiestölle; avaa keskustelun tavaraliikenteen päästövähennyksen keinoista

Kaasu on vaihtoehto kevyimmissä yhdistelmissä ja sähkö taajamien jakeluliikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n laskelmien mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on kuitenkin nestemäistä dieseliä. Panostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun dieseliin ja biokaasuun olisikin Suomen tavaraliikenteelle paras ympäristövalinta. 

16.1.2019 | Alan Uutiset

Teollisuuden investointien odotetaan kasvavan maltillisesti

EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden Suomeen tekemät kiinteät investoinnit laskivat viime vuonna selvästi, kun isoja investointihankkeita valmistui. Tänä vuonna investointien odotetaan kasvavan jonkin verran, mutta niiden taso jäänee korkeintaan kohtalaiseksi.

11.1.2019 | Tutkimus ja koulutus

Digitaalisen palvelutuotannon DI-ohjelma

Hae Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) DI-ohjelmaan 23.1.2019 mennessä! Digitaalinen palvelutuotanto -ohjelmassa opit, miten digitalisaatiota voidaan järkevästi ja tehokkaasti hyödyntää uusien palveluiden kehttämisessä teollisuuden ja sote-alan toimintaympäristöissä.

Akkusähkökuorma-autoista ei ole ratkaisuksi Suomen kuljetuksissa – avuksi pääteiden sähköistäminen?

Akkuteknologian kehittyessä myös sähkökuorma-autoja on tulossa kaupallisesti tarjolle. Ne kuitenkin sopivat Suomen oloihin huonommin kuin Keski-Eurooppaan, koska täällä kuljetuksissa käytetään raskaita täysperäkuorma-autoja. Lisäksi suurten akkujen tarvitsemien latausasemien rakentaminen vaatisi muutoksia paikallisiin sähköverkkoihin. Ratkaisu kuljetusten sähköistämiseen voikin Suomessa löytyä pääteiden sähköistämisestä, ehdottaa tuore tutkimus.

Tekoäly tunnistaa Kehä 1:n ruuhkaputken tukoksia

Liikennevirasto ja Tieto ovat jo keväästä lähtien kokeilleet tekoälyn ja nousevan uuden LiDAR -mittausteknologian käyttöä liikennevirtojen analysoinnissa. Tulosten perusteella tekoäly kohentaa liikenneturvaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.