Alan Uutiset | 14.2.2020

Väylä2020: Teiden kunnossapitoon miljardi vuodessa

VR:n matkustajaliikenne on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia vuodessa ja tavaraliikenne, viime vuoden lievää notkahdusta lukuun ottamatta, vuodesta 2015 lähtien, toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoi. Samalla VR on investoinut vajaat miljardi euroa uuteen matkustajaliikenteen kapasiteettiin, joten toimitusjohtajan mukaan junissa on vielä tilaa.

vayla2020

Seminaari kokosi Finlandia-taloon noin 600 infra-alasta, liikenteen tulevaisuudesta ja liikkumisesta kiinnostunutta Väylän sidosryhmän edustajaa. Kuva: Väylä

– Uskon kasvuun, mutta se tyrehtyy, jos raiteisiin ei investoida. Raideinvestointeihin kaivataan lisää euroja: tämä on hyvin nähtävissä jo nyt pääradalla, missä on liikenteen kasvulle pullonkauloja, Jansson sanoi.

Hänen toiveinvestointiensa hintalappu kohoaisi seitsemään miljardiin kaikkinensa.

– Espanja ja Saksa investoi raideliikenteeseen vahvasti, ja myös Norjassa rahoitusta on ollut noin kuusi kertaa enemmän per raidekilometri kuin Suomessa.

Merenkulku on jo tarttunut toimeen

Suomen Varustamojen yhdistyksen toimitusjohtaja Tiina Tuurnala ei lyönyt pöytään euromääriä, mutta muistutti merenkulun tarttuneen jo toimeen päästöjen vähentämiseksi.

– Menneen vuosikymmenen aikana meriliikenteen kuljetusmäärät ovat kasvaneet merkittävästi, mutta päästöt ovat laskeneet hienokseltaan. Paljon on vielä tehtävää, etenkin kun kuljetusten kasvun ennustetaan kasvavan vahvasti samalla, kun päästöt pitäisi saada kokonaan pois, Tuurnala totesi.

Parhaillaan merenkulun sitovia päästörajoituksia pohtiva globaali kattojärjestö IMO kertoo alan maailmanlaajuisesta tahtotilasta tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi kulkee tavoitteiden kanssa kehityksen kärjessä.

– Jatkossa pitää panostaa logistiikkaketjuihin, kuljetusten täyttöasteisiin, datan avoimuuteen sekä satamainfran haasteiden, kuten vaihtoehtoisten polttoaineiden ja maasähkön jakelun, ratkaisuihin.

Tuurnalan mukaan tulevaisuudessa haasteet kasvavat talvimerenkulussa, koska hyvin jäissä kulkevien alusten määrä laskee. 

– Konetehojen pieneneminen tuo väistämättä uusia haasteita talvimerenkululle ja kuljetusten täsmällisyydelle. Aluskokojen kasvu on myös oma haasteensa satamainfralle.

Teiden kunnossapitoon miljardi vuodessa

Suomen teiden kunnnossapitovelka on noussut jo 2,8 miljardiin euroon, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen huomautti.

– Laitetaan ne tiet kuntoon. Tarvitaan miljardi euroa vuodessa, hän sanoi.

Teiden kunnolla ja ylläpidolla on Lehtosen mukaan suoria ympäristövaikutuksia.

– Sohjossa ajamisen CO2-päästöt voivat olla kaksinkertaiset tavalliseen verrattuna. Lisäksi päästöjä tulee enemmän, jos kuljettaja joutuu lähtemään useasti liikkeelle ja kiihdyttämään.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen puolestaan peräänkuulutti selkeää liikennemuotojen priorisointia tulevaisuuden linjauksia tehtäessä.

– Kestävien matkaketjujen parantaminen nykyisestä on huomioitava tulevaisuutta suunniteltaessa. Jalankulku ykköseksi, koska sitä kaikki tekevät lähes päivittäin, sen jälkeen pyöräily, joukkoliikenne, jakeluliikenne ja viimeisenä yksityisautoilu. Tällä priorisoinnilla liikennettä suunniteltaessa ajatusmaailma muuttuu aika erilaiseksi, Koistinen totesi.

Hän huomautti, että nykyisellään jalankulku- ja pyöräteiden parantamiseen on varattu väyläinvestoinneista vain kaksi prosenttia eli 45 miljoonaa euroa, vaikka kolmasosa kaikista matkoista tehdään jalan tai pyörällä. 

Keskusteltaessa väyläverkon palvelutasosta VR:n Janssonin mukaan raidepuolen suurin ongelma on paikoittain riittämättömäksi jäänyt kapasiteetti.

– Siellä, missä on kysyntää, ei ole matkustajaliikenteessä enää mahdollisuuksia kasvattaa tarjontaa. Lisäksi pitää taata kilpailukykyinen raideliikenne teollisuudelle, Jansson sanoi.

SKAL:n Lehtonen puolestaan korosti teiden päivittäistä käytettävyyttä.

– Talvikunnossapito leutoina talvina on parantunut, mutta turvallisuutta täytyy vielä parantaa esimerkiksi lisäämällä ohituskaistoja.

Pyöräilijät ja jalankulkijat ovat kaikista väylien käyttäjistä kaikkein tyytymättömimpiä talvikunnossapitoon, Pyöräliiton Koistinen huomautti.

Varustamojen Tuurnala nosti myös esille talvikunnossapidon.

– Suomi-Ruotsi -yhteistyö jäänmurrossa erittäin kannatettavaa. Keskiössä ovat talvimerenkulku ja meriliikenteen ohjauspalvelut.

Terveiset päättäjille

Lopuksi panelistit saivat lähettää omat terveisensä poliitikoille ja virkamiehille, jotka parhaillaan miettivät valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (niin sanottu Liikenne 12 -suunnitelma).

Pyöräliiton Koistisen viesti oli selkeä.

– Nykyistä verkostoa pitää muuttaa, se ei vastaa ilmastohaasteeseen. Investoinnit on suunnattava uudentyyppisiin väyliin ja priorisointi oltava pyörä- ja raideliikenteessä.

Hän haluaisi nähdä suunnitelmassa koko valtakunnallisen pyöräbaana-verkon, kokonaisvaltaisen käsityksen pyöräliikenteen kehittämisestä sekä sen kytkemisestä joukkoliikenteen keskuksiin.

Varustamojen Tuurnala puolestaan toivoo suunnitelmia logistisen ketjun optimoinnista ja tehostamisesta yli liikennemuotojen. SKLA:n Lehtonen haluaa tienkäyttäjät mukaan ohjelman tekoon ja päättäjien olevan paremmin hereillä EU-rahoituksen tarjolla olosta.

VR:n Janssonin mielestä tärkeintä olisi nyt luoda liikenteelle pitkän aikavälin suunnitelma, johon myös sitoudutaan. 

Liikenne paljon vartijana

Vasta työnsä aloittanut uusi EU-komissio korostaa ohjelmassaan ympäristöä ja päästöjen leikkaamista kautta linjan. Alkaneen viisivuotiskauden linjaukset ovat vasta muodostumassa, muistutti Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen, suurlähettiläs Minna Kivimäki.

– Komissio on tekemässä liikenteen osalta linjauksia kesän jälkeen, mutta sitä ennen valmistellaan monia valkoisia papereita ja mietintöjä aiheista. Vaikuttamisen aika on nyt, suurlähettiläs Kivimäki patisti.

Ja jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, miten suurista asioista onkaan kyse, WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas esitteli päivän päätteeksi madonluvut.

– Suomen ilmasto on muutostilassa: talvet leudontuvat ja sademäärät kasvavat. Se tarkoittaa lisää lunta pohjoiseen, ylipäätään lisää vettä ja kosteutta. Kun lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin, se tuo haasteita väylien ylläpidolle – ainakin lisää kuoppaisia teitä.

Suomi kuuluu pohjoiseen vyöhykkeeseen, missä lämpeneminen aiheuttaa lisää sateita.

– Se merkitsee sisävesien ja jokien pintojen entistä suurempaa vaihtelua: kesällä on hellettä ja kuivuutta, talvella tulvii, Taalas totesi.

Hän pohti myös, kuinka uudet liikenteen muodot, kuten sähköautot, biopolttoaineet tai kevyen liikenteen osuuden lisääminen, aidosti toimisivat kansalaisten arjessa.

– Itseään ajavissa autoissa on säähaasteita ja sähköautojen toimintasäde on vielä rajallinen, kun taas biopolttoaineiden osalta on epäselvää, paljonko niitä voidaan tuottaa. 

– Liikenne on iso asia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, se on toiseksi suurin CO2-päästöjä aiheuttava sektori energiantuotannon jälkeen, Taalas muistutti seminaariin kokoontunutta alan väkeä.

Teksti: Nina Broström ( www.navigatormagazine.fi )

Uusimmat artikkelit

21.2.2020 | Alan Uutiset

Business Finland: "Koronaviruksen vaikutukset suomalaisiin yrityksiin eivät ole vielä laajasti nähtävillä"

Noin puolet suomalaisyrityksistä arvioi, ettei koronavirusepidemia juurikaan vaikuta liikevaihtoon tai vientiin lyhyellä aikavälillä. Kolmasosa arvioi, että vaikutukset ovat joko kielteisiä tai hyvin kielteisiä lyhyellä aikavälillä, selviää Business Finlandin toteuttamasta kyselystä.

21.2.2020 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto vahvistaa energiatutkimustaan

Vaasan yliopiston energiatutkimuksen tavoitteena on pyrkiä vastaamaan joustavan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen globaaleihin tarpeisiin. Tutkimusta tehdään muun muassa tulevaisuuden älykkäisiin energiajärjestelmiin ja -verkkoihin, uusiin polttoaineisiin sekä teollisuuden ja alueellisiin kiertotalouden ratkaisuihin liittyen.

Työhyvinvointi on kahden kauppaa

Työ teollisuuden alalla on kuormittavaa, ja kuormitusta kasvattaa entisestään työn epäsäännöllisyys. Vuorotyö lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairausten riskiä, mutta haittojen vähentämiseen voivat vaikuttaa niin työntekijä kuin työnantajakin.

Boomin dataintegraatiopalvelu IFS:n asiakkaiden käyttöön

IFS:n kenttähuollon ratkaisut, toiminnanohjausjärjestelmät ja kunnossapidon järjestelmät hyödyntävät jatkossa Boomin tarjoamia integraatiomahdollisuuksia yhdistämällä laajat ja nopeasti muuttuvat tietojoukot sovelluksiinsa.

Ratkaisu sähköautojen akkuongelmaan?

Lontoon UCL:n (University College of London) ja Kiinan tiedeakatemian tutkijat ovat kehittäneet ja osoittaneet uuden taivutettavan, grafeenista valmistetun superkondensaattorin, joka lupaa ratkaista sekä sähköautojen että kannettavien laitteiden akkuongelmat. Asiasta kertoi ETN.fi-verkkosivusto.

Fortum jatkaa käyttö- ja kunnossapitoyhteistyötään Caverion-omisteisen Maintpartnerin kanssa Uudellamaalla

Fortum jatkaa Uudenmaan voima- ja lämpölaitoksia sekä verkkoja koskevaa käyttö- ja kunnossapitokumppanuuttaan Maintpartnerin kanssa neljällä vuodella. Maintpartner on hoitanut palvelua vuodesta 2016. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

16.12.2019 | Kumppaniartikkeli

Insta opettaa prosessit tuottavammiksi

Oikein käytetty data on teollisuudessa rahan arvoinen voimavara. Oppivat koneet tehostavat teollisia prosesseja, jolloin energiaa ja raaka-aineita säästyy, päästöt pienenevät ja yrityksen tuottavuus kohentuu. Opetusdata muuttuu prosessiteollisuudessa sen viimeisen viivan alla näkyväksi tulokseksi.