Matti Sommarberg (55) on ollut lähes 30 vuotta Cargotecin ja siihen kuuluvien liiketoimintojen johtotehtävissä. Väitöstutkimuksensa aikana hän toimi Kalmarin liiketoiminta-alueella (VP, Senior Technology Advisor).

Verkostotalous puhutti paljon 1990-luvun lopussa internetin alkutaipaleella. Nyt, melkein 20 vuotta myöhemmin, alustojen, esineiden internetin ja tiedonjalostamisen kehittyminen ja edullisuus luovat teknologisen pohjan verkostotalouden todelliselle tulemiselle. Samalla joukkoistaminen ja jakamistalous ovat muovanneet ihmisten asenteita ja käyttäytymistä verkostotaloudelle otolliseen suuntaan.  Matti Sommarberg tutki väitöstyössään, miten digitaaliset teknologiat ja niiden mahdollistamat strategisen johtamisen mallit muuttavat perinteisen toimialan – koneenrakennuksen – arvonluontia. Sommarberg haluaa tutkimuksellaan lisätä ymmärrystä kehityskulusta.

– Onko kehitys jatkuvaa parantamista, hyppäyksittäin tapahtuvaa vai onko oletettavaa, että muutokseen sisältyy nykyisen ajattelutavan muutos? Kehityskulkua kiihdyttävien ja hidastavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, Sommarberg sanoo.

– Muiden toimialojen, kuten kaupan tai median murrokset tai Uberin kaltaiset ilmiöt ovat lisänneet myös perinteisten alojen syvällisempää digitalisaatioon liittyvää strategiapohdiskelua.

Katse arvoketjuun

Matti Sommarberg lähestyi ongelmaa arvoketjun näkökulmasta siten, että koneenrakentajat ovat toimijoita, jotka soveltavat digitaalisia teknologioita, joita puolestaan mahdollistajat toimittavat. Arvo syntyy lopullisesti käyttäjille, joita ovat satamat ja terminaalit.

–  Muutos koskee niin tuotteita, palveluja, yrityksen toimintaprosesseja kuin liiketoimintamallejakin. Vaikutukset riippuvat siitä, missä arvoketjun osasta asiaa katsoo. Yhteistä kuitenkin oli se, että radikaalein muutos sisältyy kaikkien neljän sulautumiseen palveluksi, jossa tuote muuttuu korkeamman tason suoritteeksi. Tuoreessa kirjallisuudessa ilmiöstä on alettu käyttää nimeä ”Outcome Economy”.

Yrittäjyysmäisellä ajattelutavalla ja kokeilulla eteenpäin

Yrityksissä investointeja ohjaavat hyvin perinteiset ajattelutavat, kuten etukäteen laskettavissa olevat tuottavuusparannukset, läpimenoaikojen lyhentäminen tai laadun parantaminen – kaikki hyviä asioita.  Digitalisaatiota hidastavista tekijöistä osa on helposti tunnistettavia ja käytännönläheisiä, kuten esimerkiksi tietoturva, tiedon omistajuus tai yksittäisen teknologian kypsyyteen liittyvät kysymykset.

– Merkittävimmät hidasteet ovat kuitenkin vaikeudet systeemisten ilmiöiden tunnistamisessa, johdon uskomukset ja muutokseen tarvittavien kyvykkyyksien puute, Sommarberg toteaa.

Hän pohti työssään myös behavioristisen taloustieteen ja johtamisen kognitiotieteiden avulla, miksi oikeat strategiset valinnat, jotka muuttavat vallitsevia uskomuksia, ovat vaikeita yksilötasolla.

– Avuksi voisi ottaa yrittäjyysmäisen ajattelutavan ja paljon pieniä kokeiluja, joissa hyödynnetään ulkoisten verkostojen tietämystä. Näin strategia voidaan luoda oppimalla, mikä samanaikaisesti kehittää kyvykkyyksiä, joita tarvitaan tieto- ja käyttäjäkeskeisissä liiketoimintaympäristöissä.

Sommarbergin tutkimustulokset saavutettiin haastatteluilla, kyselyillä sekä analysoimalla kolmea uudenlaisen arvonluonnin yritysesimerkkiä.

DI, KTM Matti Sommarbergin väitöskirja Digitalization as a Paradigm Changer in Machine-Building Industry tarkastetaan julkisesti Tampereen teknillisessä yliopistossa 9.12.2016 klo 12 alkaen Konetalon salissa K1702 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Yrjö Neuvo Aalto-yliopistosta ja dosentti Osmo Kuusi Turun yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Saku Mäkinen TTY:n teollisuustalouden laitokselta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3875-9