https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 21.1.2020

Viisas raha: Fortum ostaa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen Crisolteqin

Fortum ostaa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen suomalaisen kasvuyrityksen Crisolteqin. Investointi vahvistaa Fortumin asemaa korkean jalostuspotentiaalin kierrätyksessä Euroopassa. 

wire-2681887_1280

IEA:n ennusteen mukaan litiumioniakkujen kierrätysmarkkinan arvon odotetaan nousevan globaalisti yli 20 miljardiin euroon tulevina vuosina.

Fortum ostaa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen suomalaisen kasvuyrityksen Crisolteqin kaikki osakkeet. Investointi vahvistaa Fortumin asemaa korkean jalostuspotentiaalin kierrätyksessä Euroopassa. Arvokkaiden akkumetallien kierrätys tukee myös Fortumin muuta akkuliiketoimintaa.

Crisolteq työllistää 23 henkilöä ja sen edellisen tilikauden liikevaihto oli 2,1 miljoonaa euroa. Osapuolet ovat sopineet, että kauppasummaa ei julkisteta. Yhtiöllä on Harjavallassa teollisen mittakaavan hydrometallurginen kierrätyslaitos, tuotantolaitos Torniossa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa Raisiossa.

Crisolteq on kehittänyt uniikin hydrometallurgisen kierrätysprosessin, jonka avulla saavutetaan yli 80 prosentin kierrätysaste litium-ion akuille verrattuna nykyiseen noin 50 prosentin kierrätysasteeseen.

– Yhteiskunnan sähköistyminen lisää tulevaisuudessa merkittävästi tarvetta akuille. Luotamme vahvasti Crisolteqin kehittämään hydrometallurgiseen prosessiin. Teknologia on tärkeä osa kiertotalousliiketoimintaamme ja uskomme sen tulevaisuuteen. Palautamme akussa olevat arvokkaat metallit kiertoon, mikä pienentää sähköauton akkujen ympäristörasitusta vähentämällä metallien louhinnan tarvetta, Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa sanoo.

Yhteistyö alkoi viime vuonna

Fortum tiedotti viime keväänä aloittaneensa yhteistyön Crisolteqin kanssa akkujen kierrättämisessä.

– Litiumioniakkujen kierrättämiseen ei ole aikaisemmin ollut teollisen mittakaavan kierrätysteknologiaa, jolla suurin osa akun materiaaleista olisi saatu kiertoon. Lähdimme etsimään ratkaisua tähän yhteiskunnan sähköistymistä hidastavaan haasteeseen, ja kehitimme skaalautuvan kierrätysratkaisun, joka sopii kaikille akkuja käyttäville teollisuudenaloille,Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa kertoi yhtiön tiedotteessa.

Uudella vähäpäästöisellä hydrometallurgisella kierrätysprosessilla saavutetaan yli 80 prosentin kierrätysaste verrattuna nykyiseen noin 50 prosentin kierrätysasteeseen. Akut tehdään ensin turvallisiksi mekaanista käsittelyä varten. Mekaanisen käsittelyn jälkeen muovit, alumiini sekä kupari erotetaan ja ohjataan omiin kierrätysprosesseihinsa.

Hydrometallurgisessa prosessissa koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen, ja toimitetaan akkuvalmistajille hyödynnettäväksi uusien akkujen tuotannossa. Ratkaisu palauttaa akussa olevat arvokkaat metallit kiertoon ja pienentää sähköauton akkujen ympäristörasitusta vähentämällä koboltin, nikkelin sekä muiden harvinaisten metallien louhinnan tarvetta.

– Litiumioniakkujen kierrätyksessä Fortumin tavoitteena on, että suurin osa akun materiaaleista voitaisiin käyttää uusien akkujen raaka-aineena, Saarimaa toteaa.

Fortumilla on myös useita pilottihankkeita käytöstä poistettujen akkujen uudelleenkäyttöön. Esimerkiksi käytettyjä sähköautojen akkuja voitaisiin hyödyntää kiinteinä energiavarastoina aurinko- tai tuulivoimalaloissa.

Kasvavat markkinat

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ennusteen mukaan sähköautojen määrä tulee kasvamaan nykyisestä kolmesta miljoonasta 125 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Litiumioniakkujen kierrätysmarkkinan arvo globaalisti oli noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, mutta sen odotetaan nousevan yli 20 miljardiin euroon tulevina vuosina.

Vaula Aunola

https://viisasraha.fi/Markkinat/Fortum-ostaa-arvokkaiden-akkumetallien-kierr%C3%A4tykseen-erikoistuneen-Crisolteqin

 

Uusimmat artikkelit

27.12.2024 | Alan Uutiset

Wärtsilän toimittaa Tornion Voimalle Suomen ensimmäinen sähköjärjestelmää tasapainottava moottorivoimalaitoksen

"Moottoriteknologialla on paras keskimääräinen hyötysuhde tämäntyyppisissä toimintaolosuhteissa"toteaa Wärtsilä Energyn Afrikan ja Euroopan johtaja Kenneth Engblom. Voimalaitos käyttää pääpolttoaineena maakaasua ja tuotannossa voidaan myöhemmin siirtyä käyttämään uusiutuvaa energiaa.

18.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Oppisopimuksella ammattiin - Ovako Imatran ensimmäinen oppisopimusryhmä valmistui

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijat ovat työsuhteessa ja saavat palkkaa oppiessaan uutta. Vasta valmistuneiden, metallien jalostuksen ammattilaisten Henri Luostarisen ja Marjo Saarelaisen mielestään teollisuusala ja oppisopimusmuotoinen opiskelu sopii erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja käsillä tekemisestä. 

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.