Yhdysvallat on syrjäyttämässä Kiinan teollisuuden kilpailukykyvertailussa
Kiinan asema maailman kilpailukykyisimpänä valmistavan teollisuuden maana näyttäisi olevan uhattuna. Deloitten Global Manufacturing Competitiveness Index -tutkimus ennustaa, että turvallinen ja kestävä tuotanto sekä henkilöstön huippuosaaminen tulee nostamaan Yhdysvallat teollisuuden kilpailukykyvertailussa Kiinan ohi tulevina vuosina.
Kiinan asema maailman kilpailukykyisimpänä valmistavan teollisuuden maana näyttäisi olevan uhattuna. Deloitten Global Manufacturing Competitiveness Index -tutkimus ennustaa, että turvallinen ja kestävä tuotanto sekä henkilöstön huippuosaaminen tulee nostamaan Yhdysvallat kilpailukykyvertailuissa Kiinan ohi tulevina vuosina.
Deloitten tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen uskotaan nousevan ensi kertaa teollisuusmaiden kärkipaikalle seuraavan viiden vuoden aikana. Tutkimuksesta myös selviää, että Pohjois-Amerikka ja Aasia dominoivat kilpailukykyisempien teollisuusmaiden listaa. Pohjois-Amerikan suurimmat valtiot (Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada) ovat nyt kymmenen kilpailukykyisimmän maan joukossa ja niiden uskotaan säilyvän siellä myös seuraavan viiden vuoden ajan. Vuoteen 2020 mennessä kilpailukykyisimpien maiden joukkoon Aasiasta yltää yhteensä viisi maata (Kiina, Japani, Intia, Korea ja Taiwan). Euroopasta listalle yltää vain kaksi maata – Saksa ja Iso-Britannia.
Niin sanotut ”Mighty 5” -maat (Malesia, Intia, Thaimaa, Indonesia ja Vietnam) saattavat tulevina vuosina myllertää kilpailukykyisimpien maiden listaa, sillä koko viisikko sijoittuu Top15:n maan joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Näistä maista jokin saattaa hyvin olla ’tulevaisuuden Kiina’ erityisesti työvoimakustannusten, ketterän tuotantokyvyn, suotuisan maantieteellisen sijainnin ja taloudellisen kasvun näkökannalta.
Kestävä, älykäs ja turvallinen teollisuus tuo etua
– Made in the USA tekee todellisen paluun. Tulevaisuudessa valmistavan teollisuuden toivotaan olevan kestävää, älykästä ja turvallista – ja näissä asioissa Yhdysvallat näyttää esimerkkiä muulle maailmalle. Kiinan tilanne on haastava ja yritysjohtajien tulisikin miettiä, mikä Kiinan rooli on teollisessa tuotannossa kymmenen vuoden kuluttua. Parin vuoden kuluttua Mighty 5 -maat saattavat olla Kiinalle todellinen uhka, Deloitten valmistava teollisuus -toimialasta vastaava johtaja Markku Aro huomauttaa.
Deloitten tutkimuksen mukaan lahjakkaat työntekijät ovat tärkein tekijä maan kilpailukyvyn kannalta. Seuraavina tulevat maan kustannustehokkuus, työvoiman tuottavuus ja toimittajaverkosto.
– Älykkäät teknologiaratkaisut ja innovaatiot muovaavat valmistavaa teollisuutta radikaalisti. Mikään valtio ei pysty enää hallitsemaan teollisuuden maailmanmarkkinoita vain yhdellä tietyllä vahvuudella, kuten esimerkiksi kustannustehokkuudella. Käynnissä oleva valtataistelu teollisuuden herruudesta kuuluu sille maalle, joka investoi innovaatioon, osaamiseen ja ekosysteemeihin, toteaa Deloitten toimitusketjun palveluista vastaava partneri Sami Laine.
Akateeminen ja ammatillinen osaaminen avainasemassa
Yritysjohtajat näkevät, että Saksa, Yhdysvallat ja Japani ovat kilpailukykyisimpiä maita työntekijöiden osaamisen kannalta. Erityisesti Saksassa opiskelussa yhdistetään sekä ammatillinen että akateeminen osaaminen onnistuneesti. Kiinasta ja Intiasta valmistuu vuosittain valtava määrä opiskelijoita, mutta osaamisessa on vielä paljon parantamisen varaa. Kiinassa ja Intiassa valmistuneilta opiskelijoilta puuttuu erityisesti käytännön taidot, jotta he olisivat helposti työllistettävissä.
Saksassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa opinnot kestävät yleisesti ottaen vuosia kauemmin kuin Kiinassa tai Intiassa. Esimerkiksi Intiassa väestön keskimääräinen koulussa oloaika on vain 4,4 vuotta, kun Saksassa ja Yhdysvalloissa se on lähes 13 vuotta. Kiinaan ja Intiaan verrattuna kolmikko on kirkkaasti edellä myös koulutuksen tasossa ja sen kehittämisessä.
– Osaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää koko valtion kilpailukyvyn kannalta. Se vaatii pitkäjänteisiä investointeja, mutta se varmasti maksaa itsensä takaisin, summaa Aro.
Deloitten Global Manufacturing Competitiveness -tutkimus perustuu yli 500 toimitusjohtajan ja ylimmän johdon vastauksiin ja niiden analyysiin.