https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 9.6.2021

Yli puolet suomalaisista haluaa käyttää aurinkoenergiaa kodin sähkön kulutuksessa

Sähkönjakeluyhtiö Carunan teettämä kansalaiskysely osoitti kuluttajien keskuudessa selkeän trendin: aurinkopaneelien käyttö kiinnostaa 54 prosenttia suomalaisista. Kiinnostus näkyy myös aurinkopaneelien määrässä ja vuoden 2020 aikana aurinkosähköntuottajien määrä Carunan sähkönjakeluverkossa kasvoi yli 40 prosenttia. 

iStock-1226088001

Suomi on viime vuosina alkanut päästä vauhtiin uusiutuvan energian tuottamisessa. Keväällä 2021 koko maassa tuotettiin aurinkoenergiaa 295 MW, millä saataisi katettua pienen kaupungin vuosittainen sähkönkulutus. 

Suurin markkinaosuus uusiutuvista energiamuodoista Suomessa on tällä hetkellä tuulivoimalla, mutta aurinkovoimaloiden osuus kasvaa jatkuvasti. 

Carunan keväällä 2021 teettämän kansalaiskyselyn* mukaan yli puolet (52 prosenttia) suomalaisista käyttäisi mieluiten uusiutuvista energiamuodoista aurinkoenergiaa. Tuulienergiaa käyttäisi mieluiten 15 prosenttia ja vesi ja bioenergiaa taas kumpaakin noin joka kymmenes vastaaja. 

- Kiinnostus aurinkoenergiaan näkyy myös meidän datassa. Tänä keväänä on ylitetty rajapyykki, kun Carunan verkkoon on liitetty 10 000:s aurinkosähkön pientuottaja. Samaan aikaan lainsäädäntömme on kehittynyt siten, että esimerkiksi taloyhtiöt voivat hyödyntää itse tuottamaansa energiaa entistä paremmin omiin tarpeisiinsa, kertoo Carunan kehitys- ja innovaatiojohtaja Elina Lehtomäki

Toistaiseksi aurinkovoimala löytyy useimmiten omakotitalosta 

Carunan kansalaiskyselyn mukaan yli puolet (54 prosenttia) suomalaisista haluaa käyttää aurinkoenergiaa tulevaisuudessa kodin sähkön kulutuksessa, kuten valaistuksessa ja kodinkoneissa. Erityisen innokkaita kodin sähkönkulutukseen aurinkoenergiaa käyttäjiä olivat 25–32- (60 prosenttia) ja 35–44-vuotiaat (64 prosenttia) sekä itäsuomalaiset (59 prosenttia). 

Kaksi viidestä suomalaisesta haluaisi käyttää aurinkoenergiaa kesämökillä ja reilu kolmannes taas keskittäisi aurinkosähkön kiinteistön lämmitykseen. Kesämökillä aurinkoenergiaa käyttäisi erityisesti 18–24-vuotiaat (54 prosenttia) ja alueellisesti se kiinnostaa eniten pohjoissuomalaisia (44 prosenttia). 

- Kiinnostus aurinkoenergian käyttöä kohtaan näkyy myös Carunan verkkoalueella. Esimerkiksi Espoossa henkilöasiakkaillamme aurinkosähköjärjestelmien käyttö on lisääntynyt vuosina 2019 ja 2021 välillä 56 prosenttia. Eniten aurinkovoimaloita on Espoon (891 kpl) lisäksi Salossa (748 kpl) ja Lohjalla (527 kpl), sanoo Lehtomäki.  

Carunan alueella yli 250 aurinkovoimalan kuntia ovat Kaarina, Kirkkonummi, Vihti, Lieto, Sastamala, Tuusula ja Hyvinkää. “Vuonna 2021 aurinkosähköjärjestelmiä oli huomattavasti eniten käytössä omakotitaloasujilla, mutta jalansijaa aurinkoenergian tuottamisessa on otettu myös rivi- ja kerrostaloasujien joukossa”, Lehtomäki jatkaa.  

 
Teknologinen kehitys on parantanut voimaloiden hyötysuhdetta 

Aurinkosähköjärjestelmän tuottoon vaikuttaa säteilyn määrän ja aurinkopaneelien hyötysuhde sekä lämpötila, suuntauskulma ja puhtaanapito. 

- Teknologinen kehitys on parantanut aurinkovoimaloiden hyötysuhdetta ja alentanut hintoja, mikä vaikuttaa myös hankintapäätöksiin. 

Kuluttaja-asiakkaan aurinkovoimala tuottaa keskimäärin noin 4430 kWh sähköä vuodessa, mikä riittää kattamaan noin 20 000 kilometriä ajoa sähköautolla. 

- Tehokkainta aurinkosähkö on, kun se tulee omaan käyttöön. Jos aurinkopaneelien tuottamaa sähköä jää kuitenkin käyttämättä, voi sen myydä sähköyhtiölle. Vuonna 2020 Carunan jakeluverkkoalueella aurinkoenergiaa myytiin sähköverkkoon 15 847 MWh, mikä vastaa yli 800 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, Lehtomäki kertoo. 
 

Tulevaisuudessa erilaiset ratkaisut itse tuotetun sähkön käyttöön monipuolistuvat. Caruna kertoo olevansa on parhaillaan konseptoimassa Energiayhteisö-palvelua, jonka kautta kuluttaja voisi tulevaisuudessa käyttää itse tuottamaansa energiaa toisessa käyttöpisteessä, kuten kesämökillä. 

Uusimmat artikkelit

19.12.2024 | Alan Uutiset

VR FleetCare sai ison tilauksen raskaskuljetusvaunuista Norjan ja Ruotsin Puolustusvoimille

Arktinen osaaminen on sarjavalmistukseen soveltuvien vaunujen suunnittelun lähtökohtana. Pohjoismaisen huoltovarmuuden kannalta hanke on merkittävä; se mahdollistaa raskaiden puolustusmateriaalien kuljetukset rautateitse.

18.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Oppisopimuksella ammattiin - Ovako Imatran ensimmäinen oppisopimusryhmä valmistui

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijat ovat työsuhteessa ja saavat palkkaa oppiessaan uutta. Vasta valmistuneiden, metallien jalostuksen ammattilaisten Henri Luostarisen ja Marjo Saarelaisen mielestään teollisuusala ja oppisopimusmuotoinen opiskelu sopii erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja käsillä tekemisestä. 

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.