Mäntsäläläisen Nivos Oy:n hanke datakeskuksen hukkalämmön kierrättämisestä kunnan kaukolämpöverkkoon valittiin keväällä Vuoden ilmastoteoksi. (Kuva:Soili Kaivosoja)

Nykyisin vain murto-osa teollisuuden ylijäämälämmöstä päätyy kaukolämmöksi. Suomessa käytettävästä kaukolämmöstä ainoastaan muutama prosentti on peräisin teollisuuden ylijäämälämmöstä.

Tehtyjen selvitysten mukaan reilut kaksi kolmasosaa kaukolämpöyrityksistä on kiinnostunut ylijäämälämpöjen hyödyntämisestä ja ostamisesta. Keskeiset tekijät ylijäämälämmön hyödyntämisessä ovat taloudellinen kiinnostavuus sekä lämmön hankinnan ja tuotantotapojen kustannustaso.

Teknologian kehittyminen on tehnyt lämmöntalteenotosta edullisempaa erityisesti datakeskuspuolella. Konesalit ovat nykyisin lämpimimmissä tiloissa eikä niitä tarvitse koneellisesti jäähdyttää niin alhaiseen lämpötilaan kuin aiemmin on totuttu.

– Konesalien hukkalämpöä on hyödynnetty aikaisemminkin jonkun verran silloin, kun niiden sijainti on ollut sellainen, että ne on ollut helppo liittää kaukolämpöverkkoon ja kaupallisista ehdoista on päästy sopimukseen, kertoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Antti Kohopää.

Yhdyskuntasuunnittelu avainasemassa

Tuotantolaitoksen sijainti onkin ratkaisevassa roolissa. Mitä lähempänä tehdas sijaitsee asutusta ja kaukolämpöverkkoa, sitä paremmat ovat edellytykset lämmön hyödyntämiselle. Jotta ylijäämälämpöä pystyttäisiin jatkossa tuottamaan kaukolämpöverkkoon tehokkaammin, tulisi mahdollisuudet huomioida jo yhdyskuntasuunnittelussa.

– Toiminnot tulisi sijoittaa niin, että erilaiset hukkaenergiat pystytään hyödyntämään mahdollisimman tarkkaan. Kaavoitus ja maakäytön suunnittelun voisi tehdä niin, että se olisi ainakin mahdollista. Toinen asia on se, että pääsevätkö kaupalliset toimijat sopimukseen hinnasta sekä muista sopimusehdoista.

Myös teknologian kehitys auttaa omalta osaltaan ajamaan asiaa eteenpäin.

– Energiamarkkinoiden tilanne auttaa asiaa. Sähkön edullisen hinnan ansiosta ainakin tällä hetkellä näyttää selkeästi, että erilaiset lämpöpumpputeknologiat ovat kilpailukykyisempiä myös kaukolämmön tuotantoratkaisuina. Se lisää kiinnostusta ylijäämälämmön hyödyntämiseen.

Kohopää uskoo myös, että kiinnostus tulee pitkällä aikavälillä lisääntymään, mikäli päästökauppajärjestelmän kautta hiilidioksidipäästöille saataisiin voimakkaampi hinta.

– Se olisi tärkeä ohjauskeino ylijäämälämpöjen hyödyntämiseen. Se tulisi ohjaamaan siihen, että energia käytettäisiin entistä tarkemmin, Kohopää toteaa.

Teksti: Soili Kaivosoja, tekstipuu@gmail.com