https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Digitaalisuus parantaa asemien luotettavuutta

Täysin digitaaliset sähköasemat korvaavat kilometreittäin kuparikaapelia ja perinteisten sähköasemien laitteistoja ohjelmistopohjaisilla ratkaisuilla, jotka tukevat sähköjärjestelmien laaja-alaista yhteensopivuutta nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.

IEC 61850 on kattava standardi, joka säätelee sähköasemien Ethernet-pohjaista tietoliikennettä, komponenttien välisiä yhteyksiä ja käyttöliittymiä. Se tarjoaa myös uusia toiminnallisuuksia, joita vanhat tietoliikenneprotokollat eivät tue. IEC 61850 sallii sähköaseman signaalien täyden digitalisoinnin.

Tämä on välttämätöntä älykkään sähköverkon reaaliaikaisessa hallinnassa, joka edellyttää suurten datamäärien käsittelyä ja siirtoa. Eri valmistajien laitteiden yhteentoimivuuden lisäksi IEC 61850 tarjoaa mahdollisuuden sekä keskitettyihin että hajautettuihin ratkaisuihin.

Alstomin digitaalinen ohjausjärjestelmä on ollut 10 vuotta alan markkinajohtaja maailmalla, mutta sille on jo tulossa seuraaja – huippumoderni sähköasemien automaatiojärjestelmä ”DS Agile”. Uudella automaatiojärjestelmällä on merkittäviä etuja, kuten mahdollisuus ohjata laaja-alaisia hajautettuja verkkoja, IEC 61850 -prosessiväylän ja integroidun toimintatilan tarkkailun, sekä uuden valikoiman Ciscon vankasti suojattuja sähköasemakelpoisia reitittimiä ja kytkimiä. Järjestelmässä on sisäänrakennettuna pitkälle kehitetyt tietoliikenne- ja tietoturvaominaisuudet.

Kolmitasoinen arkkitehtuuri

Digitaalisten sähköasemien järjestelmäarkkitehtuuri koostuu kolmesta tasosta. Ensimmäinen on prosessitaso, johon liittyvät rajapinnat kytkinlaitoksen primäärilaitteisiin. Toisen tason muodostavat suojaukset ja ohjaukset, joita perinteisesti kutsutaan toisiolaitteiksi (suojaus-, ohjaus- ja mittalaitteet, kennoterminaalit, tallentimet jne.). Kolmantena tulee aseman ohjaustaso, joka hoitaa aseman sisäisen tietoliikenteen ja ohjausjärjestelmän sekä aseman toimintojen koordinoinnin ja tukitoiminnot.

DS Agilen arkkitehtuuri voidaan suunnitella vikatilanteesta itsenäisesti toipuvaksi renkaaksi tai IEC 62439 PRP-redundanssiprotokollan mukaiseksi tähdeksi, jolla on omat lukuisat etunsa. Digitaalisten laitteiden laajat mahdollisuudet itsediagnoosiin minimoivat sähköaseman käyttökatkot. Koska järjestelmä on suunniteltu alun alkaen kahdennetuksi, se pystyy toipumaan itsenäisesti vikatilanteista, jolloin vianhaku ei aiheuta koko verkon käyttökatkoa. Prosessiväylä on linkki, jota pitkin primäärilaitteiden signaalit kulkevat sähköaseman relehuoneeseen.

Täysin digitaalisessa arkkitehtuurissa myös primäärilaitteille menevät ohjauskäskyt (toimilaitteiden ohjaukset ja suojaukselta tulevat laukaisut) reitittyvät prosessiväylän kautta, siis päinvastaiseen suuntaan. Digitalisoidun sähköaseman suojareleet pystyvät IEC 61850 -standardin ansiosta kommunikoimaan prosessiväylää pitkin oman ja myös muiden katkaisijakenttien vertaislaitteiden kanssa sekä aseman väylän kautta digitaalisen ohjausjärjestelmän kanssa.

Lisää tarkkuutta

Digitaaliset mittamuuntajat eliminoivat tavanomaisten mittamuuntajien epätarkkuudet. Epätarkkuuksien syynä on toisaalta rautasydän, joka on magnetisoi- tava, mutta jonka kyllästymistä on vältettävä, ja 

Promaint_1-2014_digipaper1

Kolmitasoinen arkkitehtuuri, jossa alimpana liitynnät laitteisiin, keskellä suojaukset ja ohjaukset sekä ylimpänä sisäisen tietoliikenteen ja toimintojen koordinointi.

toisaalta liitokset analogisiin toisiopiireihin. Ensiö- ja toisioarvojen väliset muunnokset voidaan toteuttaa rautasydämen sijasta optisesti – Rogowski-periaatteella tai kapasitiivisesti.

Optimitilanteessa ilma- ja kaasueristeisten sähköasemien laitevalinta määräytyy digitaalisen laitteen koon mukaan, jolloin myös kytkinlaitteiden koko voidaan optimoida. Käytettävissä oleva digitalisten mittamuuntajien valikoima tarjoaa joka tapauksessa, teknologiasta riippumatta, samat edut, esimerkiksi paremman tarkkuuden, toistettavuuden ja turvallisuuden kuin tavanomaiset mittamuuntajat. Lisäksi näiden laitteiden etuna on laajempi perustaajuuksien, harmonisten yliaaltojen, väliharmonisten ja aliharmonisten aaltokomponenttien ja virran laadun mittaus.

Kenttäkokemusta on jo

Digitaalisessa laitearkkitehtuurissa tietojen keruu, käsittely ja tulostus tapahtuvat tosiaikaisesti. Tämä antaa edellytykset mittavaan virtuaalitestaukseen tehtaalla, jolloin vastaavasti kytketyt laitteistot eivät vaadi niin laajaa (ja kallista) testausta paikan päällä. Alstomin digitaaliset järjestelmät ovat näyttäneet kyntensä kenttäolosuhteissa, tanskalaisen Energinetin siirtoverkon ja venäläisen FSK:n differentiaalisuojauskäytössä.

Energinetin tapauksessa suojatut verkot ovat hybridiverkkoja, joissa on 400 kV:n avolinjoja ja merenalaisia kaapeleita. Verkon käyttövaatimukset sanelevat, että ilmajohdon vikaantumisesta pitää seurata automaattinen laukaisu, mutta maakaapeleiden vikaantumisista taas ei.

Alstomin MiCOM-differentiaalisuojaus havaitsee kaapeleiden vikaantumisen nopeasti ja tarkasti. Pääsyy digitaalitekniikan valintaan oli laitteiden vähäinen paino ja pieni koko, joiden ansiosta ne voitiin asentaa kaapelipääteiden kanssa yhteiseen tukirakenteeseen. Venäjällä 110/220 kV:n aseman GIS-laitteet hankittiin pääosin kolmannelta osapuolelta varustettuina tavanomaisilla mittamuuntajilla.

Analogiset signaalit digitalisoidaan lähtöpaikassa MU Agile -digitalisointiyksiköillä ja liitetään aseman sisällä releisiin ja katkaisijakenttien ohjaimiin IEC 61850 -prosessiväylän kautta. Kattava valikoima releitä suojaa sähköasemaa kiinteänä osana digitaalista ohjausjärjestelmää.

Tehokas tietoturva

Digitaalisten sähköasemien käyttömahdollisuuksia laajennetaan sisällyttämällä niihin aiempaa enemmän tietotekniikkaa, uusia standardeja ja uusia tietoliikenneprotokollia, kuten Ethernet. Avointa verkkoa hyödyntävät toiminnallisuudet on luonnollisesti suojattava kasvavilta ja yhä kehittyneemmiltä tietoturvauhkilta. Vuonna 2010 löytynyt Stuxnet-mato osoitti selvästi teollisten ohjausjärjestelmien haavoittuvuuden verkkohyökkäyksille.

Alstom on mukana alan standardoinnissa (esim. IEC 61850 ja IEC 62351) ja energiasektorin tietoturvahankkeissa, kuten Euroopan komission Energian pääosaston älykkäiden sähköverkkojen standardoinnin mandaatissa M/490 (Smart Grid Information Security Working Group). Lisäksi Alstom kehittää yhtä turvallisempia digitaalisia sähköasemaratkaisuja yhteistyössä alan johtavien toimijoiden, esimerkiksi Ciscon kanssa.

simon

Simon Richards,

Alstom Grid

simon.richards@alstom.com

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.