Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

apartment-apartment-building-architecture-323705

Kuva: Expect Best/Pexels

Suomen rakennuskanta koostuu yli 1,5 miljoonasta rakennuksesta, joista 1,3 miljoonaa on asuinrakennuksia ja yli 200 000 kaupunkien, kuntien, valtion ja yksityisen sektorin omistuksessa. Rakennusten tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisellä on merkittävä rooli Suomen energiatalkoissa ja kansainvälisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Rakennusinsinöörien Liiton julkaiseman ROTI-raportin mukaan Suomen korjausvelasta aiheutuvien vuosittaisten kustannusten suuruudeksi on arvioitu 3,4 miljardia euroa.

– On suuri haaste Suomen kansantaloudelle, että rakennusten korjausvelka kasvaa kasvamistaan, eikä rahaa ole kaikkiin tarvittaviin investointeihin. Toisaalta kaupungit, kunnat ja yksityiset kiinteistöomistajat eivät juurikaan hyödynnä esimerkiksi tekoälyn potentiaalia rakennusten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen, kertoo liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick Schneider Electriciltä.

Rakennuskannan korjausvelan määrä Suomessa on noussut arviolta 30-50 miljardiin euroon. Kun rakennettu omaisuus muodostaa suurimman osan suomalaisten varallisuudesta on rakennetulla ympäristöllä suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Korjausvelan vaikutukset ulottuvat esimerkiksi kasvihuonepäästöihin, energian loppukäyttöön, bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen.

– Rakennusten energiankulutus on valtava ja säästöpotentiaalia on paljon. Suomen energiatarpeesta yli 40 prosenttia loppukäytetään rakennuksissa. Kiinteistöjen omistajat eivät kuitenkaan pääse kiinni ajantasaiseen tietoon, jonka avulla energiankulutusta voitaisiin pienentää, Qvick jatkaa.

1980-luvulta lähtien rakennuksissa on hyödynnetty automatiikkaa. Ajantasaista dataa kiinteistöjen optimointiin olisi nykyisellään paljonkin saatavilla, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan ainoastaan 10 prosenttia olemassa olevasta datasta päätyy lopulta kiinteistöjen kustannus- ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Tekoäly parantaa energiatehokkuutta ja vähentää huollon kustannuksia

Rakennusten kunnosta pitää huolehtia nykyistä paremmin. Ennakoiduilla ja suunnitelmallisilla korjauksilla ja rakennuksista saatavan tiedon kokonaisvaltaisella hyödyntämisellä päästäisiin jo pitkälle.

– Ratkaisuja voidaan hakea tekoälystä, jolla voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja kohdistaa korjaustarpeet suurimpiin ongelmiin, Qvick kertoo.

Useimmissa suomalaisissa kiinteistössä käytetään jo kiinteistöautomaatiota, jonka tuottavuutta analytiikka voi merkittävästi parantaa.

Kertyneen datan avulla voidaan esimerkiksi estää laitteistoviasta johtuva rakennuksen samanaikainen lämmitys ja viilennys ja havaita pitkällä aikavälillä tapahtuvat hitaat muutokset laitteiden säädössä. Järjestelmä priorisoi korjausehdotuksia niiden euromääräisten vaikutusten perusteella.

Tilaisuudessa selvisi, että tällä hetkellä rakennuksissa hyödynnetään IoT-dataa ja anturointia vielä vähän, mutta tilanne on  muuttumassa.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tämän hetken kehityksestä tilaisuudessa nostettiin esiin vuoden kuluttua Kalasatamaan valmistuvaa Kaupunkiympäristötaloa, johon entiset kaupungin tekniset virastot siirtyvät. Rakennuksessa hyödynnetään uusinta anturointia datankeruuseen ja dataa voidaan analysoida reaaliajassa.

Rakentamisesta vastaa Skanska ja siinä testataan Schneider Electricin EcoStruxure-alustaa. Tutkimusten mukaan alustalla päästään esimerkiksi sähkönkulutuksessa 10-30 prosentin säästöihin ilman, että sisäolosuhteiden laatu kärsii.

Kaupunkiympäristötaloon tulee 1100 työpistettä, joten 1500 työntekijää joutuu osin etsimään pisteensä töihin tullessaan. Taloon tulee 60-70 näyttöä, joilla voidaan esimerkiksi ohjata ilmanvaihtoa, valaistusta ja kuitata erilaisia hälytyksiä.

EcoStruxure-perheeseen kuuluu Building Advisor -työkalu, jolla päästään verkon yli kiinni kaikkeen kiinteistön tuottamaan dataan. Koko alusta perustuu avoimiin rajapintoihin, joten data voidaan halutessa avata myös ulkopuolisten käyttöön. Esimerkiksi yliopistokiinteistössä tämä mahdollistaa uudenlaisten analytiikka- ja etäohjaussovellusten kehittämisen datan avulla.

Uudisrakentamisessa uusien teknologioiden mahdollisuudet valtavat

Uusien teknologioiden mahdollisuudet kannattaa selvittää tarkkaan. Esimerkkinä Qvick mainitsee Lidlin Järvenpäähän avaaman uuden jakelukeskuksen, jonka analytiikkaa ja mikroverkkoa hyödyntävän ratkaisun arvioidaan pienentävän kiinteistön vuosittaisia energiakustannuksia jopa 70 prosenttia.

– Kaiken energia- ja ilmastokeskustelun lisäksi tulee muistaa, että rakennukset on kuitenkin tehty ihmisiä ja yritysten käyttötarkoituksia varten. Älykkäämmillä rakennuksilla säästetään rahaa ja energiaa, mutta ne ovat myös parempia paikkoja asua ja työskennellä, Qvick toteaa.

Uusimmat artikkelit

12.7.2019 | Tutkimus ja koulutus

Pula digialan osaajista maksaa yrityksille satoja miljardeja

Eurooppalaisten yksityisomisteisten yritysten kasvun suurin haaste on kasvava osaajapula sekä tarve tarttua rohkeammin digitaaliseen transformaatioon.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

3D-tulostuksesta uusia mahdollisuuksia sähköverkon kunnossapidon varaosatarpeisiin

Sähköverkkojen järjestelmällisen uudistamisen rinnalla sähköverkkoyhtiöt pitävät huolta verkkojen kunnossapidosta. Uudistusinvestoinnit vievät vuosia, joten olemassa olevien sähköverkkojen kunnossapidolla on tärkeä rooli sähköjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

Euroopan kiihtyvä energiapeli näkyy ja tuntuu Itämerellä

Itämeren allas nousee yhä kirkkaammin Euroopan energiapolitiikan parrasvaloihin, ja juuri sopivasti Suomen EU:n puheenjohtajakaudella. Kaikilla yhdeksällä rantavaltiolla on käynnissä omat ja eri kehitysvaiheissa olevat suuret energiahankkeensa. Itämeren energiapaletti vaihtelee maiden sähköverkkoja yhdistävistä merikaapeleista kaasuputkiin ja tuulivoiman tuotantoon.

3.7.2019 | Alan Uutiset

Uusi EU-lannoitevalmisteasetus vauhdittaa orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä

Uudessa lannoitevalmisteasetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat erilliskerätyn biojätteen ja muiden jätepohjaisten aineiden muuntamista raaka-aineiksi, joita voidaan käyttää CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden valmistuksessa. Asetus tulee voimaan 14.7.2019 ja sitä sovelletaan 16.7.2022 alkaen.

Suomalainen Gasmet ostaa itävaltalaisen MonitoringSystems GmbH:n

Suomalainen kaasuanalysaattorien ja päästömittausjärjestelmien valmistaja Gasmet Technologies Oy on ilmoittanut ostavansa itävaltalaisen MonitoringSystems GmbH:n. Yrityskauppa vahvistaa Gasmetin asemaa yhtenä maailman johtavista teollisuuden päästömittauslaitteiden toimittajista.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.