Kuva: Expect Best/Pexels

Suomen rakennuskanta koostuu yli 1,5 miljoonasta rakennuksesta, joista 1,3 miljoonaa on asuinrakennuksia ja yli 200 000 kaupunkien, kuntien, valtion ja yksityisen sektorin omistuksessa. Rakennusten tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisellä on merkittävä rooli Suomen energiatalkoissa ja kansainvälisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Rakennusinsinöörien Liiton julkaiseman ROTI-raportin mukaan Suomen korjausvelasta aiheutuvien vuosittaisten kustannusten suuruudeksi on arvioitu 3,4 miljardia euroa.

– On suuri haaste Suomen kansantaloudelle, että rakennusten korjausvelka kasvaa kasvamistaan, eikä rahaa ole kaikkiin tarvittaviin investointeihin. Toisaalta kaupungit, kunnat ja yksityiset kiinteistöomistajat eivät juurikaan hyödynnä esimerkiksi tekoälyn potentiaalia rakennusten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen, kertoo liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick Schneider Electriciltä.

Rakennuskannan korjausvelan määrä Suomessa on noussut arviolta 30-50 miljardiin euroon. Kun rakennettu omaisuus muodostaa suurimman osan suomalaisten varallisuudesta on rakennetulla ympäristöllä suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Korjausvelan vaikutukset ulottuvat esimerkiksi kasvihuonepäästöihin, energian loppukäyttöön, bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen.

– Rakennusten energiankulutus on valtava ja säästöpotentiaalia on paljon. Suomen energiatarpeesta yli 40 prosenttia loppukäytetään rakennuksissa. Kiinteistöjen omistajat eivät kuitenkaan pääse kiinni ajantasaiseen tietoon, jonka avulla energiankulutusta voitaisiin pienentää, Qvick jatkaa.

1980-luvulta lähtien rakennuksissa on hyödynnetty automatiikkaa. Ajantasaista dataa kiinteistöjen optimointiin olisi nykyisellään paljonkin saatavilla, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan ainoastaan 10 prosenttia olemassa olevasta datasta päätyy lopulta kiinteistöjen kustannus- ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Tekoäly parantaa energiatehokkuutta ja vähentää huollon kustannuksia

Rakennusten kunnosta pitää huolehtia nykyistä paremmin. Ennakoiduilla ja suunnitelmallisilla korjauksilla ja rakennuksista saatavan tiedon kokonaisvaltaisella hyödyntämisellä päästäisiin jo pitkälle.

– Ratkaisuja voidaan hakea tekoälystä, jolla voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja kohdistaa korjaustarpeet suurimpiin ongelmiin, Qvick kertoo.

Useimmissa suomalaisissa kiinteistössä käytetään jo kiinteistöautomaatiota, jonka tuottavuutta analytiikka voi merkittävästi parantaa.

Kertyneen datan avulla voidaan esimerkiksi estää laitteistoviasta johtuva rakennuksen samanaikainen lämmitys ja viilennys ja havaita pitkällä aikavälillä tapahtuvat hitaat muutokset laitteiden säädössä. Järjestelmä priorisoi korjausehdotuksia niiden euromääräisten vaikutusten perusteella.

Tilaisuudessa selvisi, että tällä hetkellä rakennuksissa hyödynnetään IoT-dataa ja anturointia vielä vähän, mutta tilanne on  muuttumassa.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tämän hetken kehityksestä tilaisuudessa nostettiin esiin vuoden kuluttua Kalasatamaan valmistuvaa Kaupunkiympäristötaloa, johon entiset kaupungin tekniset virastot siirtyvät. Rakennuksessa hyödynnetään uusinta anturointia datankeruuseen ja dataa voidaan analysoida reaaliajassa.

Rakentamisesta vastaa Skanska ja siinä testataan Schneider Electricin EcoStruxure-alustaa. Tutkimusten mukaan alustalla päästään esimerkiksi sähkönkulutuksessa 10-30 prosentin säästöihin ilman, että sisäolosuhteiden laatu kärsii.

Kaupunkiympäristötaloon tulee 1100 työpistettä, joten 1500 työntekijää joutuu osin etsimään pisteensä töihin tullessaan. Taloon tulee 60-70 näyttöä, joilla voidaan esimerkiksi ohjata ilmanvaihtoa, valaistusta ja kuitata erilaisia hälytyksiä.

EcoStruxure-perheeseen kuuluu Building Advisor -työkalu, jolla päästään verkon yli kiinni kaikkeen kiinteistön tuottamaan dataan. Koko alusta perustuu avoimiin rajapintoihin, joten data voidaan halutessa avata myös ulkopuolisten käyttöön. Esimerkiksi yliopistokiinteistössä tämä mahdollistaa uudenlaisten analytiikka- ja etäohjaussovellusten kehittämisen datan avulla.

Uudisrakentamisessa uusien teknologioiden mahdollisuudet valtavat

Uusien teknologioiden mahdollisuudet kannattaa selvittää tarkkaan. Esimerkkinä Qvick mainitsee Lidlin Järvenpäähän avaaman uuden jakelukeskuksen, jonka analytiikkaa ja mikroverkkoa hyödyntävän ratkaisun arvioidaan pienentävän kiinteistön vuosittaisia energiakustannuksia jopa 70 prosenttia.

– Kaiken energia- ja ilmastokeskustelun lisäksi tulee muistaa, että rakennukset on kuitenkin tehty ihmisiä ja yritysten käyttötarkoituksia varten. Älykkäämmillä rakennuksilla säästetään rahaa ja energiaa, mutta ne ovat myös parempia paikkoja asua ja työskennellä, Qvick toteaa.