EU:n vesi- ja jätevesi-infra vaatii rankkoja panostuksia

Euroopan unionin jäsenmaiden ikääntyvät vesi- ja viemäriverkostot vaativat suuria investointeja. EU:n pitkän tähtäyksen budjettiraamien suunnittelukaudella 2021-27 satsaukset voivat nousta jopa 135 miljardiin euroon nykyisten noin 45 miljardin euron panostusten lisäksi.

water-kitchen-black-design

EU-maissa on kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa kilometriä vesi- ja jätevesiputkistoja. Näistä suuri osa on ollut käytössä jo yli sadan vuoden ajan, EU- ja ETA-maiden vesihuoltolaitosjärjestöjen yhteisjärjestö EurEaun lainsäädäntö- ja talouskomitean puheenjohtaja ja puolalainen vesiasiantuntija Klara Ramm kirjoittaa Euractive-uutissaitilla.

Jäsenmaiden vesi-infraan kuuluvia putkiverkkoja, pumppausasemia ja puhdistuslaitoksia operoivat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ilmaston lämpeneminen asettavat uusia haasteita ikääntyvälle vesi-infrastruktuurille.

Vesi-infran modernisoinnin syyt ovat ilmeiset: terveydenhoito, ympäristönsuojelu ja kustannussäästöt. Hyvin toimivat vesijärjestelmät turvaavat rajallisten vesivarojen saatavuuden ja riittävyyden, parantavat ympäristön tilaa ja säästävät pitkällä sihdillä myös kustannuksia.

Uudistusten maksajat hakusessa

Klara Rammin mukaan EU:n sisällä mielipiteet vesi-infran korjausten maksajista vaihtelevat suuresti. Viime aikoina jäsenmaissa on yleistynyt niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate. Niinpä katseet maksajista kohdistuvat kolmelle taholle: kotitalouksiin, teollisuuteen ja maanviljelyyn.

Myös jäsenmaiden välisiä eroja on paljon; eräissä jäsenmaissa suurimmat saastuttajat maksavat tekemisistään pienimmän hinnan.Saastuttaja maksaa -periaate tulee entistä tärkeämmäksi nykyoloissa, joissa uudentyyppisten epäpuhtauksien poistaminen edellyttää entistä suurempia teknologiainvestointeja. Uusia epäpuhtauksia syntyy muun muassa lääketeollisuudesta, mikromuoveista ja torjunta-aineista.Vesiala ei aiheuta näitä tekijöitä, joten sen ei pitäisi joutua puhdistuksen maksumieheksi. Kuluttajien vesimaksuihin eli kotitalouksien niskaan näitä uusia puhdistuksen kustannuksia ei noin vain voi lisätä, joten maksajien on löydyttävä muualta, Klara Ramm kirjoittaa.EU:n vesilainsäädäntö edellyttää jo nyt erilaisia veroja ja tulonsiirtoja veden käyttäjien välillä. Seuraavassa pitkän aikavälin budjettiraamissaan (MFF, multiannual financial framework) vuosille 2021-27 komission pitää rakentaa alueellisen kehityksen työkaluja ja rahoitusinstrumentteja, joilla vesihuollon modernisointi turvataan.

Yhteisöt hyötyvät laadun parantumisesta

EU on jo pitkään tukenut erilaisia vesihankkeita jäsenmaissa. Tuki kannattaa pitkällä aikavälillä eikä unionin osallistumiselle vesi- ja jätevesihankkeisiin ole edes  vaihtoehtoja.

Klara Ramm ottaa esimerkiksi kotimaansa Puolan, jossa vuosina 2004-07 EU:n komissio tuki vesihuoltoa kaikkiaan 12,9 miljardilla eurolla. EU-rahojen lisäksi Puolan valtio investoi vesihankkeisiin samoina aikoina neljä miljardia euroa.

Puolaan rakennettiin 2004-07 kaikkiaan 376 uutta vedenpuhdistamoa ja yli 76 000 kilmetrin verran jätevesiputkistoja. Vesilaitoksia uusittiin tai modernisoitiin 1 206 kappaletta.

Sanotuilla reippaan 14 miljardin euron investoinneilla puolalaisten kaupunkien vedenkäyttö väheni keskimäärin neljänneksen verran. Pelkästään Varsovassa yhden asukkaan keskimääräinen vedenkäyttö laski alle sataan litraan vuorokaudessa, kun se vielä 90-luvulla oli arvioitu 450 litraksi päivässä.

Kaupunkien vedenkäyttö on pudonnut koulutuksen, infran uudistamisen ja niin sanottujen älykkäiden vesi- ja jätevesiverkostojen ansiosta.

Samoin Puolan Itämeren rannikkovesien laatu on kohentunut entistä tiukempien ympäristönormien ansiosta.

Markku Pervilä

https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/time-to-invest-in-europes-water-infrastructure/

Uusimmat artikkelit

Metsä Tissuen Mäntän tehdas siirtyy LNG:n käyttöön pehmopaperituotannossa

LNG-yhtiö Skangas Oy ja Metsä Tissue Oyj ovat solmineet sopimuksen nesteytetyn maakaasun (LNG) toimittamisesta Mäntän pehmopaperitehtaalle tuotannon prosesseihin. Mäntän tehdas käyttää jatkossa nesteytettyä maakaasua paperin kuivausprosessissa korvaamaan nestekaasun käytön. Polttoaineen vaihtaminen nestekaasusta LNG:lle parantaa kilpailukykyä ja vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä.

Älytela vähentää seisokkeja

Paperikoneiden seisokit tuovat kustannuksia, kun tehdas tai tuotantolaitos pysähtyy. Turhia seisokkeja voidaan kuitenkin myös välttää. Uusin kotimainen innovaatio, etäluettava ja älykäs levitystela, tuo merkittäviä säästöjä. Se mahdollistaa täysin ennakoivan huollon, mittaamalla ja hallitsemalla esimerkiksi kosteutta sekä seuraamalla lämpötilaa ja rasvan laatua ja kuntoa.

24.9.2018 | Alan Uutiset

Metso ja Rotator edustajasopimukseen murskaus- ja seulontalaitosten myynnistä Suomessa

Metso avaa uuden myyntikanavan pienten Lokotrack- murskaus- ja seulontalaitosten myynnille Suomessa. Tehdyn edustajasopimuksen mukaan Rotator Oy myy ja huoltaa jatkossa Metson oman myyntiyhtiön rinnalla pienimpiä, erityisesti urakointikäyttöön suunniteltuja tela-alustaisia murskaus- ja seulontalaitoksia.

19.9.2018 | Tutkimus ja koulutus

Tulevaisuudessa kauppa ennustaa kuluttajan ostokäyttäytymisen paremmin kuin kuluttaja itse

Pohjoismainen vähittäiskauppa elää yhtä historiansa haasteellisinta aikaa. Tämä tulee esiin EY:n pohjoismaisen vähittäiskaupan tulevaisuutta arvioivan  Future of Nordic Retail  -raporttisarjan uusimmassa versiossa. Raportti perustuu kaupan asiantuntijoiden haastatteluihin sekä työpajoihin, ja siinä korostuu erityisesti pohjoismaisten kauppiaiden lisääntynyt paine seurata Yhdysvalloissa ja Kiinassa tapahtuvaa kehitystä.

Tuulienenergian etähavainnoinnille on tarvetta

Vaisalan, maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittaratkaisuja tarjoava yritys avaa uuden toimintakeskuksen Birminghamiin Englantiin tarjotaakseen Triton-tuuliluotainta käyttäville asiakkailleen kattavampia tukipalveluja.

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner on vastannut laitosten käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2008.