EU:n vesi- ja jätevesi-infra vaatii rankkoja panostuksia

Euroopan unionin jäsenmaiden ikääntyvät vesi- ja viemäriverkostot vaativat suuria investointeja. EU:n pitkän tähtäyksen budjettiraamien suunnittelukaudella 2021-27 satsaukset voivat nousta jopa 135 miljardiin euroon nykyisten noin 45 miljardin euron panostusten lisäksi.

water-kitchen-black-design

EU-maissa on kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa kilometriä vesi- ja jätevesiputkistoja. Näistä suuri osa on ollut käytössä jo yli sadan vuoden ajan, EU- ja ETA-maiden vesihuoltolaitosjärjestöjen yhteisjärjestö EurEaun lainsäädäntö- ja talouskomitean puheenjohtaja ja puolalainen vesiasiantuntija Klara Ramm kirjoittaa Euractive-uutissaitilla.

Jäsenmaiden vesi-infraan kuuluvia putkiverkkoja, pumppausasemia ja puhdistuslaitoksia operoivat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ilmaston lämpeneminen asettavat uusia haasteita ikääntyvälle vesi-infrastruktuurille.

Vesi-infran modernisoinnin syyt ovat ilmeiset: terveydenhoito, ympäristönsuojelu ja kustannussäästöt. Hyvin toimivat vesijärjestelmät turvaavat rajallisten vesivarojen saatavuuden ja riittävyyden, parantavat ympäristön tilaa ja säästävät pitkällä sihdillä myös kustannuksia.

Uudistusten maksajat hakusessa

Klara Rammin mukaan EU:n sisällä mielipiteet vesi-infran korjausten maksajista vaihtelevat suuresti. Viime aikoina jäsenmaissa on yleistynyt niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate. Niinpä katseet maksajista kohdistuvat kolmelle taholle: kotitalouksiin, teollisuuteen ja maanviljelyyn.

Myös jäsenmaiden välisiä eroja on paljon; eräissä jäsenmaissa suurimmat saastuttajat maksavat tekemisistään pienimmän hinnan.Saastuttaja maksaa -periaate tulee entistä tärkeämmäksi nykyoloissa, joissa uudentyyppisten epäpuhtauksien poistaminen edellyttää entistä suurempia teknologiainvestointeja. Uusia epäpuhtauksia syntyy muun muassa lääketeollisuudesta, mikromuoveista ja torjunta-aineista.Vesiala ei aiheuta näitä tekijöitä, joten sen ei pitäisi joutua puhdistuksen maksumieheksi. Kuluttajien vesimaksuihin eli kotitalouksien niskaan näitä uusia puhdistuksen kustannuksia ei noin vain voi lisätä, joten maksajien on löydyttävä muualta, Klara Ramm kirjoittaa.EU:n vesilainsäädäntö edellyttää jo nyt erilaisia veroja ja tulonsiirtoja veden käyttäjien välillä. Seuraavassa pitkän aikavälin budjettiraamissaan (MFF, multiannual financial framework) vuosille 2021-27 komission pitää rakentaa alueellisen kehityksen työkaluja ja rahoitusinstrumentteja, joilla vesihuollon modernisointi turvataan.

Yhteisöt hyötyvät laadun parantumisesta

EU on jo pitkään tukenut erilaisia vesihankkeita jäsenmaissa. Tuki kannattaa pitkällä aikavälillä eikä unionin osallistumiselle vesi- ja jätevesihankkeisiin ole edes  vaihtoehtoja.

Klara Ramm ottaa esimerkiksi kotimaansa Puolan, jossa vuosina 2004-07 EU:n komissio tuki vesihuoltoa kaikkiaan 12,9 miljardilla eurolla. EU-rahojen lisäksi Puolan valtio investoi vesihankkeisiin samoina aikoina neljä miljardia euroa.

Puolaan rakennettiin 2004-07 kaikkiaan 376 uutta vedenpuhdistamoa ja yli 76 000 kilmetrin verran jätevesiputkistoja. Vesilaitoksia uusittiin tai modernisoitiin 1 206 kappaletta.

Sanotuilla reippaan 14 miljardin euron investoinneilla puolalaisten kaupunkien vedenkäyttö väheni keskimäärin neljänneksen verran. Pelkästään Varsovassa yhden asukkaan keskimääräinen vedenkäyttö laski alle sataan litraan vuorokaudessa, kun se vielä 90-luvulla oli arvioitu 450 litraksi päivässä.

Kaupunkien vedenkäyttö on pudonnut koulutuksen, infran uudistamisen ja niin sanottujen älykkäiden vesi- ja jätevesiverkostojen ansiosta.

Samoin Puolan Itämeren rannikkovesien laatu on kohentunut entistä tiukempien ympäristönormien ansiosta.

Markku Pervilä

https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/time-to-invest-in-europes-water-infrastructure/

Uusimmat artikkelit

3.6.2020 | Alan Uutiset

BASF rakentaa akkujen arvoketjua Harjavallasta Saksaan

Maailman suurimpiin kemikaaliyhtiöihin kuuluva saksalainen BASF rakentaa Suomen ja Saksan kautta EU:n komission tavoitteiden mukaista akkutuotannon kestävää kehitystä. Harjavallan ja Schwarzheiden laitokset tuottavat yhdessä akkumateriaalia 400 000 sähköauton tarpeisiin. Suomeen tulee yli sata uutta työpaikkaa.

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. 

29.5.2020 | Tutkimus ja koulutus

Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa verkkokoulutuksella

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. Asiasta raportoi Rakennusteollisuus RT ry.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.

Myös maatalouskoneiden huoltokirjaukset hoituvat mobiilisti

Maatalouskoneiden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työtehoseuran keväällä tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia vastaajista käytti sähköistä huoltokirjaa, yleisimmin Exceliä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle olisi kysyntää. Nyt sellainen löytyy TTS-Koneesta ja on käytettävissä kaikille käyttöoikeuden lunastaneille.

Kestävillä teräksillä pidennetään työvälineiden käyttöikää, säästetään materiaalia

Uddeholms Ab on ruotsalainen työkaluteräsvalmistaja, joka kuuluu itävaltalaiseen voestalpine-teräskonserniin. 

20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä: CSC ja Loiste Lämpö allekirjoittivat sopimuksen

Loiste Lämpö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen LUMI-supertietokoneelle rakennettavan datakeskuksen kaukolämpöliittymän rakentamisesta ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Sopimuksen mukaan vuoden 2021 alussa käynnistyvä datakeskus kerää talteen toimintansa sivutuotteena syntyvän lämmön, jonka Loiste Lämpö siirtää verkkoonsa lämmittämään kajaanilaisia koteja ja liiketiloja.