EU:n vesi- ja jätevesi-infra vaatii rankkoja panostuksia

Euroopan unionin jäsenmaiden ikääntyvät vesi- ja viemäriverkostot vaativat suuria investointeja. EU:n pitkän tähtäyksen budjettiraamien suunnittelukaudella 2021-27 satsaukset voivat nousta jopa 135 miljardiin euroon nykyisten noin 45 miljardin euron panostusten lisäksi.

water-kitchen-black-design

EU-maissa on kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa kilometriä vesi- ja jätevesiputkistoja. Näistä suuri osa on ollut käytössä jo yli sadan vuoden ajan, EU- ja ETA-maiden vesihuoltolaitosjärjestöjen yhteisjärjestö EurEaun lainsäädäntö- ja talouskomitean puheenjohtaja ja puolalainen vesiasiantuntija Klara Ramm kirjoittaa Euractive-uutissaitilla.

Jäsenmaiden vesi-infraan kuuluvia putkiverkkoja, pumppausasemia ja puhdistuslaitoksia operoivat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ilmaston lämpeneminen asettavat uusia haasteita ikääntyvälle vesi-infrastruktuurille.

Vesi-infran modernisoinnin syyt ovat ilmeiset: terveydenhoito, ympäristönsuojelu ja kustannussäästöt. Hyvin toimivat vesijärjestelmät turvaavat rajallisten vesivarojen saatavuuden ja riittävyyden, parantavat ympäristön tilaa ja säästävät pitkällä sihdillä myös kustannuksia.

Uudistusten maksajat hakusessa

Klara Rammin mukaan EU:n sisällä mielipiteet vesi-infran korjausten maksajista vaihtelevat suuresti. Viime aikoina jäsenmaissa on yleistynyt niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate. Niinpä katseet maksajista kohdistuvat kolmelle taholle: kotitalouksiin, teollisuuteen ja maanviljelyyn.

Myös jäsenmaiden välisiä eroja on paljon; eräissä jäsenmaissa suurimmat saastuttajat maksavat tekemisistään pienimmän hinnan.Saastuttaja maksaa -periaate tulee entistä tärkeämmäksi nykyoloissa, joissa uudentyyppisten epäpuhtauksien poistaminen edellyttää entistä suurempia teknologiainvestointeja. Uusia epäpuhtauksia syntyy muun muassa lääketeollisuudesta, mikromuoveista ja torjunta-aineista.Vesiala ei aiheuta näitä tekijöitä, joten sen ei pitäisi joutua puhdistuksen maksumieheksi. Kuluttajien vesimaksuihin eli kotitalouksien niskaan näitä uusia puhdistuksen kustannuksia ei noin vain voi lisätä, joten maksajien on löydyttävä muualta, Klara Ramm kirjoittaa.EU:n vesilainsäädäntö edellyttää jo nyt erilaisia veroja ja tulonsiirtoja veden käyttäjien välillä. Seuraavassa pitkän aikavälin budjettiraamissaan (MFF, multiannual financial framework) vuosille 2021-27 komission pitää rakentaa alueellisen kehityksen työkaluja ja rahoitusinstrumentteja, joilla vesihuollon modernisointi turvataan.

Yhteisöt hyötyvät laadun parantumisesta

EU on jo pitkään tukenut erilaisia vesihankkeita jäsenmaissa. Tuki kannattaa pitkällä aikavälillä eikä unionin osallistumiselle vesi- ja jätevesihankkeisiin ole edes  vaihtoehtoja.

Klara Ramm ottaa esimerkiksi kotimaansa Puolan, jossa vuosina 2004-07 EU:n komissio tuki vesihuoltoa kaikkiaan 12,9 miljardilla eurolla. EU-rahojen lisäksi Puolan valtio investoi vesihankkeisiin samoina aikoina neljä miljardia euroa.

Puolaan rakennettiin 2004-07 kaikkiaan 376 uutta vedenpuhdistamoa ja yli 76 000 kilmetrin verran jätevesiputkistoja. Vesilaitoksia uusittiin tai modernisoitiin 1 206 kappaletta.

Sanotuilla reippaan 14 miljardin euron investoinneilla puolalaisten kaupunkien vedenkäyttö väheni keskimäärin neljänneksen verran. Pelkästään Varsovassa yhden asukkaan keskimääräinen vedenkäyttö laski alle sataan litraan vuorokaudessa, kun se vielä 90-luvulla oli arvioitu 450 litraksi päivässä.

Kaupunkien vedenkäyttö on pudonnut koulutuksen, infran uudistamisen ja niin sanottujen älykkäiden vesi- ja jätevesiverkostojen ansiosta.

Samoin Puolan Itämeren rannikkovesien laatu on kohentunut entistä tiukempien ympäristönormien ansiosta.

Markku Pervilä

https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/time-to-invest-in-europes-water-infrastructure/

Uusimmat artikkelit

Austalin telakka kyberiskun kohteena – U.S. Navyn data turvassa

Sotalaivoja ja matkustaja-aluksia rakentava australialainen Austalin telakka ilmoittaa joutuneensa äskettäin kiristyshaittaohjelman kohteeksi. Telakka ei maksanut kiristäjille. 

12.11.2018 | Alan Uutiset

Janakkalan vuoden yrittäjäksi on valittu teollisuuden kunnossapitoon erikoistunut Inweld Oy

Janakkalan vuoden yrittäjinä on palkittu teollisuuden kunnossapitoon erikoistuneen Inweld Oy:n yrittäjät Timo ja Janne Kurkela. Hämeen Yrittäjät ja paikallisyhdistys Janakkalan Yrittäjät luovuttivat palkinnon Janakkalan yrittäjäjuhlassa viime perjantaina, kerrotaan Yrittäjät.fi -verkkosivustolla.

SSAB ja Kemppi kehittävät yhdessä hitsausprosessia nopeuttavan digitaalisen ratkaisun

SSAB ja hitsausalan digitalisoinnin edelläkävijä, Kemppi, ovat onnistuneet yhdistämään SSAB SmartSteel- ja Kemppi WeldEye-pilvipalvelut toisiinsa perusainetietojen käsittelyn tehostamiseksi hitsaustuotannossa. Onnistuneen pilottikokeen tulokset ovat nyt kumpaakin digitaalista palvelua käyttävien yritysten saatavilla.

7.11.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turbiinitekniikka -kirja voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä energia-alan opiskelijoille

Turbiinitekniikka -kirja on tarkoitettu käsikirjaksi voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle. Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille perustiedot turbiinilaitoksesta ja perusta oman turbiinilaitoksen ymmärtämiseen ja käyttö- ja kunnossapitotoiminnan kehittämiseen.

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner on vastannut laitosten käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2008.