https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

EU:n vesi- ja jätevesi-infra vaatii rankkoja panostuksia

Euroopan unionin jäsenmaiden ikääntyvät vesi- ja viemäriverkostot vaativat suuria investointeja. EU:n pitkän tähtäyksen budjettiraamien suunnittelukaudella 2021-27 satsaukset voivat nousta jopa 135 miljardiin euroon nykyisten noin 45 miljardin euron panostusten lisäksi.

water-kitchen-black-design

EU-maissa on kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa kilometriä vesi- ja jätevesiputkistoja. Näistä suuri osa on ollut käytössä jo yli sadan vuoden ajan, EU- ja ETA-maiden vesihuoltolaitosjärjestöjen yhteisjärjestö EurEaun lainsäädäntö- ja talouskomitean puheenjohtaja ja puolalainen vesiasiantuntija Klara Ramm kirjoittaa Euractive-uutissaitilla.

Jäsenmaiden vesi-infraan kuuluvia putkiverkkoja, pumppausasemia ja puhdistuslaitoksia operoivat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ilmaston lämpeneminen asettavat uusia haasteita ikääntyvälle vesi-infrastruktuurille.

Vesi-infran modernisoinnin syyt ovat ilmeiset: terveydenhoito, ympäristönsuojelu ja kustannussäästöt. Hyvin toimivat vesijärjestelmät turvaavat rajallisten vesivarojen saatavuuden ja riittävyyden, parantavat ympäristön tilaa ja säästävät pitkällä sihdillä myös kustannuksia.

Uudistusten maksajat hakusessa

Klara Rammin mukaan EU:n sisällä mielipiteet vesi-infran korjausten maksajista vaihtelevat suuresti. Viime aikoina jäsenmaissa on yleistynyt niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate. Niinpä katseet maksajista kohdistuvat kolmelle taholle: kotitalouksiin, teollisuuteen ja maanviljelyyn.

Myös jäsenmaiden välisiä eroja on paljon; eräissä jäsenmaissa suurimmat saastuttajat maksavat tekemisistään pienimmän hinnan.Saastuttaja maksaa -periaate tulee entistä tärkeämmäksi nykyoloissa, joissa uudentyyppisten epäpuhtauksien poistaminen edellyttää entistä suurempia teknologiainvestointeja. Uusia epäpuhtauksia syntyy muun muassa lääketeollisuudesta, mikromuoveista ja torjunta-aineista.Vesiala ei aiheuta näitä tekijöitä, joten sen ei pitäisi joutua puhdistuksen maksumieheksi. Kuluttajien vesimaksuihin eli kotitalouksien niskaan näitä uusia puhdistuksen kustannuksia ei noin vain voi lisätä, joten maksajien on löydyttävä muualta, Klara Ramm kirjoittaa.EU:n vesilainsäädäntö edellyttää jo nyt erilaisia veroja ja tulonsiirtoja veden käyttäjien välillä. Seuraavassa pitkän aikavälin budjettiraamissaan (MFF, multiannual financial framework) vuosille 2021-27 komission pitää rakentaa alueellisen kehityksen työkaluja ja rahoitusinstrumentteja, joilla vesihuollon modernisointi turvataan.

Yhteisöt hyötyvät laadun parantumisesta

EU on jo pitkään tukenut erilaisia vesihankkeita jäsenmaissa. Tuki kannattaa pitkällä aikavälillä eikä unionin osallistumiselle vesi- ja jätevesihankkeisiin ole edes  vaihtoehtoja.

Klara Ramm ottaa esimerkiksi kotimaansa Puolan, jossa vuosina 2004-07 EU:n komissio tuki vesihuoltoa kaikkiaan 12,9 miljardilla eurolla. EU-rahojen lisäksi Puolan valtio investoi vesihankkeisiin samoina aikoina neljä miljardia euroa.

Puolaan rakennettiin 2004-07 kaikkiaan 376 uutta vedenpuhdistamoa ja yli 76 000 kilmetrin verran jätevesiputkistoja. Vesilaitoksia uusittiin tai modernisoitiin 1 206 kappaletta.

Sanotuilla reippaan 14 miljardin euron investoinneilla puolalaisten kaupunkien vedenkäyttö väheni keskimäärin neljänneksen verran. Pelkästään Varsovassa yhden asukkaan keskimääräinen vedenkäyttö laski alle sataan litraan vuorokaudessa, kun se vielä 90-luvulla oli arvioitu 450 litraksi päivässä.

Kaupunkien vedenkäyttö on pudonnut koulutuksen, infran uudistamisen ja niin sanottujen älykkäiden vesi- ja jätevesiverkostojen ansiosta.

Samoin Puolan Itämeren rannikkovesien laatu on kohentunut entistä tiukempien ympäristönormien ansiosta.

Markku Pervilä

https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/time-to-invest-in-europes-water-infrastructure/

Uusimmat artikkelit

21.1.2021 | Alan Uutiset

Valmet toimittaa kattilalaitoksen kaukolämmön tuotantoon Seinäjoen Energialle

Valmet toimittaa kattilalaitoksen Seinäjoen Energia Oy:n Kapernaumin lämpökeskukseen. Uusi kattila mahdollistaa uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämisen kaukolämmön tuotannossa.

Noin 1 000 automaatiolaitetta yhä suojaamatta suomalaisissa verkoissa

Kyberturvallisuuskeskus on kartoittanut suomalaisten verkkojen turvallisuutta etsimällä verkosta suojaamattomia automaatiolaitteita. Vuonna 2020 havaittiin niitä noin tuhat. Automaatiolaitteita ovat esimerkiksi automaation hallintajärjestelmät, erilaiset näyttöpaneelit ja kiinteistöjen hallintaan käytetyt järjestelmät.

15.1.2021 | Tutkimus ja koulutus

Kaupunkien ilmansaasteiden hallintaa parannetaan EU-rahoituksen tuella

Apulaisprofessori (tenure track) Matti Rissanen Tampereen yliopistosta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän Consolidator Grant -apurahan. Rahoitus myönnettiin antropogeenisten eli ihmisen toiminnan aikaansaamien hiilivetyjen autokatalyyttisen hapettumisen tutkimiseen.

Enersense on allekirjoittanut jatkosopimuksen koskien Elektrilevin sähköverkkojen huoltoa Virossa

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n International operations -liiketoimintaan kuuluva virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut Viron suurimman verkko-operaattorin, Elektrilevin, kanssa jatkosopimuksen koskien sähköverkkojen huoltoa. 

Lämmityskattiloiden ohjaaminen siirtyi mobiiliin

Biolämmityskattiloita Karstulassa suunnitteleva ja valmistava Boweco on tuonut Suomen markkinoille lämmityskattiloiden ohjausratkaisun, jonka käyttö onnistuu mobiililaitteella.

Stora Enso investoi 80 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn

Metsäjätti Stora Enso kertoo investoivansa Imatran tehtaiden puunkäsittelyn keskittämiseen ja nykyaikaistamiseen. 80 miljoonan euron investoinnilla parannetaan Stora Enson korkealuokkaisen pakkauskartongin tuotantokykyä. 

16.11.2020 | Kumppaniartikkeli

FINN-Tarkastus Oy laajensi nostolaitteiden tarkastuksiin

Tämän vuoden elokuussa sähkölaitteistojen tarkastuksista tunnettu FINN-Tarkastus Oy aloitti uuden vaiheen panostamalla vahvasti koneturvallisuus- ja koulutuspalveluihin. Nyt yritys on ottanut seuraavan askeleen aloittamalla nostureiden, henkilönostimien ja muiden nostolaitteiden lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset FINAS-akkreditointipalvelun myönnettyä 5.11.2020 pätevyysalueeseen nostolaitteiden tarkastuksia koskevan laajennuksen.