EU:n vesi- ja jätevesi-infra vaatii rankkoja panostuksia

Euroopan unionin jäsenmaiden ikääntyvät vesi- ja viemäriverkostot vaativat suuria investointeja. EU:n pitkän tähtäyksen budjettiraamien suunnittelukaudella 2021-27 satsaukset voivat nousta jopa 135 miljardiin euroon nykyisten noin 45 miljardin euron panostusten lisäksi.

water-kitchen-black-design

EU-maissa on kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa kilometriä vesi- ja jätevesiputkistoja. Näistä suuri osa on ollut käytössä jo yli sadan vuoden ajan, EU- ja ETA-maiden vesihuoltolaitosjärjestöjen yhteisjärjestö EurEaun lainsäädäntö- ja talouskomitean puheenjohtaja ja puolalainen vesiasiantuntija Klara Ramm kirjoittaa Euractive-uutissaitilla.

Jäsenmaiden vesi-infraan kuuluvia putkiverkkoja, pumppausasemia ja puhdistuslaitoksia operoivat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ilmaston lämpeneminen asettavat uusia haasteita ikääntyvälle vesi-infrastruktuurille.

Vesi-infran modernisoinnin syyt ovat ilmeiset: terveydenhoito, ympäristönsuojelu ja kustannussäästöt. Hyvin toimivat vesijärjestelmät turvaavat rajallisten vesivarojen saatavuuden ja riittävyyden, parantavat ympäristön tilaa ja säästävät pitkällä sihdillä myös kustannuksia.

Uudistusten maksajat hakusessa

Klara Rammin mukaan EU:n sisällä mielipiteet vesi-infran korjausten maksajista vaihtelevat suuresti. Viime aikoina jäsenmaissa on yleistynyt niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate. Niinpä katseet maksajista kohdistuvat kolmelle taholle: kotitalouksiin, teollisuuteen ja maanviljelyyn.

Myös jäsenmaiden välisiä eroja on paljon; eräissä jäsenmaissa suurimmat saastuttajat maksavat tekemisistään pienimmän hinnan.Saastuttaja maksaa -periaate tulee entistä tärkeämmäksi nykyoloissa, joissa uudentyyppisten epäpuhtauksien poistaminen edellyttää entistä suurempia teknologiainvestointeja. Uusia epäpuhtauksia syntyy muun muassa lääketeollisuudesta, mikromuoveista ja torjunta-aineista.Vesiala ei aiheuta näitä tekijöitä, joten sen ei pitäisi joutua puhdistuksen maksumieheksi. Kuluttajien vesimaksuihin eli kotitalouksien niskaan näitä uusia puhdistuksen kustannuksia ei noin vain voi lisätä, joten maksajien on löydyttävä muualta, Klara Ramm kirjoittaa.EU:n vesilainsäädäntö edellyttää jo nyt erilaisia veroja ja tulonsiirtoja veden käyttäjien välillä. Seuraavassa pitkän aikavälin budjettiraamissaan (MFF, multiannual financial framework) vuosille 2021-27 komission pitää rakentaa alueellisen kehityksen työkaluja ja rahoitusinstrumentteja, joilla vesihuollon modernisointi turvataan.

Yhteisöt hyötyvät laadun parantumisesta

EU on jo pitkään tukenut erilaisia vesihankkeita jäsenmaissa. Tuki kannattaa pitkällä aikavälillä eikä unionin osallistumiselle vesi- ja jätevesihankkeisiin ole edes  vaihtoehtoja.

Klara Ramm ottaa esimerkiksi kotimaansa Puolan, jossa vuosina 2004-07 EU:n komissio tuki vesihuoltoa kaikkiaan 12,9 miljardilla eurolla. EU-rahojen lisäksi Puolan valtio investoi vesihankkeisiin samoina aikoina neljä miljardia euroa.

Puolaan rakennettiin 2004-07 kaikkiaan 376 uutta vedenpuhdistamoa ja yli 76 000 kilmetrin verran jätevesiputkistoja. Vesilaitoksia uusittiin tai modernisoitiin 1 206 kappaletta.

Sanotuilla reippaan 14 miljardin euron investoinneilla puolalaisten kaupunkien vedenkäyttö väheni keskimäärin neljänneksen verran. Pelkästään Varsovassa yhden asukkaan keskimääräinen vedenkäyttö laski alle sataan litraan vuorokaudessa, kun se vielä 90-luvulla oli arvioitu 450 litraksi päivässä.

Kaupunkien vedenkäyttö on pudonnut koulutuksen, infran uudistamisen ja niin sanottujen älykkäiden vesi- ja jätevesiverkostojen ansiosta.

Samoin Puolan Itämeren rannikkovesien laatu on kohentunut entistä tiukempien ympäristönormien ansiosta.

Markku Pervilä

https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/time-to-invest-in-europes-water-infrastructure/

Uusimmat artikkelit

21.7.2020 | Alan Uutiset

Clean Steel aloittaa yhteistyön kansainvälisen sellujätin kanssa

Clean Steel on tehnyt sopimuksen Uruguaylaisen Montes del Platan sellutehtaan kanssa. Stora Ensolla ja Arauconille kuuluvan yhteisyrityksen tuotantolaitos sijaitsee Lounais-Uruguayssa, Punta Pereirasssa. Lyhytkuitusellua tuottava tehdas aloitti toimintansa vuonna 2014 ja sen vuosittainen tuotantokapasiteetti on 1,4 miljoonaa tonnia.

Saksalaisjätti Schaeffler lanseeraa suomalaisen partneriverkoston avulla kehitetyn kunnonvalvontajärjestelmän

Saksalainen auto- ja teollisuusalan yritys Schaeffler on toteuttanut kunnonvalvontajärjestelmänsä OPTIME:n suomalaisen partneriverkoston avulla. Saksalaisyhtiö on jo aikaisemmin perustanut tuotekehitystiimin Suomeen ja nyt yhteistyöllä luotua tuotetta lanseerataan kaupallisesti.

Pauligilla on Suomen ensimmäisenä elintarvikealan yrityksenä Science Based Targets aloitteen hyväksymät ilmastotavoitteet

Paulig kertoo noudattavansa Suomen ensimmäisenä elintarvikealan yrityksenä Science Based Targets asettamia ilmastotavoitteita. Yhtiön tavoitteena on vähentää 80 prosenttia oman toiminnnan luomista kasvihuonepäästöistä ja 50 prosenttia arvoketjujen päästöistä vuoteen 2030 mennessä. 

EVA: Talouskriisi on suomalaisten suurin uhka

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n julkaisemassa tutkimuksessa kysyttiin, kuinka uhkaavina suomalaiset pitävät maailmalla ja Suomessa tapahtuvia konflikteja ja kriisejä omalle ja läheistensä turvallisuudelle. Eniten pelkoa suomalaisissa herätti uusi laajamittainen talouskriisi (77 prosenttia vastaajista) sekä toiseksi eniten pandemiat ja tartuntataudit (72 prosenttia vastaajista).

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.