Kiinteistöillä on tärkeä rooli jätevesiylivuotojen torjunnassa

Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitokset ovat asettaneet visiokseen jätevesiylivuotojen loppumisen. Laitosten yhteisessä VIPPA-hankkeessa on valmistunut kiinteistönomistajille suunnattuja videoita, jotta kiinteistöjen toimenpiteillä pystyttäisiin vähentämään jätevesiylivuotoja entisestään, kertoo HSY lehdistötiedotteessa.

HYSY

Tonttiviemäri kannattaa saneerata yhtä aikaa vesilaitoksen runkoviemärin saneerauksen kanssa. Näin saadaan kaikki hyöty irti uudesta, ehjästä verkostosta.

HSY:n mukaan jätevesiylivuotojen syynä on entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.

- 1950-1970-luvuilla Suomi kaupungistui voimakkaasti, ja vesihuoltoverkostoa rakennettiin suuria määriä. Viimeistään nyt noiden alueiden vesihuoltoinfra on tullut korjausikään. Korjaustarve koskee sekä vesilaitosten että kiinteistöjen viemäreitä. Tehokkainta ja taloudellisinta olisi uusia kiinteistön tonttijohdot ja -viemärit yhtä aikaa vesilaitoksen runkoverkoston saneerauksen kanssa. Samassa yhteydessä tulee eriyttää kiinteistön hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäristä.

Tonttiviemärien saneerauksen tärkeys esiin

Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten yhteisessä, ympäristöministeriön rahoittamassa VIPPA-hankkeessa on yhtenä tavoitteena kannustaa kiinteistönomistajia saneeraamaan viemärinsä ja ohjaamaan kiinteistön hulevedet pois jätevesiviemäristä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tuotettu kaksi videota, joissa kerrotaan kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille tonttiviemäreiden saneerauksen tärkeydestä.

Toinen videoista kuvaa, kuinka kiinteistönomistaja vastaa tonttijohtojen ja -viemäreiden kunnosta vesihuoltolaitoksen runkoviemäriin asti. Kun pitää putket kunnossa, välttyy vahingoilta ja kalliilta korjaustöiltä. Toinen video käsittelee huleveden hallintaa tontilla. Hulevettä ja perustusten kuivatusvettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, vaan se tulee johtaa erilliseen hulevesijärjestelmään. Jos kiinteistöllä on vanhastaan virheellisiä liitoksia, ne on poistettava viimeistään kiinteistön putkiremontin yhteydessä.

Videot on suunnattu erityisesti vesihuoltolaitosten aluesaneerausurakoiden tueksi. Videot ovat vapaasti hyödynnettävissä.

VIPPA-hanketta tehdään laajassa yhteistyössä

Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanketta (VIPPA) rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeessa pienennetään Vantaanjoen vesistön jätevesiin liittyvää riskiä mm. kehittämällä vesilaitosten toimintatapoja ja pilotoimalla uutta teknologiaa pumppaamoilla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.

Hankkeen vastuullinen vetäjä on HSY ja projektissa ovat mukana vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.