https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Kohti Puolustusvoimien yhtenäistä kunnossapidon ohjausta

Puolustushallinnossa on käynnissä Puolustusvoimien laaja uudistaminen hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksessa sopeutetaan Puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa.

Puolustusvoimien rahoituksen käytön osalta yksi merkittävimpiä toimijoita on 2015 alussa perustettava Puolustusvoimien Logistiikkalaitos (PVLOGL), johon keskitetään valtakunnallisesti suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito sekä logistiikan järjestelyt. PVLOGL on puolustusvoimien toiminnan mahdollistaja, jonka palveluksessa tulee työskentelemään yli 2000 henkilöä ja jonka ohjauksessa on merkittävä määrä teollisia toimijoita.

PM6_Millog_Kuva-2

Kunnossapidon toteutusta Millog Oy:n Riihimäen toimipisteessä.

Puolustusvoimien järjestelmien elinjakson hallinta keskitetään PVLOGL:n Järjestelmäkeskukseen (JÄRJK). Puolustusvoimien järjestelmien pitkät elinjaksot, suuret kappalemäärät, laaja järjestelmäkirjo sekä pääsääntöisesti alhainen käyttövolyymi muodostavat kokonaisuuden, jonka hallinta on haasteellista. Toisaalta kehittämismahdollisuudet ovat suuret. Järjestelmien elinjakson merkittävin kuluerä operointivaiheessa on kunnossapito.

PM6_Millog_Kuva-3

Millog Oy:n toimipistekartta.

Kunnossapidon tavoitteena on pitää joukkojen käytössä olevat ja poikkeusoloja varten varastoidut järjestelmät toimintakuntoisena asetettujen suorituskyky-, käyttövarmuus- ja palautettavuusvaatimusten mukaisesti.

Kunnossapidon lopputuotteena syntyy tällöin järjestelmien materiaalisen osatekijän suorituskyky, jota mitataan järjestelmien käyttövarmuudella ja kyvyllä nostaa käyttövarmuutta. Kunnossapitojärjestelmän toiminnan volyymin tulee olla säädeltävissä käytettävissä olevien resurssien ja uhkakuvien mukaisesti.

Osana puolustusvoimauudistusta Puolustusvoimien kunnossapitojärjestelmää on kehitetty pääsääntöisesti kahdella tavalla – kehittämällä toimintatapoja ja laajentamalla tukeutumista teollisiin kumppaneihin. 

Puolustusvoimien yhtenäinen kunnossapidon ohjausmalli on laadittu aiemman kolmen puolustushaarakohtaisen toimintatavan sijasta. Strategista kumppanuutta Millog Oy:n kanssa laajennetaan. Vuoden 2015 alusta alkaen Millog Oy vastaa pääsääntöisesti Maavoimien ja Merivoimien kunnossapidon toteutuksesta.

Käyttövarmuus ohjaa toimintaa 

Puolustusvoimien uudesta kunnossapidon ohjausmallista käytetään nimitystä käyttövarmuusperusteinen kunnossapito. Siihen on haettu parhaita käytänteitä Suomen puolustusvoimista ja teollisuudesta sekä ulkomailta.

Puolustusvoimien kunnossapitojärjestelmää on kehitetty kuten ulkomaisiakin järjestelmiä pääsääntöisesti tehostamalla toimintatapoja sekä tukeutumalla laajemmin teollisiin kumppaneihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eri toimintamallien oletettuja hyviä ja huonoja puolia on mahdollista arvioida ennen niiden käyttöönottoa.

Puolustusvoimien kunnossapitojärjestelmän toimijat on jaoteltu kolmeen kokonaisuuteen. Asiakas määrittää järjestelmien käyttövarmuuden ja käytön vaatimukset, jotka JÄRJK toimeenpanee ja kunnossapitovastuullinen toteuttaa. JÄRJK vastaa asiakkaan vaatimusten toteutumisesta laadullisesti ja määrällisesti sekä raportoi asiakkaalle saavutettua tuloksellisuutta suhteessa vaatimuksiin.

Merkittävin muutos toimintamallissa on, että asiakkaan ja kunnossapitovastuullisen välisestä kunnossapidon toimenpiteiden tilaaja-tuottaja -mallista siirrytään asiakkaan järjestelmäkohtaisten vaatimusten toteuttamiseen.

JÄRJK ja kunnossapitovastuullinen mahdollistavat joukkotuotannon koulutuksessa tarvittavien järjestelmien ja laitteiden osalta sekä ylläpitävät suorituskyvyn omistajan määrittämää järjestelmien valmiutta.

Toiminnan kustannustehokkuuden osalta merkittävässä roolissa ovat dokumentoidut asiakasvaatimukset, jotka mahdollistavat tehokkaan resurssien käytön. Toimintakelpoisina pidetään kulloinkin toiminnassa tarvittavat järjestelmät huomioiden joukkotuotanto sekä valmiusvaatimukset ja käytettävissä olevat resurssit.

Pitkäkestoinen suunnittelu mahdollistaa osaamisen hallitun kehittämisen, kustannustehokkaat varaosaratkaisut, kunnossapidon infrastruktuurin järkevän mitoittamisen sekä lopulta kunnossapidon sopimusten kehittämisen teollisuuskumppanien kanssa.

PM6_Millog_Kuva-1

Kunnossapidon kohteita suorittamassa toimintoaan.

Kohteet jaetaan kolmeen kategoriaan

Samoja hallinnollisia resursseja ja menettelyitä ei ole järkevää käyttää esimerkiksi F/A-18 Hornetin ja jalkaväkiaseiden kunnossapidon hallintaan, joten järjestelmien hallintaan ei ole mahdollista määrittää yhtä menettelyä.

Järjestelmien hallintaa tehostetaan määrittämällä puolustusvoimien kunnossapidon kohteet kolmeen kategoriaan, joita hallinnoidaan tarkoituksenmukaisesti huomioiden järjestelmän operatiivinen ja kustannuksellinen merkityksellisyys.

Menettelyllä pyritään karsimaan hallinnollista työtä ja parantamaan puolustusvoimien sisäisten toimijoiden ja teollisuuden tilannetietoisuutta niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista.

Asiakasrajapinnan tehokkuutta vahvistetaan uusilla toimijoilla, kun 2015 uusissa tehtävissään aloittavat PVLOGL:n palvelupäälliköt ja Millog Oy:n asiakkuuspäälliköt. Heidän tehtävänään on etsiä ratkaisuja asiakkaan vaatimusten toteutumiseen käytännön tasolla ja toimia ensimmäisenä käsittelijänä asiakkaan reklamaatioissa ja palautteissa. Oletettavaa on, että asiakkaan vaikutusmahdollisuudet haluttuun palveluun paranevat. 

Varusmiesten, puolustusvoimien henkilökunnan ja teollisuuden tavoitteena tulee olla järjestelmien vikaantumisen minimointi. Käytännön tasolla kyseessä on tyypillisesti varusmiesten ja kouluttajien henkilökohtaisten sekä teollisuuden liiketaloudellisten tavoitteiden ristiriitaisuudet. Kärjistäen kouluttajan päätehtävä on kouluttaa varusmiehiä ja tyypillisesti teollisuus hyötyy, mitä enemmän järjestelmät vikaantuvat ja niille tehdään työtä.

Tosiasia kuitenkin on, että kaikki hyötyvät, kun yhteinen tavoitteemme on pitää järjestelmämme mahdollisimman hyvässä kunnossa. Käyttäjäkunnossapidon (operator driven reliability) ja kunnossapidon sopimusten (niin sanotut CLS/PBL -sopimukset) parhaita käytänteitä pyritään ottamaan käyttöön. 

Kohti logistiikkalaitosta ja laajennettua kumppanuutta

Vuosi 2015 tulee olemaan logistiikkalaitokselle ja Millog Oy:lle mielenkiintoinen ja tapahtumarikas vuosi. Muistettava on, että viime kädessä toiminta ja toiminnan muutos lähtee aina ihmisestä – hyvässä ja pahassa.

Uudet toimintamallit toimivat vasta, kun ne toimivat prosessikaavioiden ja suunnitelmien lisäksi käytännössä. Todettava on, että mitä enemmän ihmisiä toiminnan ympärillä työskentelee, sitä hitaampaa käytännön työtä on kokonaisuudessaan muuttaa. Onneksi puolustusvoimilla on kokemusta viime vuosien osalta jo monesta onnistuneesta organisaatiomuutoksesta.

Puolustusministeri Carl Haglund esitti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle kesäkuussa Maa- ja Merivoimien järjestelmä­vastuulla olevan materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamisesta Millog Oy:n kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi esitystä. Uusi laajennettu strateginen kumppanuussopimus allekirjoitettiin 26. syyskuuta. 

Järjestely on osa Puolustusvoimauudis­tusta ja sen pohjana on Pääesikunnan esitys kumppanuuden laajentamisesta. Samassa yhteydessä allekirjoitetun siirtosopimuksen mukaan Millog Oy:lle siirretään Maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamot, kaksi varastoa sekä Merivoimien kunnossapitokes­kukset ja keskusvarasto tehtävineen.

Millog Oy on kunnossapidon kokonais­palveluyhtiö, joka tuottaa kunnossapidon palveluja ja tuotteita alan kotimaisille ja ulko­maisille toimijoille. Millog Oy on toiminut Puolustusvoimien strategisena kumppanina vuodesta 2009 lähtien vastaten Maavoimien järjestelmien vaativasta kunnossapidosta sekä varaosalogistiikasta niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Palvelut tuotetaan hyödyn­täen omaa toimipaikkaverkkoa ja laajaa ali­hankkijaverkostoa.

Millog Oy:n omat toimipaikat on muodos­tettu entisen Puolustusvoimien varikkoken­tän perustalle. Strateginen kumppanuus Puo­lustusvoimien ja Millog Oy:n välillä tarkoittaa normaalia palveluntuottoa syvempää pitkä­aikaista, läheistä, molempia osapuolia hyö­dyttävää yhteistyösuhdetta, joka perustuu vuorovaikutuksen avoimuuteen, jatkuvaan yhteiseen kehittymiseen, toiminnan läpinä­kyvyyteen ja luottamukseen.

Vuoden 2015 alusta Millog Oy:n toiminta laajenee entisestään, kun strategisen kump­panuuden laajentumisen myötä Maavoi­mien joukko-osastojen korjaamojen sekä Merivoimien kunnossapitokeskusten laiva- ja järjestelmäalan kunnossapitotyöt siirretään kumppanin vastuulle.

Maavoimien ja Merivoimien kunnossapi­tokentästä siirtyy Millog Oy:lle liikkeenluovu­tuksella tarvittavat tilat ja laitteet sekä noin 330 henkilöä, minkä jälkeen Millog työllistää noin 1000 henkilöä.

Kumppanin näkökulmasta moni asia muuttuu

Käyttövarmuusperusteinen kunnossapito on kumppanille uusi mahdollisuus, vaikka teol­lisuudessa laitteiden ja järjestelmien käyttö­varmuutta ja kunnossapidon kustannuksia on pyritty optimoimaan jo pitkään. Perustoi­minto, järjestelmän toimintakunnossa pitä­minen tarkoituksenmukaisin toimenpitein ja järkevin kustannuksin, ei sinänsä muutu, mutta moni muu asia toiminnon ympärillä muuttuu.

Ensimmäiset muutokset näkyvät jo toimi­tusketjun alkupäässä. Tuotettaessa palvelua suoriteperusteisesti asiakas on tilannut kun­nossapitosuoritteita yksilöidysti kunnossapi­tosuunnitelmassa sovittujen periaatteiden mukaisesti, mutta siirryttäessä käyttövar­muusperusteiseen kunnossapitoon asiakas tilaa kumppanilta käyttövarmuutta eli tava­raa riviin.

Käyttövarmuuden ja käytettävyyden mää­ritelmä on moninainen. Joissakin tapauksissa on vaikeaa määritellä, onko järjestelmä toi­mintakelpoinen vai ei. Valmistavassa teolli­suudessa laitteen vikaantumisen minimointi suunnitellulla käyttöjaksolla, vikaantumisen seurauksien minimointi ja ennakkohuolto-ohjelman suunnittelu mahdollisimman jär­keväksi on käyttövarmuutta parhaimmillaan.

Teollisuudessa laitteet useimmiten toimi­vat niille ominaisessa toimintaympäristössä suorittaen niille suunniteltua toimintoa, jol­loin käytettävyys on helposti määriteltävissä, mutta sotavarusteiden tapauksessa järjestel­män käytettävyys normaaliolojen varusmies­koulutuksessa saattaa merkitä teknisesti eri­laisia vaatimuksia verrattuna poikkeusolojen käytettävyyteen.

Kunnossapidon ja materiaalin kierrät­tämiseen liittyvät yksilöidyt toimenpiteet eivät enää ole asiakkaan loppukäyttäjätason suunnitteluvastuulla. Loppukäyttäjä ilmoit­taa mahdollisimman realistisen materiaa­litarpeensa, jonka järjestelmävastuullinen muokkaa asiakkaan järjestelmäkohtaisiksi vaatimuksiksi ja antaa muut tarpeelliset reu­naehdot.

Käyttövarmuuden muodostavien käytän­nön toimenpiteiden suunnittelu tapahtuu järjestelmäkeskuksen ja kumppanin yhteis­työnä. Käyttövarmuusperusteisessa toimin­tamallissa käytännön kunnossapitotoimien suunnittelu tapahtuu enenevissä määrin kumppanin toimenpitein. Järjestelmävas­tuullinen organisaatio hyväksyy tai hylkää suunnitelmat. Toimenpiteiden toteutusvas­tuu on kumppanilla.

Kunnossapitoa suorittavan organisaation kannalta muutos on suuri. Yrityksen tavoite toimia luotettavana kunnossapidon kump­panina muuttuu tavoitteeksi tuottaa järjes­telmille käyttövarmuutta. Silloin organisaati­on johtamisessa ja toiminnassa on otettava huomioon kaikki osa-alueet, joka liittyvät tämän tavoitteen täyttämiseen.

Näiden osa-alueiden tunnistaminen ei ole itsestään selvää. On haasteellista määritellä, varsinkin ilman referenssiä, mitkä toiminnan osa-alueet käyttövarmuusperusteiseen kun­nossapitoon siirryttäessä ovat niitä, joihin organisaation tulee panostaa ja missä laa­juudessa.

Toiminnan suunnittelu vaatii tietoa

Käyttövarmuusperusteiseen kunnossapitoon siirryttäessä on ensi vaiheen vaatimukse­na laatia toimintaa ohjaavat pitkäjänteiset kunnossapitosuunnitelmat kaikille niille jär­jestelmille, joille käyttövarmuutta halutaan tuottaa.

Suunnitteluresursseja tarvitaan erityisesti käyttövarmuuden tuottamisen tavoitetilassa, jossa on suunniteltava paitsi käytännön kun­nossapitosuoritteita, myös koko järjestelmän elinjakson kattava huolto-ohjelma, johon kuuluvat myös perushuollot, päivitykset ja muut laajemmat toimenpiteet sekä järjestel­män kierrättäminen, käytön, kunnossapidon ja varastoinnin välillä.

Käyttövarmuusperusteisen kunnossapi­don piiriin siirtyvät järjestelmät ovat kirjol­taan laaja-alaista ja usein monia erilaisia teknologioita sisältäviä alijärjestelmiä. Järjes­telmät ovat elinjaksovaiheeltaan vaihtelevas­sa tilanteessa; toiset ovat juuri hankittuja ja toiset taas elinjaksonsa loppupäässä.

Lisähaastetta tuo suunnittelussa tarvitta­vien vikatietojen ja muun taustatiedon vaih­televa saatavuus kunnossapidon tietojärjes­telmästä. Suunnittelun perusteella luodaan suunnitelmakokonaisuus kustannustietoi­neen, jota voidaan tarjota asiakkaalle.

Puolustusvoimien erityispiirteenä on, että merkittävä osa järjestelmistä on varastoitu­na. Materiaali kiertää käytön, kunnossapidon ja varastoinnin välillä kierrätyssuunnitelman mukaisesti. Kierrätys on olennaista käyttö­määrien tasaamiseksi ja järjestelmien halu­tun elinjakson saavuttamiseksi.

Järjestelmien kierrättäminen asiakkaan ohjauksen mukaisesti mahdollistaa kunnos­sapidon tarkemman aikatauluttamisen ja suuremmat eräkoot. Kierrätyksen suunnitte­lu yhdessä varastoijien, käyttäjien ja kunnos­sapitäjien kanssa vaatii uudenlaista suunnit­telua ja resursointia.

Avoin yhteistyö auttaa molempia

Käyttövarmuusperusteinen kunnossapito edellyttää sekä asiakkaalta että kumppanilta pitkäaikaista sitoutumista ja avointa yhteis­työtä. Järjestelmien elinjaksoista ja käyttöpro­fiileista johtuen käyttövarmuusperusteisella kunnossapidolla ei kyetä hakemaan lyhyen tähtäimen säästöjä verrattuna nykyiseen suo­riteperusteiseen toimintamalliin.

Pidemmällä aikavälillä, jolla tässä yhtey­dessä tarkoitetaan järjestelmästä riippuen 10–20 vuoden tarkastelujaksoa, pystytään sen sijaan kehittämään järjestelmien käyttö­varmuutta ja tätä kautta luomaan kustannus­säästöjä.

Tuotettaessa järjestelmien materiaaliselle osatekijälle lisäarvoa käyttövarmuusperustei­sesti, asiakastarpeet on suunniteltava huolel­lisesti ja ne on kyettävä muokkaamaan käy­tännön kunnossapidon toimenpiteiksi mah­dollisimman vaivattomasti.

Asiakkaalta edellytetään realistista, todel­lisiin käyttötarpeisiin perustuvaa suunnitte­lua ja yhteistoimintaa kumppanin kanssa jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa, jotta asi­akastarpeet katselmoidaan ja ymmärretään samalla tavalla ennen kuin niiden perusteella aloitetaan varsinainen kunnossapidon toi­menpiteiden suunnittelu.

Keskeisenä elementtinä tämän tavoitteen laadukkaassa täyttämisessä on vahva, asian­tunteva ja asiakaslähtöinen rajapinta, joka toimii jatkuvassa ja läheisessä yhteistyössä kumppanin kanssa. Kunnossapitovastuullisen on tunnettava asiakkaan tarpeet ja hänen tavoitteensa sekä oman organisaationsa suo­rituskyky.

Strategisen kumppanuuden viitekehykses­sä on olennaista, että tulevaisuuden tarpeita kyetään suunnittelemaan yhdessä ja pitkä­jänteisesti, jotta Millog Oy osaa huomioida tulevat tarpeet kehittäessään omaa toimin­taansa ja palvelutarjontaansa.
Kunnossapitovastuullisen kannalta on tärkeää, että käyttövarmuuden tuottaminen nähdään tärkeänä osana yrityksen palvelu­valikoimaa ja asiakkaalle näkyvänä lisäarvo­na. Sen tulee perustua yrityksen strategiaan. Operatiivisessa toiminnassa sitä ohjataan selkeillä laadullisilla ja määrällisillä tavoitteilla sekä kannustimilla yrityksen työntekijöille.

PM6_Millog_Mäkipirtti-Ilkka

Ilkka Mäkipirtti

PVLOGL:n suunnittelija, vastuualue kunnossapito,

Pääesikunta, ilkka.makipirtti@mil.fi

PM6_Millog_Seppälä-Petri

Petri Seppälä

Itä-Suomen asiakkuuspäällikkö,

Millog Oy, petri. seppala@millog.fi

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.