https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Liikennemuotojohtajat aloittivat Väylässä

Alkuvuonna Väylässä aloitti työnsä kolme liikennemuotojohtajaa. Heidän tehtävänään on muun muassa koordinoida tie-, rautatie- ja vesiliikenteen asioita. Tuoreimmassa Väylän uutiskirjeessä heidät esiteltiin.

pekka_rajala

Teiden kunto huolestuttaa tieliikennejohtaja Pekka Rajalaa.

Pekka Rajala on toiminut yli 30 vuotta toiminut erilaisissa tieliikenteen tehtävissä aluehallinnossa, tiepiireissä ja ELY-keskuksissa. Tutuksi ovat tulleet rakentamisen, suunnittelun, kunnossapidon ja hallinnon tehtävät. Uran aikana hän on ehtinyt olla esimerkiksi projektipäällikkönä Pasilan liikennekeskusten perustamisessa. Ennen tieliikennejohtajan pestiä Pekka oli kunnossapitopäällikkönä eteläisellä hankinta-alueella.

Ajankohtaista tieliikenteessä:

1. Teiden huono kunto

Tiestön kunto huolestuttaa sekä meitä viranomaisia, että kansalaisia. Tänä vuonna teiden kunto näyttää huononevan ja korjausvelka lisääntyy. Tienkäyttäjille tilanne näkyy lähinnä päällysteiden heikkona kuntona, mutta myös sillat ja teiden rakenteet kuuluvat kokonaisuuteen.

2. Ilmastonmuutos

Meidän ja koko muunkin yhteiskunnan tulee karsia ilmastoa kuormittavia asioita. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoi sidosryhmäpäivässämme hyvin: ”Kun kaikki tekevät pieniä toimenpiteitä, yhdessä niistä syntyy iso muutos liikennesektorilla.” Ilmastonmuutos näkyy myös teillä. Leutojen talvien takia olemme joutuneet panostamaan talvikunnossapitoon aikaisempaa enemmän.

3. Digitalisaatio ja palvelut

Bitumin lisäksi työhömme vaikuttavat bitit. Asiakkaille kehitys näkyy ainakin parempana tietona liikenneväylien tilasta. Digitaaliset palvelut tuovat uutta puhtia myös muualle, esimerkiksi liikennejärjestelmän suunnitteluun.

4. Traffic Management Finland Group (TMFG)

Suomessa liikenteenohjaus yhtiöitettiin vuodenvaihteessa. Uskon muutoksen olevan hieno mahdollisuus, jonka ansiosta väylien käyttäjät voivat saada yhä enemmän liikkumista helpottavia palveluita.

*****

sirkiä

Saimaan kanava uhkaa jäädä pieneksi uusille aluksille vesiliikennejohtaja Esa Sirkiän mukaan.

Esa Sirkiä on edennyt tasaisin askelin talossa aloittaen teekkarina kesätöissä Merenkulkulaitoksella. Valmistuttuaan DI:ksi hän on tehnyt talossa monenlaisia vesiväylien suunnittelun ja toteutuksen tehtäviä muun muassa vesiväyläasiantuntijana ja hankepäällikkönä. Lähes viisi vuotta vierähti ohjausryhmätasolla vastaavana apulaisjohtajana, jolloin toteutuksessa oli neljä suurta vesiväylähanketta. Viime vuoden hän veti Liikenteen ohjaus- ja hallinta -toimialan Meriosastoa päätetehtävänään yhtiöittämisprojekti.

Ajankohtaista vesiliikenteessä

1. Virasto ja organisaatiouudistuksen aiheuttama muutos

Virastouudistuksen jäljiltä toiminta hakee osittain vielä muotoaan ja ihmiset työnkuvineen roolejaan. Kun alusliikenteen ohjaus siirtyi uuteen yhtiöön, suorin linkkimme vesiliikenteeseen on jäänmurron kautta. Vesiväylänpidossa osaaminen ja asiat ovat olleet vahvasti sidoksissa työtä tekeviin henkilöihin, joista osa on vaihtanut virastoa. Työsarkaa riittää vielä siinä, että löydämme luontevat tekemisen tavat uusissa virastoissa ja tehtävissä.

2. Isojen hankkeiden rahoitus

Vesiväylien väyläinfra on kelvollisessa kunnossa muihin väylämuotoihin verrattuna. Suunnitteilla olevan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa on kuitenkin nostettava yhtenä seikkana esiin sisävesiliikenne, erityisesti Saimaan kanava. Saimaalla liikennöivät alukset ovat alkaneet tulla käyttöikänsä loppumetreille, eikä kanavalle optimoitua kalustoa ole enää tarjolla.

Uudet alukset ovat pidempiä ja tämä luo paineita Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle, joka hankkeena onkin suunnittelupöydällä. Tämän hankkeen kohtalo tulee ratkaisemaan sen, mitä Saimaan liikenteelle tapahtuu. Hanke olisi kuitenkin suuri ja kallis. Saimaan syväväylää risteävien maantiesiltojen kehittämiseen on tehty suuria investointeja mm. Savonlinnassa, mutta onko meillä tulevaisuudessa enää liikennettä, joka tarvitsee Saimaan väylästöä?

3. Älyliikenne ja autonomiset alukset

Merenkulun piirissä autonomisen liikenteen ja erilaisen älyn lisäämisen ympärillä tehdään valtavasti kehitystyötä, jossa Suomi ja suomalaiset yritykset ovat erittäin vahvasti mukana. Kuitenkin merenkulku on väylämuoto, joka elää vahvasti kansainvälisen sääntelyn alla ja on siten hitaasti muuttuva pelikenttä. Itsestään kulkevat alukset kansainvälisessä liikenteessä ovat tästä syystä vielä kaukana. Kuitenkin rannikkoliikenteessä saatetaan nähdä nopeaakin kehitystä, hyvänä esimerkkinä Finferriesin Falco-lautalla tehty kokeilu viime joulukuussa.

****

numminen

Ratahankkeiden rinnalla ei saa unohtaa nykyisen rataverkon kunnossapitoa, sanoo rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin.

Markku Nummelin on rautatievirkailijan poika, ja innostus alaan syttyikin jo lapsena. Akateeminen tutkinto tekniseltä alalta antoi hyvän pohjan uralle, jonka aikana hän on ehtinyt saada monipuolista kokemusta raideliikenteen parista VR:n, Ratahallintokeskuksen ja Liikenneviraston leivissä. Nyt hän on rautatieliikennejohtajana Väylässä.

Harrastuksetkin ovat liittyneet kiinteästi raideliikenteeseen. Hän on kirjoittanut 18 kirjaa, joista valtaosa käsittelee raideliikennettä. Rautatieaiheisia valokuvia on tullut napattua yhteensä yli 100 000 kappaletta.

Ajankohtaista raideliikenteessä

1. Rataverkon hallinta

Rautatieverkon kunnon hallinta ja resurssit radan ylläpitotöihin korjausvelkakertymineen on haaste, johon kohdistuu suuria odotuksia. Junien tulee kulkea täsmällisesti. Toimintaympäristön muutoskin vaikuttaa tähän. Etenkin nuoriso ajattelee liikkumisesta uudella tavalla ja haluaa matkustaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Raitiotieliikkuminenkin on yhä suositumpaa: raitiovaunuratoja suunnitellaan ja rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan. Uusia suuria ratahankkeitakin on noussut esille useita. Tässä kokonaisuudessa tulee muistaa, että myös nykyinen verkko täytyy pitää kunnossa.

2. Monitoimijaympäristö

Kilpailun laajentuminen henkilöliikenteeseen on uusi tärkeä osa-alue. Väylän tulee toimia neutraalina kumppanina kaikille toimijoille tasapuolisesti. Haasteemme on, miten jakaa tasapuolisesti asemien, ratapihojen ja varikoiden kapasiteetti sekä eri laitteiden käyttö. 

3. Kansainvälisyys ja kansainvälinen liikenne

Suomessa kansainvälinen liikenne painottuu erityisesti itään, mutta satamien kautta liikennettä on myös länteen. Meillä on paljon myös transito-tavarajunaliikennettä, jossa on omat haasteensa, kuten kapasiteetin riittävyys. Länsi-Euroopan suuntaan on tehtävänä paljon standardityötä, jotta EU:n standardeissa huomioitaisiin myös Suomen kaluston ja radan tekniset vaatimukset, joihin ilmasto-olosuhteemme vaikuttavat.

4. Ohjeet ja osaaminen

Osaamisen varmistaminen on toimintamme ydin. Tämä koskee sekä omaa henkilöstöä, että palveluntuottajia ja koko alaa. Tehtävämme on tuottaa hyvät ohjeet, jotka auttavat tekemään työn oikein. Mitä parempi ammattitaito työntekijöillä on, sitä vähemmän poikkeamia tulee ja parempaa laatua kyetään pitämään yllä.

Sujuvan liikenteen takaamiseksi raideliikenteen parissa työskentelevien pätevyysvaatimusten määrittelyllä on merkitystä. Syksyllä 2017 avatun Kouvolan Ratateknisen oppimiskeskuksen kehittäminen on tärkeä asia. Väylä omistaa oppilaitoksen fasiliteetit, opetuksessa kumppaneinamme toimivat yhteistyössä useat eri oppilaitokset.

  www.vayla.fi

Uusimmat artikkelit

25.1.2022 | Alan Uutiset

Tuulivoimatilastot 2021: Tuulivoiman rakentamisessa takana ennätyksellinen vuosi

Suomeen rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä uutta tuulivoimaa, vaikka osa rakenteilla olevista projekteista viivästyi ja valmistuu siten vasta tämän vuoden puolella. Rakentamistahti kiihtyy vuosikymmenen puoliväliä kohti mentäessä. Tuulivoima kattaa kymmenisen prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, mikä on jälleen noussut koronaa edeltävälle tasolle, selviää tuoreista tilastoista.

25.1.2022 | Tutkimus ja koulutus

Väitös: Sanktiot haittaavat logistiikkatoimintojen ulkoistamista ja alan kehittymistä Iranissa

Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen kolmansille osapuolille eli 3PL-kumppaneille voisi tuoda tuntuvia hyötyjä iranilaisille yrityksille. Isona haasteena logistiikkakumppanuuksien ja logistiikka-alan kehittymiselle Iranissa ovat kuitenkin maalle asetetut taloudelliset sanktiot sekä valtion tuen puute, käy ilmi Daniel Sahebin Vaasan yliopiston tuotantotalouden alan väitöskirjasta.

Pienreaktoriteknologiaa esillä EXPO 2020 -maailmannäyttelyssä

Teknologiayhtiö Rosatom isännöi pienreaktoripäivän Dubain EXPO 2020 -maailmannäyttelyssä. Pienreaktoripäivä tarjosi kansainvälisen alustan keskusteluille pienreaktoreiden (SMR) eduista, niiden kehitysnäkymistä ja siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ympäri maailman. Ohjelman avasi multimediaesitys, joka toi esiin pienreaktoreiden etuja erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.

Laser puolitti rekka-auton peruuttamiseen käytettävän ajan

Kuljetus- ja varastointipalveluja tarjoava yritys Ajomestarit Oy on ottanut Essityn pehmopaperivaraston lastauslaiturilla käyttöön laserit, jotka helpottavat yhdistelmäajoneuvokuljettajien työtä. Laser piirtää maahan vihreän viivan, jota kuljettaja seuraa peruuttaessaan pari-kolmekymmentä metristä autoa lastauslaituriin. 

Kajave varautuu lauhtuvan sään ja puuskaisen tuulen aiheuttamiin sähkökatkoksiin

Sähköverkkoyhtiö Kajave varautuu lauhtuvan sään ja puuskaisen tuulen aiheuttamiin sähkökatkoksiin Kainuussa. Säätilan muutos on aiheuttanut vikoja sähköverkkoon jo nyt. Vikojen korjaus on käynnissä.

Fazer suunnittelee investointia uuteen makeistehtaaseen Suomessa

Fazer kertoo suunnittelevansa investointia uuteen makeistehtaaseen Suomessa. Toteutuessaan uusi tehdas korvaisi nykyiset makeistehtaat Vantaalla ja Lappeenrannassa. Päätös tehtaan mahdollisesta rakentamisesta ja sen sijainnista tehdään tulevan kevään aikana.

17.11.2021 | Kumppaniartikkeli

Fescon tarjoaa ympäristöystävällistä kuonaa hiekkapuhalluksen korvaajaksi

Patentoitu kvartsivapaa masuunikuona eli Granuli otettiin käyttöön korvaavana tuotteena perinteiselle luonnohiekalle. Hyödyt ovat merkittävät ympäristölle ja ihmisten terveydelle.