https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

metro

Kuva: Kaupunkiliikenne Oy Kuva: Kaupunkiliikenne Oy

Metron turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta keskeisintä on junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Kulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa; sen päätehtävänä on estää junan ajo punaisen opastimen ohi.  

Kulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä on tarkoitus siirtyä automaattiseen kulunvalvontaan. Automaattinen järjestelmä muun muassa valvoo jatkuvasti junan sijaintia ja nopeutta radalla, ja tarkkailee metrojunan etäisyyttä toisista junista. Käytännössä kuljettaja ei esimerkiksi voi ajaa ylinopeutta, sillä järjestelmä hidastaa vauhtia automaattisesti.  

Järjestelmä tulee mahdollistamaan puoliautomaattisen junien ajon. Vaikka järjestelmä automatisoituu osittain, metron ohjaamossa tulee jatkossakin olemaan kuljettaja. Kuljettajan tehtävä on esimerkiksi avata ja sulkea metron ovet, ja valvoa junan toimintaa. Lisäksi metro kulkee täsmällisemmin, kun inhimilliset tekijät vähenevät. 

– Kulunvalvontajärjestelmän uusinta varmistaa luotettavan liikennöinnin ja samalla mahdollistaa järjestelmän matkustajakapasiteetin huomattavan lisäyksen. Lisäksi puoliautomaattinen ajo tukee täsmällisempää metron toimintaa, kertoo Metron kapasiteettihankkeen hankejohtaja Heikki Viika Kaupunkiliikenne Oy:stä.

Uusi järjestelmä mahdollistaa matkustajamäärän kasvun 

Suunnitellun järjestelmän ansiosta metron vuoroväliä voidaan tihentää, jolloin metro kulkee tulevaisuudessa varsinkin ruuhka-aikaan nykyistä taajemmin. Samalla metro on entistäkin nopeampi tapa liikkua kaupungissa. 

Tiheämmin kulkevat metrot puolestaan kasvattavat metroihin mahtuvien matkustajien eli kapasiteetin määrää. Suurempi kapasiteetti tarkoittaa paitsi, että yhä useampi pystyy kulkemaan metrolla, myös väljempää matkustamista. Hankesuunnitelman yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan ruuhkaa koetaan jo ajoittain matkustajamäärien ollessa korkeita. Kapasiteetin nosto vaatii kuitenkin lisäjunien hankintaa. 

Yhteistyöhankkeen käsittely jatkuu ensi syksynä 

Uuden junakulunvalvontajärjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2029. Metrojärjestelmien uudistuksesta vastaa Kaupunkiliikenne Oy, ja toteutusta valvoo Kaupunkiliikenteen, HKL:n, HSL:n, Länsimetron ja Espoon kaupungin muodostama yhteistyöryhmä. 

Hankesuunnitelma oli HKL:n johtokunnan käsittelyssä 14.6., ja käsittely jatkuu Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa syksyllä. 

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy hallinnoi Helsingin joukkoliikenneinfraa ja omistaa raitiovaunukaluston. Kaupunkiliikenne vastaa joukkoliikenteen kokonaisuuden kehittämisestä ja kunnossapidosta, liikennöi raitiovaunua ja tuottaa metron liikennöintiä palveluna. Kaupunkiliikenne järjestää lisäksi Suomenlinnan lautan liikenteen sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun. 

HSL Helsingin seudun liikenne vastaa seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 400 työntekijää, ja liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2021 HSL:n järjestämässä liikenteessä tehtiin 238 miljoonaa nousua, mikä on yli 60 prosenttia Suomessa tehdyistä joukkoliikennematkoista.

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. 

//Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 3 käy täydellä teholla

Laitosyksikkö on nyt Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin sähköntuottaja.

28.9.2022 | Kumppaniartikkeli

Voimalaitosten vuosiseisokin seurantatutkimus auttaa tunnistamaan riskejä ja ennaltaehkäisemään häiriöitä

Fescon Oy palvelee voimalaitosasiakkaita erilaisin teknologiapalveluin, jota luotsaa Fesconin teknologiajohtaja Tapio Klasila yli 20-vuoden kokemuksellaan. Klasila on voimalaitosmateriaalien ja -järjestelmien rautainen ammattilainen ja hänen kokemuksensa on auttanut asiakkaita saavuttamaan merkittäviä etuja liiketoiminnassaan.

Konecranesin älytehdastutkimus palkittiin

Konecranesin tutkimuksessa on validoitu ja otettu käyttöön 15 erilaista teknistä ratkaisua neljässä eri maassa.

19.8.2022 | Tutkimus ja koulutus

Koulutusyhteistyöllä henkilöstön hyvinvointia

Wirmax on tehnyt Taitotalon kanssa koulutusyhteistyötä tammikuusta 2022 alkaen. Yhteistyö alkoi, kun Taitotalon asiakkuuspäällikkö osasi jo ensineuvottelussa ehdottaa ja tarjota Wirmaxille sopivia koulutusratkaisuja.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.