https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

metro

Kuva: Kaupunkiliikenne Oy Kuva: Kaupunkiliikenne Oy

Metron turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta keskeisintä on junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Kulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa; sen päätehtävänä on estää junan ajo punaisen opastimen ohi.  

Kulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä on tarkoitus siirtyä automaattiseen kulunvalvontaan. Automaattinen järjestelmä muun muassa valvoo jatkuvasti junan sijaintia ja nopeutta radalla, ja tarkkailee metrojunan etäisyyttä toisista junista. Käytännössä kuljettaja ei esimerkiksi voi ajaa ylinopeutta, sillä järjestelmä hidastaa vauhtia automaattisesti.  

Järjestelmä tulee mahdollistamaan puoliautomaattisen junien ajon. Vaikka järjestelmä automatisoituu osittain, metron ohjaamossa tulee jatkossakin olemaan kuljettaja. Kuljettajan tehtävä on esimerkiksi avata ja sulkea metron ovet, ja valvoa junan toimintaa. Lisäksi metro kulkee täsmällisemmin, kun inhimilliset tekijät vähenevät. 

– Kulunvalvontajärjestelmän uusinta varmistaa luotettavan liikennöinnin ja samalla mahdollistaa järjestelmän matkustajakapasiteetin huomattavan lisäyksen. Lisäksi puoliautomaattinen ajo tukee täsmällisempää metron toimintaa, kertoo Metron kapasiteettihankkeen hankejohtaja Heikki Viika Kaupunkiliikenne Oy:stä.

Uusi järjestelmä mahdollistaa matkustajamäärän kasvun 

Suunnitellun järjestelmän ansiosta metron vuoroväliä voidaan tihentää, jolloin metro kulkee tulevaisuudessa varsinkin ruuhka-aikaan nykyistä taajemmin. Samalla metro on entistäkin nopeampi tapa liikkua kaupungissa. 

Tiheämmin kulkevat metrot puolestaan kasvattavat metroihin mahtuvien matkustajien eli kapasiteetin määrää. Suurempi kapasiteetti tarkoittaa paitsi, että yhä useampi pystyy kulkemaan metrolla, myös väljempää matkustamista. Hankesuunnitelman yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan ruuhkaa koetaan jo ajoittain matkustajamäärien ollessa korkeita. Kapasiteetin nosto vaatii kuitenkin lisäjunien hankintaa. 

Yhteistyöhankkeen käsittely jatkuu ensi syksynä 

Uuden junakulunvalvontajärjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2029. Metrojärjestelmien uudistuksesta vastaa Kaupunkiliikenne Oy, ja toteutusta valvoo Kaupunkiliikenteen, HKL:n, HSL:n, Länsimetron ja Espoon kaupungin muodostama yhteistyöryhmä. 

Hankesuunnitelma oli HKL:n johtokunnan käsittelyssä 14.6., ja käsittely jatkuu Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa syksyllä. 

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy hallinnoi Helsingin joukkoliikenneinfraa ja omistaa raitiovaunukaluston. Kaupunkiliikenne vastaa joukkoliikenteen kokonaisuuden kehittämisestä ja kunnossapidosta, liikennöi raitiovaunua ja tuottaa metron liikennöintiä palveluna. Kaupunkiliikenne järjestää lisäksi Suomenlinnan lautan liikenteen sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun. 

HSL Helsingin seudun liikenne vastaa seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 400 työntekijää, ja liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2021 HSL:n järjestämässä liikenteessä tehtiin 238 miljoonaa nousua, mikä on yli 60 prosenttia Suomessa tehdyistä joukkoliikennematkoista.

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. 

//Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.