Teknologiaa pitää käyttää ja soveltaa kulloiseenkin käyttötarkoitukseen parhaimmalla mahdollisella tavalla, Ari Numminen toteaa.

Näin muotoilee Outotecin Minerals Processing -liiketoimintayksikön palveluiden johtaja Ari Numminen. Helsingissä vuonna 1966 syntynyt Numminen kuvaa kunnonvalvontaa ja ennakointia ennen kaikkea muutosprosessiksi, jonka aikana yritykset miettivät, miten ja millaisin ratkaisuin tai teknologioin laitoksen tai tehtaan rattaat saadaan pyörimään entistä tehokkaammin. Kitkana muutoksen tiellä on hänen mielestään usein pelko, epäilys tai muuten vain organisaatiossa vellova vastarinta uudenlaisia toimintatapoja tai teknologioita kohtaan.

– Organisaatiossa ei ehkä tiedetä, tai ei uskalleta lähteä haastamaan tai toteuttamaan asioita toisin kuin mihin on jo totuttu, sillä silloin joudutaan oikeasti tekemään asioita uudella tavalla, sanoo Numminen.

Myös ammattiliittojen vahvaa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa hän nostaa tässä kohtaa esille.

– Monesti yritykset eivät halua tai eivät jaksa lähteä haastamaan vahvaa ammattiliittoa, jolloin muutokset jäävät puolitiehen tai jopa kokonaan toteuttamatta. Toki on paljon myös onnistumisiakin vuosien varrella nähty, joissa henkilöstö on saatu motivoitumaan muutokseen, ja tulokset ovat tällöin olleet todella hyviä.

Outotec satsaa muutosjohtamiseen

Numminen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1991 Helsingin teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan koneensuunnittelu ja sivuaineenaan teollisuustalous. Viimeisen parin vuoden ajan hän on vastannut kaivosalaa palvelevan Outotecin Minerals Processing -liiketoimintayksikön palveluiden johtamisesta ja kehittämisestä. Outotecissa on kaksi liiketoimintayksikköä, joista kumpikin kehittää oman alansa kestäviä teknologiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita asiakkailleen, sekä kahdeksan markkina-aluetta, jotka vastaavat palveluiden myymisestä ja toimittamisesta asiakkaille. 

Nummisen mukaan myös Outotecillä on käynnissä iso kulttuuri- ja toimintatapamuutos, joka edellyttää vahvaa panostusta muutosjohtamiseen. 

– Muutosten kautta voimme olla tulevaisuudessa entistä joustavampia, osaavampia ja kyvykkäämpiä tukemaan asiakkaitamme liiketoimintojensa kehittämisessä, korostaa Numminen.

Työuransa alkumetreillä Numminen työskenteli teollisuusvaihteita valmistavan Santasalo Oy :n palveluksessa yhteensä noin yhdeksän vuoden ajan. Aluksi hänen toimenkuvaansa kuului tuotekehityksen parantaminen simultaanisuunnittelun periaatteiden mukaisesti (concurrent engineering) yhtiön tutkimus- ja kehitysosastolla. Santasalolla vietettyjen viimeisten vuosien aikana Numminen toimi yhtiön palveluliiketoiminnan vetäjänä sekä vuonna 2000 käynnistyneen Metso Future Care -teknologiaohjelman vaihdeliiketoiminnan edustajana. 

Uusi näkymä globaaleihin kunnossapitomarkkinoihin

Vuonna 2001 Numminen siirtyi SKF Suomen palveluliiketoiminnan vetäjäksi. Nummisen yli 13 vuotta kestänyt työrupeama SKF:llä – josta 10 vuotta yhtiön toimitusjohtajana – tarjosi oivan näköalapaikan eri teollisuusyritysten kunnonvalvonta- ja kunnossapitotoimien sen hetkiseen tilaan. Samalla se vahvisti hänen näkemystään siihen, kuinka tärkeässä roolissa ihmisten johtaminen on organisaatiossa.

– SKF:n ajoilta mieleeni on jäänyt esimerkiksi Stora Enson Varkauden paperitehdas, joka onnistuneesti lähti mukaan toimintojensa kehittämiseen. Näkisin, että onnistumisen takana tällöin oli pitkälti tehtaan johto, joka uskoi omiin tavoitteisiin ja sai henkilöstön innostumaan uusista toimintamalleista ja pystyi siten toteuttamaan suunnitellut uudistukset loppuun asti tehtaan tuottavuuden parantamiseksi.

Uskallus inspiroida työntekijöitä

Nummisen mielestä hyvä esimies toimii henkilöstönsä ”sparraajana” kaikkina aikoina, mutta erityisesti yritystä koskevissa muutostilanteissa. Hyvällä ja koko henkilöstöä osallistavalla kommunikaatiolla pääsee tällöin jo pitkälle.

– Jos luottamusmiehille ja henkilöstölle esitetään muutokset oikealla tavalla, eli siten, että ne koituvat lopulta kaikkien eduksi, niiden läpivieminenkin onnistuu organisaatiossa paremmin. Ne eivät siis tuo työntekijöille lisähommia, vaan päinvastoin lisäävät työturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä sekä laitoksen käytettävyyttä.

Nummisen mukaan myös Neste on yksi hyvä esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut toimintojensa kehittämisessä muutosjohtamisen avulla. Osana muutosprosessia yhtiö otti käyttöön muun muassa ODR-pohjaisen (Operator-Driven-Maintenance) tarkastustoiminnan. 

– Systemaattisella toiminnalla yhtiössä saatiin merkittäviä parannuksia käyttövarmuuteen. Tämä puolestaan näkyy merkittävinä kunnossapitosäästöinä, lisääntyneenä tuottavuutena sekä parantuneena työturvallisuutena.

Numminen näkee, että talouden synkempinä aikoina yritysjohtajien tulisi olla jopa rohkeampia toteuttamaan asioita erilailla kuin parempina aikoina. 

– Yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa on tällä erää vähän liikaa voivottelua ja asioiden surkuttelua. Lamasta pääsemme ainoastaan olemalla parempia kuin muut. Koska kustannustaso Suomessa on mitä on, meidän täytyy tehdä omat asiamme älykkäämmin – esimerkiksi rohkeammin lähteä soveltamaan ja innovoimaan uusia liiketoimintamalleja ja teknologioita. 

Digitalisaatiota ihmisten tueksi

Digitalisaatio tulee rytinällä lähes kaikkiin teollisuuden aloihin. Se ei kuitenkaan yksinomaan riitä tehostamaan yritysten toimintoja. Esimerkiksi kunnossapidossa kaikki käytännön työ tehdään edelleen ”kentällä” ja ihmiset ovat ne, jotka nämä tehtävät suorittavat.

Uusissa teknologioissa piilee kuitenkin valtavat mahdollisuudet lisätä myös kunnossapitotoimien tehokkuutta.

– Digitaaliset teknologiat tulevat takuulla muuttamaan kunnossapitoalan pelikenttää, toimintatapoja ja alan kilpailuasetelmia. Liiketoimintamallit myös muuttuvat: muutosten aikajänne on tosin vielä hämärän peitossa, mutta suunta on jo selvä. Teknologiat menevät hieman edellä, ja niiden soveltaminen laahaa perässä. 

Numminen muistuttaa myös, että teknologian hyödyt tulevat esiin vasta silloin, kun ne parantavat yrityksen liiketoimintaa. Teknologiaa pitää siis käyttää ja soveltaa kulloiseenkin käyttötarkoitukseen parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Entä, miten Numminen uskoo teollisuuslaitoksilla nopeasti yleistyvän käyttäjäkunnossapidon muuttavan työprosesseja ja vaikuttavan henkilöstön koulutustarpeisiin?

– Tarve moniosaamiseen, systemaattiseen käyttövarmuuden parantamiseen, resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen yli perinteisten organisaatiorajojen tulee varmaankin kasvamaan. Yleisesti ottaen kunnossapidon ja käytön parempi yhteistyö tuovat merkittäviä etuja teollisuuteen oikein johdettuna, Numminen sanoo.

Myös verkostoitumisen tarve lisääntyy, sillä monille yrityksille ei enää riitä yksinomaan kunnossapitotoimien kustannustason alentaminen esimerkiksi ulkoistamisen keinoin. 

– Näkisin, että asiakkaat hakevat entistä useammin kumppaneita, jotka pystyvät tuomaan yritykselle erikoisosaamista ja sen toimintojen jatkuvaa parantamista. Muutosjohtamisen tukeminen ja digitalisaatio tulevat olemaan myös jatkossa kysyttyjä palveluita. Uusia liiketoimintamalleja tulee varmasti markkinoille. Kaikki hakevat tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, palvelutoimittajien täytyy pystyä vastaamaan näihin asiakkaiden haasteisiin.

Koska kunnossapito on osaamislaji, Numminen korostaa, että koulutukseen pitää satsata nyt ja tulevaisuudessa.

– Hyviä osaajia on kohtuullisen vaikea jo nyt löytää. Kiinnittäisin koulutuksessa nykyistä enemmän huomiota muutosjohtamiseen. Uudelle tasolle pääseminen vaatii lähes aina vanhojen toimintamallien kyseenalaistamista ja uuden luomista. Jos henkilöstö saadaan tästä innostumaan ja motivoitumaan, kaikki voittavat. Yrityksen kilpailukyky paranee, henkilöstön työtyytyväisyys ja -turvallisuus paranevat.

Teksti: Nina Garlo-Melkas, Promaint-lehti

Kuvat: Timo Porthan