https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

bearing-296561_1280

Kuva: Pixabay

Laakereiden kuntoa valvotaan tänä päivänä erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi värähtely-, lämpötila- ja öljypartikkelimittauksilla. FM Jarno Kansanaho on kehittänyt tietotekniikan väitöstutkimuksessaan menetelmiä valvoa vierintälaakerien kuntoa hyödyntäen laakerien värähtelymittausdataa.

– Kehitetyillä vikadiagnostiikka-algoritmeilla pyritään havaitsemaan alkava laakerivika, tunnistamaan laakerivian etenemisen eri vaiheet ja arvioimaan vian vakavuutta, Kansanaho summaa.

Algoritmeissa käytetään kehittyneitä signaalinkäsittely- ja koneoppimisalgoritmeja. Tutkimustyössään Kansanaho on hyödyntänyt teollisista koneista ja laboratorioista saatua värähtelydataa.

 Väitöskirjatyössä kehitetty oliopohjainen ohjelmistokehys soveltuu osaksi koneiden ja laitteiden kunnonvalvontajärjestelmiä, joita käytetään esimerkiksi paperitehtaissa, tuulivoimaloissa ja lentokoneissa. Ohjelmistokehys kapseloi kunnonvalvontamittausten datan hallinnan, piirreirrotuksen, vikojen havaitsemisen ja jäljellä olevan käyttöiän ennustamisen.

FM Jarno Kansanahon tietotekniikan väitöskirjan "Data-Driven Methods for Diagnostics of Rolling Element Bearings" tarkastustilaisuus järjesttiin 30.11. ja vastaväittäjänä toimii TkT Erkki Jantunen (VTT) ja kustoksena professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto). 

 

Jarno_kansanaho

Jarno Kansanaho (s.1974) valmistui ylioppilaaksi vuonna 1993 Jämsän lukiosta. Hän on suorittanut FM-tutkinnon pääaineena fysikaalinen kemia (2000) ja toisen FM-tutkinnon pääaineena tietotekniikka (2011) Jyväskylän yliopistossa. Kansanaho on toiminut yrittäjänä ja työntekijänä kansainvälisissä ohjelmistoyrityksissä 1997-2010. Vuodesta 2011 hän on toiminut projektitutkijana eri hankkeissa Agora Centerissä ja IT-tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjatyön tekemisen hän aloitti vuonna 2015.

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7936-2

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.