https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

bearing-296561_1280

Kuva: Pixabay

Laakereiden kuntoa valvotaan tänä päivänä erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi värähtely-, lämpötila- ja öljypartikkelimittauksilla. FM Jarno Kansanaho on kehittänyt tietotekniikan väitöstutkimuksessaan menetelmiä valvoa vierintälaakerien kuntoa hyödyntäen laakerien värähtelymittausdataa.

– Kehitetyillä vikadiagnostiikka-algoritmeilla pyritään havaitsemaan alkava laakerivika, tunnistamaan laakerivian etenemisen eri vaiheet ja arvioimaan vian vakavuutta, Kansanaho summaa.

Algoritmeissa käytetään kehittyneitä signaalinkäsittely- ja koneoppimisalgoritmeja. Tutkimustyössään Kansanaho on hyödyntänyt teollisista koneista ja laboratorioista saatua värähtelydataa.

 Väitöskirjatyössä kehitetty oliopohjainen ohjelmistokehys soveltuu osaksi koneiden ja laitteiden kunnonvalvontajärjestelmiä, joita käytetään esimerkiksi paperitehtaissa, tuulivoimaloissa ja lentokoneissa. Ohjelmistokehys kapseloi kunnonvalvontamittausten datan hallinnan, piirreirrotuksen, vikojen havaitsemisen ja jäljellä olevan käyttöiän ennustamisen.

FM Jarno Kansanahon tietotekniikan väitöskirjan "Data-Driven Methods for Diagnostics of Rolling Element Bearings" tarkastustilaisuus järjesttiin 30.11. ja vastaväittäjänä toimii TkT Erkki Jantunen (VTT) ja kustoksena professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto). 

 

Jarno_kansanaho

Jarno Kansanaho (s.1974) valmistui ylioppilaaksi vuonna 1993 Jämsän lukiosta. Hän on suorittanut FM-tutkinnon pääaineena fysikaalinen kemia (2000) ja toisen FM-tutkinnon pääaineena tietotekniikka (2011) Jyväskylän yliopistossa. Kansanaho on toiminut yrittäjänä ja työntekijänä kansainvälisissä ohjelmistoyrityksissä 1997-2010. Vuodesta 2011 hän on toiminut projektitutkijana eri hankkeissa Agora Centerissä ja IT-tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjatyön tekemisen hän aloitti vuonna 2015.

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7936-2

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.