https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

road-speed-secondary-road-country-road-60568

pixabay.com

Perusväylänpidon rahoitus on laskenut tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla.

- Perusväylänpidon budjetin tulee olla vähintään 300 miljoonaa euroa nykyistä suurempi eli ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tämän lisäksi myös kehittämishankkeiden rahoitukseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto, sopiva määrärahataso kehittämisinvestointeihin olisi noin miljardi euroa vuodessa nykyisen alle 500 miljoonan euron sijaan, linjasi  Väylän pääjohtaja Kari Wihlman.

Hankeyhtiöt, EU-rahoitus sekä hyötyjä maksaa -periaate keinoina

- Erittäin suurten infrahankkeiden, kuten uusien nopeiden rautatieyhteyksien rahoittamiseksi tarvitaan valtion budjetin ulkopuolisia rahoituskeinoja, kuten hankeyhtiöitä. Lisäksi kaikissa tulevissa investoinneissa on entistä enemmän hyödynnettävä EU-rahoitusta sekä oltava avoin myös käyttäjämaksuille ja hyötyjä maksaa -periaatteelle.

- Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Väylien on oltava kunnossa. Uusia väyliä tarvitaan ja vanhoja pitää parantaa - joka puolella maata”, pääjohtaja Wihlman totesi puheensa lopuksi.

Väylä2019-tilaisuuden aiheita olivat muun muassa väyläverkon kehittäminen ja rahoitus, Euroopan ja Suomen talouden näkymät, ilmastonmuutoksen vaikutukset liikenteeseen sekä elinkeinoelämän logistiset tarpeet ja infra-alan näkymät.

Tilaisuudessa puhuivat pääjohtaja Wihlmanin lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski, Suomen satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen ja ja YIT:n Infraprojektit-segmentin johtaja Harri Kailasalo.

Väylä2019-tilaisuuteen osallistui lähes 500 Väylän sidosryhmien ja asiakkaiden edustajaa.

Uusimmat artikkelit

15.3.2024 | Alan Uutiset

Traficom julkaisi selvityksen koko Suomen kaukoliikenteen pysäyttäneen ratavaurion syistä – korjaamista tiedonkulussa

Ratavaurion syynä oli veturin rikkoontuminen ja sitä seuranneet liikkeellelähtöyritykset. Selvityksen mukaan erityisesti häiriötilanteiden viestinnässä ja johtamisessa on kehitettävää. Tapahtumiin liittyvien keskeisten toimijoiden yhteinen tilannekuva puuttui. 

Raision kaikki tehtaat ovat nyt hiilineutraaleja – ratkaisut syntyivät yhteistyössä kumppanien kanssa

Tuotannot pyörivät nyt uusiutuvalla energialla, eikä päästökompensaatioihin ole tarvinnut turvautua.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.