Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

road-speed-secondary-road-country-road-60568

pixabay.com

Perusväylänpidon rahoitus on laskenut tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla.

- Perusväylänpidon budjetin tulee olla vähintään 300 miljoonaa euroa nykyistä suurempi eli ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tämän lisäksi myös kehittämishankkeiden rahoitukseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto, sopiva määrärahataso kehittämisinvestointeihin olisi noin miljardi euroa vuodessa nykyisen alle 500 miljoonan euron sijaan, linjasi  Väylän pääjohtaja Kari Wihlman.

Hankeyhtiöt, EU-rahoitus sekä hyötyjä maksaa -periaate keinoina

- Erittäin suurten infrahankkeiden, kuten uusien nopeiden rautatieyhteyksien rahoittamiseksi tarvitaan valtion budjetin ulkopuolisia rahoituskeinoja, kuten hankeyhtiöitä. Lisäksi kaikissa tulevissa investoinneissa on entistä enemmän hyödynnettävä EU-rahoitusta sekä oltava avoin myös käyttäjämaksuille ja hyötyjä maksaa -periaatteelle.

- Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Väylien on oltava kunnossa. Uusia väyliä tarvitaan ja vanhoja pitää parantaa - joka puolella maata”, pääjohtaja Wihlman totesi puheensa lopuksi.

Väylä2019-tilaisuuden aiheita olivat muun muassa väyläverkon kehittäminen ja rahoitus, Euroopan ja Suomen talouden näkymät, ilmastonmuutoksen vaikutukset liikenteeseen sekä elinkeinoelämän logistiset tarpeet ja infra-alan näkymät.

Tilaisuudessa puhuivat pääjohtaja Wihlmanin lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski, Suomen satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen ja ja YIT:n Infraprojektit-segmentin johtaja Harri Kailasalo.

Väylä2019-tilaisuuteen osallistui lähes 500 Väylän sidosryhmien ja asiakkaiden edustajaa.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.

Neste Engineering Solutions suoritti dynaamisen simuloinnin Kiilto Oy:lle

Neste Engineering Solutions on suorittanut dynaamisen simuloinnin kemianalan tuotteita valmistavalle Kiilto Oy:lle. Dynaamisen simuloinnin tavoitteena oli saada parempi ymmärrys Kiillon Lempäälän tuotantolaitoksen polymerointireaktorin käyttäytymisestä mahdollisissa häiriötilanteissa.