pixabay.com

Perusväylänpidon rahoitus on laskenut tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla.

- Perusväylänpidon budjetin tulee olla vähintään 300 miljoonaa euroa nykyistä suurempi eli ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tämän lisäksi myös kehittämishankkeiden rahoitukseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto, sopiva määrärahataso kehittämisinvestointeihin olisi noin miljardi euroa vuodessa nykyisen alle 500 miljoonan euron sijaan, linjasi  Väylän pääjohtaja Kari Wihlman.

Hankeyhtiöt, EU-rahoitus sekä hyötyjä maksaa -periaate keinoina

- Erittäin suurten infrahankkeiden, kuten uusien nopeiden rautatieyhteyksien rahoittamiseksi tarvitaan valtion budjetin ulkopuolisia rahoituskeinoja, kuten hankeyhtiöitä. Lisäksi kaikissa tulevissa investoinneissa on entistä enemmän hyödynnettävä EU-rahoitusta sekä oltava avoin myös käyttäjämaksuille ja hyötyjä maksaa -periaatteelle.

- Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Väylien on oltava kunnossa. Uusia väyliä tarvitaan ja vanhoja pitää parantaa - joka puolella maata”, pääjohtaja Wihlman totesi puheensa lopuksi.

Väylä2019-tilaisuuden aiheita olivat muun muassa väyläverkon kehittäminen ja rahoitus, Euroopan ja Suomen talouden näkymät, ilmastonmuutoksen vaikutukset liikenteeseen sekä elinkeinoelämän logistiset tarpeet ja infra-alan näkymät.

Tilaisuudessa puhuivat pääjohtaja Wihlmanin lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski, Suomen satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen ja ja YIT:n Infraprojektit-segmentin johtaja Harri Kailasalo.

Väylä2019-tilaisuuteen osallistui lähes 500 Väylän sidosryhmien ja asiakkaiden edustajaa.