Akkusähkökuorma-autoista ei ole ratkaisuksi Suomen kuljetuksissa – avuksi pääteiden sähköistäminen?

Akkuteknologian kehittyessä myös sähkökuorma-autoja on tulossa kaupallisesti tarjolle. Ne kuitenkin sopivat Suomen oloihin huonommin kuin Keski-Eurooppaan, koska täällä kuljetuksissa käytetään raskaita täysperäkuorma-autoja. Lisäksi suurten akkujen tarvitsemien latausasemien rakentaminen vaatisi muutoksia paikallisiin sähköverkkoihin. Ratkaisu kuljetusten sähköistämiseen voikin Suomessa löytyä pääteiden sähköistämisestä, ehdottaa tuore tutkimus.

pexels-photo-315938

Henkilöautojen sähköistäminen etenee nopeasti. Useat kuorma-autovalmistajat, kuten Daimler, Volvo ja Tesla, ovat viime aikoina esitelleet myös suurempia, jakelukuorma-autoiksi tai puoliperävaunujen vetoautoiksi sopivia akkusähköautoja.

– Sähkökuorma-autot ovat aiemman tutkimuksen mukaan elinkaarikustannuksiltaan dieselkäyttöisiä edullisempia kevyiden jakelukuorma-autojen kokoluokassa. Akkukustannusten pieneneminen voi tehdä myös suuremmista sähkökuorma-autoista taloudellisesti kannattavia, Assistant Professor Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä kertoo.

Vernen tutkijat tarkastelivat yhteistyössä ETH Zürichin kollegojen kanssa sähkökuorma-autojen potentiaalia Suomessa ja Sveitsissä. Applied Energy -journaalissa julkaistujen tulosten mukaan nykyisellä akku- ja latausteknologialla sähkökuorma-autot voisivat Sveitsissä vähentää kuorma-autojen päästöjä 28 prosenttia, mutta Suomessa vain 13 prosenttia.

– Suuri ero maiden välillä johtuu siitä, että Sveitsissä pääosa kuljetuksista tehdään puoliperävaunuilla, mutta Suomessa raskaammilla täysperävaunuyhdistelmillä, Liimatainen selittää.

Jos akkukapasiteetti tuplattaisiin ja lataustehot moninkertaistettaisiin, päästöjä voitaisiin vähentää Sveitsissä 70 prosenttia, mutta Suomessa silti vain 35 prosenttia. Ratkaisua kuljetusten sähköistämiseen Suomessa on siis etsittävä myös muista keinoista.

Tehokkaammat latauspisteet, vaihdettavat akut vai teiden sähköistäminen?

Vaikka sähköautot eivät sovikaan hyvin raskaimpiin kuljetuksiin, Suomessakin voitaisiin kuitenkin ajaa sähköllä jopa 75 prosenttia jakelukuorma-autojen kuljetuksista. Tutkijoiden mukaan sähköistämistä voitaisiin edistää sillä, että sähkökuorma-autoille sallittaisiin viisi prosenttia suurempi kokonaismassa niiden painavien akkujen vuoksi. Lisäksi pitäisi panostaa vahvasti paikallisiin sähköverkkoihin huoltoasemien ja terminaalien lähellä.

– Suurten akkujen vaatima latausteho on moninkertainen henkilöautojen akkujen lataustehoon verrattuna, Liimatainen sanoo.

Yksi vaihtoehto kuljetusliikenteen sähköistämiseen Suomessa olisi, että akut standardoitaisiin ja niitä vaihdettaisiin kuljettajien taukojen aikana. Toinen tutkijoiden ehdottama ratkaisu voisi olla pääteiden sähköistäminen virtajohtimilla.

– Ruotsissa Siemens ja Scania kokeilevat teiden sähköistämistä. Sikäläiset tutkimukset osoittavat, että näin voidaan saada aikaan suuria päästövähennyksiä. Näin voitaisiin tehdä myös meillä. Yhteydet pääteille hoidettaisiin sitten nesteytetyllä biokaasulla tai uusiutuvalla dieselillä, Liimatainen kertoo.

 

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306261918318361?via%3Dihub

Uusimmat artikkelit

25.3.2019 | Alan Uutiset

SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalle autoteollisuuden IATF 16949:2016 -sertifiointi

DNV GL sertifiointilaitos on arvioinut SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan toimintaa. Tehtaalle on myönnetty autoteollisuuden IATF 16949:2016 – sertifikaatti. IATF 16949:2016 -standardissa määritellään autoteollisuuden laadunhallintajärjestelmän vaatimukset.

Fortumin ratkaisu nostaa akkujen kierrätysasteen yli 80 prosenttiin

Yhteiskunnan sähköistyminen lisää tulevaisuudessa merkittävästi tarvetta akuille. Fortum on kehittänyt ratkaisun, jonka ansiosta yli 80 prosenttia sähköauton akusta pystytään jatkossa kierrättämään. Ratkaisu palauttaa akussa olevat arvokkaat metallit kiertoon ja pienentää sähköauton akkujen ympäristörasitusta vähentämällä koboltin, nikkelin sekä muiden harvinaisten metallien louhinnan tarvetta.

Mittava hyökkäys norjalaiseen alumiiniyhtiöön, siirtyy manuaalisiin operaatioihin

Yksi maailman suurimmista alumiinin valmistajista, norjalaisyhtiö Norsk Hydro ASA on tällä hetkellä pahoissa vaikeuksissa maanantaina alkaneiden kyberhyökkäysten vuoksi.

15.3.2019 | Kumppaniartikkeli

Konecranesin asiakasportaali on kunnossapitopalvelun tiedonlähde

Konecranes tuo teollisen internetin edut asiakkaiden ulottuville yourKONECRANES-asiakasportaalin kautta. Asiakasportaali yhdistää laitteiden reaaliaikaisen käyttö- ja kuntotiedon järjestelmällisen kunnossapidon tuottamaan tietoon. Portaalin uusimpana ominaisuutena on online-raportointinäkymä, jonka kautta asiakkaat saavat reaaliajassa tiedot valmistuneesta huollosta digitaalisessa muodossa.

Tamspark tuo esiin additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuja Tampereen Advanced Engineering -messuilla

Automaatiosta ja additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuista tulee tärkeitä kilpailukeinoja yrityksille, jotka haluavat nostaa tuotantonsa seuraavalle tasolle. Suomalainen 3D-tulostuskoneiden maahantuoja ja toimittaja Tamspark esittelee näitä mahdollisuuksia Tampereella 20.–21.3.2019 järjestettävillä Advanced Engineering -messuilla.

LST Etävalvonta auttaa vähentämään tuotannon hallitsemattomia käyttökatkoja

LST Teollisuuspalvelu esittelee Uusi Teollisuus -messuilla langattoman kunnonvalvontapalvelun LST Etävalvonta -palvelun, joka on tärkeä osa teollisuuden riskienhallintaa.

12.3.2019 | Tutkimus ja koulutus

Konecranes perustaa datalaboratorion Ranskaan

Konecranes ilmoitti perustavansa datalaboratorion Ranskaan Lyonin kaupunkiin. Taustalla on pyrkimys lisätä tuotteiden, palveluiden ja toimintojen digitaalisuutta teollisen internetin hyötyjen valjastamiseksi. Konecranesilla on etävalvonnassa 20 000 laitetta maailmanlaajuisesti ja digitaaliset elinkaarenaikaiset tiedot yli 600 0000 laitteesta. Yhtiöllä onkin vahva usko siihen, että datan hyödyntämiseen perustuva arvonluonti tulee mullistamaan materiaalinkäsittelyteollisuuden.