https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alle puolella suomalaisista metsäyhtiöistä on digitaalinen liiketoimintastrategia

Lähes kaikki suomalaiset metsäyhtiöt tunnistavat digitaalisen liiketoiminnan mahdollisuudet. Kuitenkin vain alle puolella on digitaalinen liiketoimintastrategia, selviää Tiedon tuoreesta metsäyhtiöiden DigiBarometri 2018-tutkimuksesta. Samalla merkittävimmät digitaalisuuden liiketoiminnalliset hyödyt nähdään reaaliaikaisen datan hyödyntämisessä, käyttäjäkokemuksen kehittämisessä ja liiketoiminnan uudistamisessa.

forest road

DigiBarometri 2018 -tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena marras–joulukuussa 2017. Vastaajat toimivat metsäyhtiöiden johtotehtävissä ja edustavat kaikkia metsäteollisuuden päätoimialoja. Tutkimusraportissa Suomen tuloksia verrataan Tiedon Ruotsissa toteuttamaan vastaavaan metsäteollisuuden tutkimukseen.

Suomalaiset metsäyhtiöt ruotsalaisia edellä digitaalisten liiketoimintastrategioiden saralla

Digitalisaatio on yksi keskeinen tuottavuuden parantamisen ja liiketoiminnan kehittämisen mahdollistajista. Kuitenkin vain 49 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä on digitaalinen liiketoimintastrategia – eikä kasvua vuodesta 2016 juuri tullut. Suomalaiset metsäyritykset ovat kuitenkin ruotsalaisia edellä, sillä naapurimaassa noin 43 prosentilla metsäyhtiöistä on digitaalinen liiketoimintastrategia. Miltei kaikki kyselyyn osallistuneet yritykset (97%) ovat tunnistaneet digitaalisen liiketoiminnan mahdollisuudet.

- Suomen metsäteollisuus on kasvu-uralla ja markkinoiden kehittyminen nähdään pääosin positiivisena. Yritysten on kuitenkin huolehdittava kilpailukyvystään. Yksi keino tähän on digitaaliset palvelut, ja teknologia itsessään mahdollistaa uusia innovaatioita ja liiketoimintamalleja, kertoo tutkimuksesta vastannut johtava konsultti Juha Malinen Tiedolta.

- Suomalaisissa metsäyhtiöissä IT-investoinneilla arvioidaan olevan enemmän positiivista vaikutusta kilpailukykyyn kuin naapurissa: Ruotsissa vain 44 prosenttia vastaajista arvioi näin, kun Suomessa määrä oli 68 prosenttia. Kuitenkin vain 32 prosenttia suomalaisista vastaajista koki, että yrityksessä oli onnistuttu hyödyntämään digitaalisia liiketoimintamahdollisuuksia sekä liiketoimintaprosessien parantamiseen että uuden liiketoiminnan luomiseen, Malinen jatkaa.

Merkittäviä liiketoimintahyötyjä, harvempi onnistunut hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia

Suomalaiset metsäyhtiöt näkevät merkittävimmät digitalisaation liiketoimintahyödyt toiminnan tehostamisessa reaaliaikaisen datan avulla (lähes 95% vastaajista) sekä käyttäjäkokemuksen parantamisessa (85%). Lisäksi hyötyjä nähdään liiketoiminnan uudistamisessa uusien teknologioiden, ohjelmistojen ja työtapojen avulla (80%) sekä big datassa isojen datamassojen analysoinnissa ja luokittelussa (lähes 80%).

Tekoälyn (65%) sekä automaation ja robotisaation (62%) hyödyt liiketoiminnalle tunnistetaan, mutta niiden nähdään konkretisoituvan vasta tulevaisuudessa. Automaation ja robotisaation liiketoimintahyödyt nähdään Ruotsissa Suomea selkeästi suurempina (Ruotsissa 80%, Suomessa 62%) jo tällä hetkellä.

Teollinen internet ja digitaalinen puukauppa tulevat muuttamaan metsätoimialaa

Tiedon tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin myös metsätoimialan seuraavista digitaalisista läpimurroissa. Teollinen internet (esineiden internet), digitaalinen puukauppa
ja digitaalinen tuotemyynti tunnistetaan edelleen vahvasti seuraaviksi läpimurroiksi.

- Samalla metsävaratiedon päälle rakennettavat palvelut sekä automatisointi ja robotisointi nousivat vastauksissa esille viime vuoden tutkimusta vahvemmin. Uusina läpimurtoina tunnistettiin tekoäly ja lisätty todellisuus. Nykymahdollisuuksista tarkemmalla tiedolla, tiedon tehokkaalla käytöllä ja tiedon varaan rakentuvilla uusilla toimintamalleilla pystytään parantamaan myös metsätoimialan kilpailukykyä, Malinen summaa.

Lataa DigiBarometri 2018-raportti täältä: http://pages.tieto.com/DigiBarometer_2018_FI.html

Ruotsi (myös englanniksi): http://pages.tieto.com/DigiBarometer_2018_SE.html

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 2 palaa sähköntuotantoon vasta toukokuussa

Olkiluoto 2 -laitosyksikön sähköntuotanto keskeytettiin tiistaina 15. huhtikuuta turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. OL2:n generaattorin roottori vaihdetaan vararoottoriin.

10.4.2025 | Alan Uutiset

VTT ja LUT-yliopisto löysivät keinoja jalostaa metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt muovin raaka-aineeksi

Forest CUMP -tutkimusprojektissa selvitettiin, miten metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi, kuten muovien raaka-aineiksi eteeniksi ja propeeniksi.

Wärtsilä laajentaa teknologiakeskus Sustainable Technology Hubia Vaasassa

Wärtsilän 50 miljoonan euron investointi nopeuttaa tulevaisuuden polttoaineratkaisujen tuotantoa ja tuotekehitystä sekä uusien tuotteiden tuomista markkinoille.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

Olkiluodon vuosihuollot käynnistyvät

Ensimmäisenä alkaa Olkiluoto 3:n vuosihuolto, jossa laitos valmistellaan tulevalle, pidempikestoiselle 18 kuukauden käyttöjaksolle. Suunniteltuun huoltokokonaisuuteen sisältyy noin 1700 erillistä työtä sekä 5000 työvaihetta.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.

Vakava työtapaturma johti korvauksiin – alihankintasopimus ei vapauttanut vastuista

Hovioikeus piti voimassa tuomiot työturvallisuusrikoksesta. Tamperelaisen jätealan yrityksen toimitusjohtaja että työnjohtaja saivat sakkotuomiot, ja yritys tuomittiin yhteisösakkoon.