Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

ncc

Digitalisaation tarjoama nykytieto voi parhaimmillaan muuttaa asfalttialaa paljonkin.

Digitalisaation tarjoama nykytieto voi parhaimmillaan muuttaa asfalttialaa paljonkin. Esimerkiksi asfalttikoneiden antureista mitattavien vanhan asfaltin jyrsintäsyvyyksien ja tien kaltevuuden, asfalttimassan lämpötilan, asfalttimassan määrän ja kuljetusaikojen datasta voidaan selvittää, kuinka paljon työhön on todellisuudessa käytetty asfalttimassaa ja onko se oikea määrä, korreloiko lämpötila laadun kanssa tai mitkä asiat ovat voineet vaikuttaa laatuun tai päällysteen kestävyyteen. 

– Nyt on hyvä tilaisuus tutkia asfaltin kierrätyksen vaikutuksia ja eri asfalttituotteiden kestävyyttä sekä matalalämmöllä tuotettua asfalttia riippumattomasti. Asfalttihan ei ole joka paikassa samanlaista, vaan se on tekninen tuote, jota voi tehdä ja tuottaa monella eri tavalla, reseptillä ja hinnalla eri tarkoituksiin, NCC:n kehitysjohtaja Jussi Tuominen painottaa lehdistötiedotteessa.

Datan analysoinnilla lisätäänTuomisen mukaan alan läpinäkyvyyttä, todennetaan laatua sekä voidaan ohjata alan päästövähennyksien tekemistä ja kestävää kehitystä. Alan digitalisointi on vielä nykyisellään käytännössä ennen kaikkea reaaliaikaista raportointia tilaajalle määristä ja tehdystä työstä digitaalisin menetelmin.

- Tavallaan tuotetaan kuitti asiakkaalle jokaisesta työsuoritteesta suoraan järjestelmistä ja välittömästi työvuoron päätteeksi. Alalla on pitkään toimittu itseraportoinnin ja pistokokeiden varassa, joten tällainenkin muutos on itse asiassa aika suuri, eikä sitä osata edes vielä täysin hyödyntää, sanoo Tuominen.

Datan tuottaminen lisää myös kustannustehokkuutta

Asfalttikoneista anturit mittaavat ja raportoivat automaattisesti dataa tietyn väliajoin. Tilaajan kannalta on tärkeää, että urakoitsijat toimittavat myös työn aikaisen raakadatan sovitussa muodossa tilaajalle. Dataa voidaan myöhemmin käyttää eri tavalla tai niistä voidaan koota vaikka valtakunnallisia, urakoitsijasta riippumattomia tilastoja eri tarpeiden mukaisesti. Tietoa voidaan hyödyntää jälkikäteen asfaltin koko elinkaaren ajan. Myös ylläpidon suunnittelussa on avuksi, kun tilaajilla on käytettävissään edellisen päällystystoimenpiteen raakadata analysointia varten.

–Tästä voisi visioida, että Väylä ja kaupungit voisivat tulevaisuudessa esimerkiksi säästää irrallisista mittauksista, kun data on heillä jo valmiina tai muuttaa vaatimuksia asfalttihankinnoissaan. Jos tie hajoaa viiden vuoden kuluttua tai sen ylläpitoa suunnitellaan, voitaisiin hakea selityksiä myös datasta ja oppia sieltä lisää. Tai kun tehdään kuntomittauksia ja tarkkaillaan urautumista, pystyttäisiin seuraamaan erilaisia raja-arvoja tai muita vaikuttavia asioita, Tuominen kertoo.

Digitalisaatio muuttaa tuotantoprosesseja

NCC on siirtynyt koko asfalttitoiminnassaan digitaaliseen tuotantoprosessiin, joka on muuttanut myös yrityksen toimintatapaa. Henkilöstöltäkin se vaatii uuden omaksumista. Vaikka asfaltin levittäminen on edelleen fyysistä työtä, jossa tarvitaan myös lapiota, ja asfalttikoneitakin on säädelty tekniikan avulla jo iät ja ajat, ovat fyysisen työn valmisteluvaiheet muuttuneet. 

– Olemme siirtyneet digitaaliseen toiminnanohjausjärjestelmään, punnitukseen ja tiedonkeruujärjestelmään, jossa esimerkiksi mobiilisovelluksella voidaan seurata koneiden ja kuljetusten liikkeitä. Toimintamallit ovat yhtenäistyneet ja töiden suunnitteluun ja aikataulutukseen pidemmällä aikasyklillä vaaditaan nyt aiempaa enemmän panostusta. Kun digitaaliset prosessit tarkentavat oman työmme tapaa, meille selviää entistä paremmin, mihin aikaa oikeasti kuluu ja miksi, ja sitä kautta tehokkuuden ja kulurakenteen tarkastelu on tarkempaa. Laskenta ja raportointi ovat kehittyneet valtavasti, Asfaltin toiminnanohjauksen johtaja Sami Horttanainen toteaa.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.