Suomalaisyritykset painivat liki kaikilla aloilla työvoimapulan kanssa. Logistiikka on kaikilla yksi kipeimpiä kohtia. Kaupan digitalisoitumisen myötä korostuvat logistiikan nopeus, toimitusvarmuus ja laadukas toiminta. Samalla yritysten pitää pystyä vastaamaan kansainväliseen hintakilpailukykyyn eli logistiikkakustannukset eivät voi nousta nykyisestä.

Koska logistiikassa on paljon toisteista ja työntekijöiden kannalta varsin puuduttavaa työtä, voidaan näihin tehtäviin tuoda innovatiivisia robottiratkaisuja.

– Olemme turhan työn puolittajia. Olemme pelastamassa suomalaisen logistiikan tuottavuutta sekä yrityksissä että julkishallinnossa, logistiikka-alan digitalisointiratkaisuja kehittävän Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö tiivistää.

Kun työvoimapulaa lievitetään automaatiolla ja roboteilla, voidaan logistiikan ammattilaisia siirtää uuvuttavista ja toisteisista tehtävistä sinne, missä heidän osaamisensa pääsee loistamaan. Robotisaatio merkitsee työvoimapulan lieventämisen lisäksi logistiikan laadun parantamista sen useilla tavoilla: virheet vähenevät, saldojen luotettavuus sekä toiminnan varmuus paranevat ja jäljitettävyys kohenee.

Täydentää ihmisen työtä

Robottien käyttö ei ole mikään uusi asia, sillä teollisuudessa esimerkiksi hitsausrobottien käyttö on ollut jo pitkään osa työn arkea. Automaatio on myös yhä useamman autoilijan hyppysissä, ja sitä käytetään enenevässä määrin lentokoneissa ja laivoissa. Nyt innovatiiviset ja kustannustehokkaat robotiikkaratkaisut valtaavat logistiikkakeskuksia.

Erilaisia robottiratkaisuja on ollut saatavilla jo vuosia, mutta niiden sovittaminen logistiikan prosesseihin ei ole aina ollut helppoa. Finn-ID tuntee asiakkaidensa tarpeet ja on siksi tuonut tarjolle ratkaisun, joka sopii lukuisiin erilaisiin käyttötarpeisiin.

– Zebran lähes vuosi sitten ostama Fetch Robotics valmistaa autonomisia (AMR) robotteja, jotka toimivat yhteistyössä ihmisen kanssa. Ne täydentävät useissa käyttötilanteissa ihmisen työtä, Pyrrö kertoo.

Robotti voi esimerkiksi tulla hyllyväleihin keräilijän luo ja kertoa, mitä tavaroita se tarvitsee ja kuinka paljon mihinkin lähetykseen sekä mistä hyllypaikoista ne löytyvät. Ihminen pysyy paikoillaan ja robotit liikkuvat varastossa.

Tämänkaltaiset robottiratkaisut sopivat logistiikkakeskukseen, jossa on hyödynnetty sisälogistiikan automaation kolmen ensimmäisen tason ratkaisuja.

– Olemme tehneet logistiikan ratkaisuja eri teknologioilla jo kolmen vuosikymmenen ajan. Useat niistä, kuten viivakoodit, ovat saavuttaneet saturaatiopisteen, eikä niillä saa enää kilpailuetua. Näillä neljännen tason robottiratkaisuilla toimintaa voidaan sen sijaan tehostaa merkittävästi, sillä se on vasta ottamassa ensiaskeleita markkinoilla, kertoo Finn-ID:n teknologiajohtajana työskentelevä Kari Hänninen.

Finn-ID:n joustavat robotit voidaan käskeä tekemään eri tehtäviä eri työvuoroissa. Näin ne poikkeavat perinteisistä vihivaunuista, jotka kulkevat pääasiassa yhtä ja samaa reittiä 24/7.

– Robottien reittien opettaminen on helppoa. Se tehdään Nintendo-tyyppisellä ohjaimella, jolla robottia kuljetetaan halutulla reitillä. Näin robotti oppii koordinaatit, joiden mukaan sen pitää liikkua, Hänninen sanoo.

Lisälaitteiden avulla robotit voidaan varustaa tekemään hyvin monipuolisesti erilaisia tehtäviä logistiikkakeskuksessa.

Robotit ennakoivat reittejä

Robottien paikannus perustuu 180 asteen kamera- ja laserkeilaustekniikkaan, jolloin robotit ovat koko ajan tietoisia edessä olevasta ympäristöstään, eikä niitä tarvitse erikseen ohjelmoida väistelemään toisiaan tai ihmisiä. Koska robotit kommunikoivat keskenään, ne pystyvät ennakoimaan toistensa reittejä ja välttämään näin risteyksissä tilanteita, joissa ne joutuisivat pysähtymään.

Edelläkävijäyritykset tekevät jo kokeiluja erilaisilla logistiikan robotisaatioratkaisuilla. Finn-ID:llä
on vahva usko siihen, että heidän asiakkaansa ovat markkinoilla vahvoilla, kunhan pääsevät kokeilemaan Zebra-robotteja.

– Asiakkaamme voivat vuokrata robottiratkaisun Robot as a Service- eli RaaS-mallilla, jolloin heillä on alempi kynnys ottaa niitä käyttöön. Lopulta voittaja on se, jolla on eniten robotteja ja joka osaa käyttää niitä innovatiivisimmin, Pyrrö uskoo.

TEKSTI JUKKA NORTIO

Artikkeli julkaistiin Content Housen tuottamassa, kaupallisessa Turvallisuus-julkaisussa, joka jaeltiin Helsingin Sanomien yhteydessä 11.5.2022