Cobotit auttoivat metallisorvaamon kasvuun

Yhteistyörobotti eli cobotti nosti savonlinnalaisen alihankintakoneistamo Ket-Metin kustannuskilpailukykyä roimasti.

Hanna Kautonen_2

“Cobotit ovat helpottaneet meidän työtämme. Meidän ei tarvitse olla vahtimassa prosessia kaiken aikaa”, CNC-koneistaja Hanna Kautonen sanoo.

Yhtiö on keskittynyt pieniin, maksimissaan muutamien satojen kappaleiden tuotantosarjoihin tunnetuille kansainvälisille konepajayrityksille, kuten Andritzilla, Sandvikille, Wärtsilälle ja Wetend Technologiesille.

“Tavoitteemme on ollut madaltaa tuotantokustannuksia”

Ket-Metin hallitus on asettanut liikevaihdon kasvutavoitteeksi 10 % vuodessa ilman että se joutuu tinkimään 10% nettotulostavoitteestaan. Yhtiön ongelma on ollut, että liiketoiminta on polkenut paikoillaan ilman kasvua.

Viime vuodet yhtiön liikevaihto on pysynyt lähes ennallaan, noin 1,3 miljoonassa eurossa.

Toimitusjohtaja Tuomas Kalasen mukaan yhtiön on kuitenkin ollut vaikea hankkia uusia asiakkuuksia tai saada kasvatettua nykyisistä asiakkuuksista tulevaa liikevaihtoa.

- Alan hintakilpailu on aika rajua. Tavoitteemme on ollut saada madallettua tuotantokustannuksiamme, jotta pystyisimme kasvattamaan liiketoimintaamme, Kalanen sanoo.

Osasyy kustannuksiin on ollut yhtiön konekannan matala automaatioaste. Tuotantoautomaatiota on ollut vain uusimmissa on sorveissa.

Yhtiön konekanta koostuu kuudesta Mori Seiki -sorvista ja kahdesta pystykaraisesta työstökeskuksesta. Lisäksi yhtiöllä on 3D -koordinaatiomittauskone laadunvarmistukseen.

Iäkkäämmät koneet vaativat merkittävästi modernimpia laitteita enemmän ihmistyövoimaa.

Ikääntynyt sorvi ja jyrsin vaativat ihmisen siirtämään työstettävän kappaleen koneeseen ja nostamaan valmiin kappaleen taas pois. Tämä nostaa tuotantokustannuksia.

Savonlinnassa - ja lähes koko Suomessa - CNC-koneistajaksi on vaikea löytää uusia motivoituneita työntekijöitä.

- Tänne on lähes mahdoton löytää uusia CNC-koneistajia, vaikka olemme etsineet, Kalanen sanoo.

Kolme cobottia auttoi muutokseen

Ket-Met osti ensimmäisen cobotin (UR10) vuonna 2016 tehostamaan Mori Seiki-automaattisorvin tuotantoa. Kahden viikon asennus- ja ohjelmointijakson jälkeen cobotti osoittautui hyväksi hankinnaksi.

Cobotti siirtää työstettävät osat sorville tai jyrsimelle, odottaa niiden valmistumista, puhdistaa kiinnittimet ja kappaleet paineilmalla sekä kuljettaa valmiit osat pesukoriin pesua odottamaan.

Koneen palvelun lisäksi cobotteja käytetään kokoonpanemaan osia ja hiomaan jäysteitä.

Yksi cobotti vapautti yhden koneistajan keskittymään vaativampiin töihin vain noin puolella siitä kustannuksesta, mikä on työntekijän vuosikustannus Suomessa.

Sen jälkeen Kalanen on hankkinut kaksi muuta cobottia (UR10 ja UR10e). Kalanen laskee, että cobottien takaisinmaksukustannus (ROI) on jokaisen kohdalla ollut noin vuosi. Cobotit ovat osoittautumassa yhtiön strategian kannalta kriittisen tärkeäksi hankinnaksi.

- Cobottien avulla olemme pystyneet madaltamaan valmistuksen yksikkötyökustannusta yli 40 prosenttia soveltuvissa kappaleissa. Olemme taas hintakisassa mukana, Kalanen iloitsee. Yhtiö on saanut uusia tilauksia niin uusilta “orastavilta” asiakkailta kuin vanhoiltakin.

- Uskon, että cobottien avulla yhtiön kasvutavoitteiden saavuttaminen helpottuu oleellisesti.

Jokaisen cobotin avulla saamme tuotettua yhden uuden työntekijän verran enemmän, mutta pienemmillä kustannuksilla”, Kalanen sanoo.

Perinteinen teollisuusrobotti ei olisi Ket-Metille ollut oikea ratkaisu. Ne olisivat olleet kustannuksiltaan korkeammat ja vaatineet uudet hallitilat suojaetäisyyksineen. Niitä olisi ollut vaikea integroida koneisiin nykyisissä tiloissa.

- Vanhat koneet ovat usein hitaita ja ominaisuuksiltaan niin rajoittuneita, että niiden vieressä ei saa seisoa kukaan. Esimerkiksi viimeisimmällä UR:lla saimme vuodelta 1990 olevalle Hartford-jyrsimelle nyt muutaman vuoden lisää elinaikaa, Kalanen sanoo

Yhtiön perinteen mukaan jokainen uusi kone on nimetty sen käyttöön nimipäivän mukaan. Ket-Metillä cobotit tunnetaan perinteisillä suomalaisilla miesten nimillä Vihtori, Eetu ja Tatu.

Tapa kertoo, että työntekijät eivät koe cobotteja uhaksi itselleen ja työpaikoilleen.

- Cobottien ohjelmointi ja käyttö on helppoa. Uuden sarjan ohjelmointi vie aikaa vain noin kaksi tuntia, CNC-koneistaja ja cobottien ohjelmoinnista vastaava Hanna Kautonen sanoo.

Ohjelmoinnin lisäksi ihmisen roolia on toimia laadunvalvojana varmistaen, että osat ovat joka puolelta halutun muotoisia ja mittaisia.

Ket-Metin roboteissa ei käytetä konenäköä, ja tässä on ket-metiläisten mielestä hyvä tulevaisuuden kehityskohde.

Kautonen kertoo, että cobotit ovat käyttövarmoja. Keskeytytykset johtuvat useimmiten ruostumattoman teräksen työstämisessä käytettyjen terien kulumisesta. Mutta se ei ole cobottien vika.

- Cobotit ovat helpottaneet meidän työtämme. Meidän ei tarvitse olla vahtimassa prosessia kaiken aikaa, Kautonen sanoo.

Hienoa muutoksessa on, että se ei ole tapahtunut työntekijöiden kustannuksella vaan heitä tukien.

Cobottien takia Ket-Metin ei tarvinnut irtisanoa yhtään työntekijää. Cobottien ansiosta työntekijät voivat keskittyä enemmän osaamista vaativampiin tehtäviin kuten ohjelmoimaan ja asetusten tekoon.

Cobottien toiminta näyttää teollisuusrobotteja verkkaisemmalta. Cobotin käsivarren hitaammat liikkeet ovat osa niiden turvallisuutta. Ihminen ehtii havainnoida ja tarvittaessa reagoimaan koneen toimintaan.

- Kyllä ihminen siirtää cobottia nopeammin yhden kappaleen. Se ei kuitenkaan pidä kahvitaukoja ja jatkaa työskentelyä useita tunteja sen jälkeen, kun me olemme lähteneet jo kotiin, CNC-koneistaja Pekka Myller kertoo.

 

 

 

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.