– Tuotantoprosesseja ja -välineitä voidaan teollisuuden alan yrityksissä seurata ja hallita tehokkaammin kuin milloinkaan ennen. Puhutaan teollisesta internetistä eli älykkäiden laitteiden, analytiikan ja tietojärjestelmien tehokkaasta yhdistämisestä teollisissa prosesseissa, kertoo SAP Finland Oy:n Mikael Östman.

Mikael Östman toimii teollisen internetin ja ennakoivan huollon liiketoimintojen asiantuntijana SAP:lla.

IoT-markkina kehittyy tällä hetkellä vauhdilla: konsulttiyritys McKinsey arvioi sen taloudellisen vaikutuksen olevan 3,9 – 11,1 biljoonaa dollaria vuonna 2025. Östmanin mukaan teollisen internetin murros on vasta aluillaan. Monet teollisuusyritykset ympäri maailmaa mukaan lukien Suomessa suunnittelevat omia IoT-strategioitaan ja uudenlaisen liiketoiminnan luomista.

Matkaa on kuitenkin vielä siihen, että internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin hyödynnetään teollisuudessa laajamittaisesti. IoT-alan seuraavassa kehitysvaiheessa sensoridatan analysointi nousee entistä tärkeämpään rooliin.

– Vasta nyt teknologia on saavuttanut sellaisen maturiteetin, että sensoreiden avulla kerättyä dataa voidaan tavallaan ”lennosta” analysoida ja yrityksen liiketoimintaprosesseja tehostaa integroimalla teollinen internet yrityksen liiketoimintaprosesseihin.

Konecranes Oyj on yksi esimerkki suomalaisyhtiöstä, joka on lähtenyt etujoukoissa hyödyntämään IoT:n tarjoamia mahdollisuuksia liiketoimintansa kehittämiseksi. Konecranesin etävalvontapalvelu kerää nostureiden käyttöä ja kuntoa koskevaa tietoa, kuten käyttötunteja, nostomoottorin käynnistyksiä, työsyklejä ja jarrujen kuntoa. Antureiden kautta kertyvä data auttaa yritystä tehostamaan omaa tuotekehitystään ja kehittämään tuotetarjontaansa.

Yhtiön asiakas puolestaan näkee koko ajan oman laitteensa tuottaman datan pilvipalvelun kautta selaimella ja voi tämän tiedon avulla muun muassa pidentää komponenttien käyttöikää, havaita nosturinkuljettajien koulutustarpeet ja panostaa luottavaisesti kunnossapitoon. Samalla myös turvallisuus lisääntyy, kun vikojen korjaamisen ja huollon sijaan siirrytään ennakoivaan kunnossapitoon, jonka avulla mahdollisia vikoja ja vaaratilanteita voidaan välttää jo ennalta.

Östman kertoo, että myös ohjelmistoyhtiö SAP haluaa olla mukana kehittämässä vauhdilla IoT-markkinaa ja luomassa uusia alan sovelluksia. Viime syksynä yhtiö ilmoitti panostavansa IoT-tarjontaansa yhteistyössä intialaisen IT-jätti Tech Mahindra Ltd:n kanssa.

Tuolloin yritykset kertoivat kehittävänsä yhteistyössä älykkäitä ratkaisuja, joilla monitoroidaan ja analysoidaan sähköajoneuvojen latausratkaisuja ja suorituskykyä, kuten latauspisteitä, sähköajoneuvojen käyttöä, ajotapoja sekä koko latausverkon toimivuutta. Yhteistyössä tietoliikenteen elinkaaripalveluja tarjoavan yhdysvaltalaisen yhtiön Tangoe Inc:in kanssa SAP puolestaan auttaa asiakkaitaan hallitsemaan käytössään olevia tietoliikenteen omaisuuseriä, kuten laitteita, verkkoyhteyksiä ja pilvipalveluita, IoT-ratkaisujen avulla.

Fokus sensoridatan valikointiin ja tietoturvaan

Sensoreiden hinnan lasku ja koon pieneneminen yhdistettynä niiden älyn kasvuun ja helppoon integroitavuuteen mahdollistavat entistä älykkäämmät laitteet laajemmassa mittakaavassa myös teollisuudessa.

– Sensoreiden avulla esimerkiksi osien kulumista tai laitteen käyttödataa on mahdollista mitata varsin luotettavasti. Sensoreiden tuottamaa datavirtaa analysoitaessa voidaan löytää esimerkiksi trendejä ja vikatietoja lähes reaaliaikaisesti. Tätä tietoa voidaan käyttää prosessien automatisointiin. Teollisuuslaitoksessa automaatio voi puolestaan kertoa sensoreiden avulla esimerkiksi tilatietoa, joka viestii huoltotoimenpiteen tai osan vaihtotarpeesta, jolloin tuotannon ylimääräisiltä alasajoilta säästytään.

Östmanin mukaan tämänkaltainen ennakoivan kunnossapidon toimintamalli auttaa yrityksiä optimoimaan esimerkiksi sitä, millaisia laitteiden varaosia tulisi säilyttää varastossa mahdollista vikaantumista varten.

– Kun data integroidaan yritysjärjestelmiin, tuotantokatkon tarve on ennakoitavissa tuotannossa. Huoltotarpeesta voidaan myös automaattisesti lähettää varaus kunnossapidon alan yritykselle ja tilata uusi varaosa hyvissä ajoin ennakkoon ennen varaosan varsinaista vaihdon tarvetta. Tällä tavalla saadaan automatisoitua teollisia ja palveluprosesseja ja myös nopeutettua niitä.

IoT-markkinoilla ollaan Östmanin mukaan nyt siinä pisteessä, että suurin osa yrityksistä kerää jo kiitettävästi tietoa prosesseistaan ja laitteistaan. Seuraavan vaiheen haaste näille yrityksille on valikoida heidän hallussaan olevasta valtavasta tietomassastaan kaikkein relevantein tieto, tehdä oikeat johtopäätökset ja ohjata yrityksen toimintaa niiden perusteella. Myös tietoturva-asioihin ja tiedon omistajuuteen liittyvät kysymykset ovat nousemassa IoT-markkinoilla entistä useammin esille.

IoT tuottaa arvoa ainoastaan silloin, kun se johtaa optimoituun toimintaan ja uusiin liiketoimintamalleihin. Vaikka rajoittamaton valtavien datamassojen kerääminen onkin yrityksille välttämätöntä niiden teollisen internetin hyödyntämisen ensivaiheissa, loppuvaiheessa yrityksen operatiivisen toiminnan kannalta tärkeimmän tiedon erottaminen ympäristöhälystä on oleellisinta.

– Sensorilla varustettu laite on uusi mahdollinen tietomurtovektori, jos sensorista löytyy haavoittuvuuksia. Koska sensoreita tulee olemaan tulevaisuudessa lukematon määrä, tämä mahdollinen uhka pitää ottaa vakavasti.

Östmanin mukaan nyt, kun teollisuuden eri alojen laitteissa on yleistymässä laitteisiin integroitu sensoriteknologia, niin pikkuhiljaa kunnossapitoalallakin ollaan siirtymässä ehkäisevästä kunnossapidosta ennakoivaan kunnossapitoon. Samalla hän puhuu niin sanotun tiedon normalisoinnista, joka tulee entistä tärkeämpään rooliin sitä mukaan, kun ala kehittyy.

– Tässä vaiheessa teollisuuden yrityksissä kerätään kaikki data mitä sensoreista tulee sellaisenaan. Data on vielä aika strukturoimatonta, mutta kun mennään hieman ajassa eteenpäin, varmasti tullaan näkemään yhä enemmän sitä, että kertyneestä datasta suodatetaan niin sanottu taustamelu pois. Näin saadaan kunnossapidon ja kunnossapitopalveluiden kannalta relevantein tieto eroteltua ennakoiviin palveluihin.

Östmanin mielestä markkinoilla ollaankin nyt ikään kuin vasta opettelemassa, millaista dataa on ylipäätään sensoreiden kautta kerättävistä, mistä laitteista ja miten se on parhaiten hyödynnettävissä. Tulevaisuudessa yhä enemmän älykkyyttä tulee siirtymään tavallaan verkon rajalle eli tieto siirtyy lähemmäksi tietolähdettä. Niin sanottu Media Gateway Control Protocol (MGCP) -IoT arkkitehtuuri on yleistyvä tapa hallita sensoridatan normalisointia ja myös hallita tietoturvaan liittyviä haasteita.

Östman muistuttaa, etteivät IoT:n mahdollistamat hyödyt yrityksille rajoitu kuitenkaan pelkästään liiketoiminnan tehostamiseen.

– Teknologian eteneminen mahdollistaa täysin uudenlaisten liiketoimintamallien synnyn. Uusi liiketoiminta on tyypillisesti siirtymistä laitteiden myynnistä niiden palveluliiketoimintaan, ensivaiheessa niiden huoltoon, mutta myöhemmin niiden operointiin tai suorituskyvyn myyntiin. Etuina yrityksen kannalta ovat tällöin tulojen ennakoitavuus ja toisaalta vähäisempi suhdanneriippuvuus, kun järjestelmän toimittaja saa tulonsa pitkän ajan kuluessa, eikä heti luovutuksen yhteydessä kertasummana.

Palveluiden yksityiskohtainen räätälöinti lisääntyy

Teknologian kehittyminen mahdollistaa jo sen, että eri tietolähteistä kerättyä dataa voidaan yhdistää ja luoda tämän avulla erilaisia ”insidenssejä”, kuten laitteiden rikkoontumisia ennakoivia skenaarioita.

– Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi kunnossapitopalveluita tuottaville yrityksille: sen sijaan, että he tarjoavat palveluita, jotka perustuvat tavallaan jälkikäteen laskutettaviin tunteihin tai operatiiviseen toteutumaan heidän on mahdollista tarjota palvelua yritykselle yksilöllisesti yrityksen tarkkojen tarpeiden mukaisesti.

Yksi hyvä esimerkki tämänkaltaisesta uudenlaista liiketoimintamallia hyödyntävästä yrityksestä on maailmanlaajuisesti toimiva paineilmateknisten järjestelmien toimittaja Kaeser Compressoren. Saksalaisyhtiön tarjoaman palvelusopimuksen myötä uuden tuotantolaitoksen ei tarvitse investoida paineilmajärjestelmään lainkaan, vaan se voi ostaa tarvitsemansa paineilmamäärän investoimatta paineilmalaitteistoon itse. Sen lisäksi, että asiakkaan paineilmatuotanto on jatkuvasti turvattu, palvelumallin myötä yrityksen ei tarvitse sitoa henkilöstöä tai varoja paineilmalaitteen huoltoon tai kunnossapitoon.

– Uudenlainen palvelumalli mahdollistaa paljon pidemmälle viedyn palveluiden räätälöinnin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Samalla se antaa luotettavan lähtökohdan asiakkaiden kustannuslaskennalle luomalla ennustettavuutta esimerkiksi siitä, että paljonko kunnossapitoon menee euroja.

Östmanin mukaan yksi nopean internetin ja laitteiden välisen integraation ja IoT-analytiikan liikkeellelähdön este teollisuudessa on se, että tehdasautomaatio ja liiketoimintaprosessit pidetään valmistavassa teollisuudessa monesti edelleen hyvin erillään toisistaan.

– Esimerkiksi voimalaitoksen automaatiojärjestelmä on usein hyvin suojattu – jopa galvaanisesti eroteltu muista tietojärjestelmistä. Uskon, että 5 vuoden sisällä tullaan kuitenkin näkemään merkittäviä ulostuloja uudenlaisissa teollisuuden IoT-ratkaisuissa – ensimmäiset ulostulot ovat jo tapahtuneet.

go.sap.com/finland

Teksti Nina Garlo-Melkas, nina.garlo(at)omnipress.fi