Digitaalisuus mahdollistajana: Case-esimerkkejä teollisuudesta
Quva Oy järjesti 2. lokakuuta ensisijaisesti tuotantoyritysten ammattilaisille maksuttoman seminaarin, jossa kuultiin konkreettisia esimerkkejä alansa johtavilta yrityksiltä siitä, miten tuotantotehokkuutta ja toimintaa kehitetään datalähtöisesti. Seminaari oli menestys ja yhteensä noin 80 henkilöä oli paikalla kuulemassa esityksiä.
Avauspuheenvuoron Datan arvo teollisuudelle piti Quva Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Emil Ackerman. Ackermanin mukaan datan arvo teollisuudelle merkitsee muun muassa toiminnan ongelmakohtien tunnistamisen helpottumista, toiminnan ennakointia ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa.
- Tiedon kattava hyödyntäminen ei tarkoita ainoastaan sitä, että tuotantoprosessin datojen kautta voidaan paremmin ohjata tuotteiden laatua. Olennaista on myös kertyvän datan ja siitä jalostetun informaation hyödyntäminen organisaation kaikilla tasoilla, aina operaattorista, laatu- ja prosessi-insinööreihin sekä tehtaanjohtoon asti. Satoja työllistävät tehtaat, joissa on vain muutamia henkilöitä tehtävänään kaivaa tietoa datasta muiden käyttöön, ovat jäämässä kilpailijoista jälkeen. Automatisoitu datan jalostaminen muuttaa pelikenttää radikaalisti, kertoo Ackerman haastattelussa.
Mukana tilaisuudessa puhumassa oli muun muassa Cargotec Oyj:n TkT Harri Happonen, Manager, New Earning Logics esityksellään Data ja digitaalisuus teollisen palveluliiketoiminnan uudistajana.
Happosen mukaan digitalisaation ja datapohjaisten palveluiden kehitys on teollisuudessa nopeaa. Esimerkiksi Cargotec läpikäy parhaillaan muutosta laitetoimittajasta älykkään kuljetusketjun rakentajaksi.
Nopeus ja kokeilemisen kulttuuri on nousemassa entistä tärkeämpään asemaan, ja tähän tarjoaa digitalisaatio hyvät eväät. Happosen mukaan datalähtöisistä ratkaisuista saa täydet tehot irti vain muuttamalla perinteisiä toimintatapoja. Vain kokeilemalla yritykset voivat löytää uusia toimivia liiketoimintamalleja ja toimintatapoja. Jos et koskaan erehdy, et yritä tarpeeksi!
Tapahtumassa oli esiintymässä myös muun muassa metsäyhtiö UPM Oyj:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska omalla case-tarinallaan Miten metsäteollisuus hyödyntää data-analytiikkaa, koneoppimista ja tekoälyä liiketoiminnassaan.
Metsä elää uuden ajan kynnyksellä. Digitaalisuus mullistaa alan ja tuo metsäteollisuuteen ennennäkemättömiä ratkaisuja, jotka tekevät metsistä entistä älykkäämpiä. Metsästä voidaan kerätä tietoa innovatiivisin tavoin, ja älykkään metsien tarjoaman datan avulla pystymme optimoimaan metsien hoidon ja käytön. Virtuaalimetsät tekevät myös tuloaan.
Kunnossapito on yksi selkeä osa-alue, johon yhtiö hakee lisää kustannustehoa. Tähän yrityksessä pyritään muun muassa kehittämällä yhdessä kumppaneiden kanssa uusia digitaalisia teknologioita yhtiön tuotantolaitosten kunnossapitotoimien optimoimiseksi ja erilaisten laitteiden toiminnallisuuden kehittämiseksi.
– Olemme käynnistäneet muun muassa erilaisia tiedon visualisointihankkeita ja käyttömahdollisuuksien luomista mobiililaitteisiin. Kunnossapitopuolella etsimme uusia toiminnallisuuksia, jotka auttavat siirtymään tarvepohjaisen, ennakoivan kunnossapidon toimintamalliin. Tämä vähentäisi tehtaidemme kunnossapitoseisokkien tarvetta ja samanaikaisesti pienentäisi kunnossapidon kustannustasoa, sanoi UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska Promaint-lehden haastattelussa.
Nina Garlo-Melkas