Digitalisointi ja automatisointi poistavat paljon sellaista rutiinityötä, johon olemme tottuneet.

Mielikuva teollisuudesta menee uusiksi vauhdilla, kun digitalisaatio lyö läpi tehtaissa ja niiden konttoreissa. Julkisuudessa useat yritykset ovat jo esitelleet teollisen internetin sovelluksia, jotka helpottavat rutiinitehtäviä, tehostavat työtehtäviin liittyvää viestintää, automatisoivat varastonhallintaa tai vaikkapa yksittäisiä prosessien osia. 

Tähän saakka näkökulma on vielä ollut aika tekninen. Vaikeimmin hallittava muuttuja on kuitenkin ihminen. Kun organisaation tehtävät ja toimintamallit uudistuvat, joutuu paitsi henkilöstö, myös jokainen esimies ja johtaja päivittämään työtapojaan. Lisäksi asiakkaat pitää saada lähemmäs palveluprosessia.

Digitalisointi etenee ja työ muuttuu

Työn muuttumisen ja asiakaskokemuksen parantamisen teemat ovat päivittäin esillä myös kunnossapito-organisaatioissa. Stora Enson Suomen-tehtailla ja sahoilla kunnossapitoa hoitava Efora on soveltanut teollisen internetin keinoja kolmisen vuotta sekä kunnossapidon prosesseihin että hallintoon ja johtamiseen.

– Kaikki henkilöstöryhmät arvostavat ammattitaitonsa monipuolistumista, sen digitalisointi on heti osoittanut. Nopeimmin mitattavat hyödyt näkyvät luonnollisesti kunnossapidon tuloksissa. Tuotannon käyttövarmuus ja kokonaishyötysuhde paranevat, ja toimitukset loppuasiakkaille ovat entistä täsmällisempiä. Sisäisesti meille on ollut tärkeää myös mahdollisuus sähköistää omia prosessejamme esimerkiksi taloushallinnossa, Eforan toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen kertoo.

Kun tekoäly huolehtii rutiinitöistä, niin kahden korvan välissä tehdään uutta luovaa ajattelua, Ilkka Tykkyläinen pohtii.

Tykkyläisen mielestä nyt on aika keskustella enemmän siitä, mihin kaikkeen teollisen internetin vaikutus työn muutoksessa ulottuu, ja miten siitä saadaan paras hyöty irti. 

Tieto lisää motivaatiota, ei tuskaa

Suuria vaihteluja on siinä, miten eri yritykset soveltavat teollista internetiä ja mihin ne haluavat muutoksia saada – laitteisiin, ihmisiin vai molempiin. Efora on vienyt digitalisointia eteenpäin tehtaan lattialta alkaen ja tuonut kaikille näkymän työkantaan. 

– Ensimmäisenä asentajille luotiin mahdollisuudet tehdä vikailmoituksia ja turvallisuusilmoituksia älypuhelimilla heti, kun huolto- tai korjaustarve löytyi. Seuraavassa vaiheessa läpinäkyvyys ulotettiin suunnitteluun, johtamiseen ja avoimien töiden näkymään. 

– Kun muutama älypuhelimen klikkaus näyttää ennakkohuoltojen tilanteen ja avoimet työt, kaikki tietävät sekä toistensa tilanteen että esimiehensä onnistumisen. Töiden läpimenoa on helppoa mittaroida, ja siitä on helpompi puhua, kun kaikilla on sama tieto, Tykkyläinen tiivistää avoimen toimintamallin. 

Hän korostaa, että tiedon ja työtilanteen läpinäkyvyys lisää työn mielekkyyttä ja antaa johtamiseen uusia eväitä. Johdon tehtävä on luoda visio, antaa kaikille käyttöön sama tieto tavoitteista ja mittareista sekä digitalisaatiota hyödyntävät välineet, joilla työ käy itsenäisesti.

Paremmin ennakoitu työ on mielekästä ja motivoivaa.

- Paremmin ennakoitu työ on mielekästä ja motivoivaa. Kunnossapitoinsinööri näkee paitsi alaistensa, myös oman työnsä tulokset nopeammin ja tarkemmin kuin koskaan ennen. Se kannustaa viemään työt läpi tehokkaasti. Tavoitteet mielletään yhteisiksi, kun kaikkien tulokset näkyvät kaikille. Lähtökohtaisesti jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin ja olla ylpeä osaamisestaan. 

Asiantuntijat verkostoituvat

Jos asentajan työkalu vaihtuu jakoavaimesta yhä useammin älypuhelimeksi tai tabletiksi, niin hänen esimiehellään se tarkoittaa työympäristön vaihtumista yhä useammin tehtaan neukkarista verkkoon. Ja siellä seurataan yhden laitoksen sijasta useiden toimipaikkojen näkymää. 

Tämä mahdollistaa paitsi osaamisen joustavamman käytön ja tehostamisen, myös toisilta oppimisen entistä paremmin.

– Suurissa organisaatioissa yli toimipaikkojen verkostoituminen on ollut perinteisesti hankalaa. Erikoisasiantuntijat eivät ole juurikaan tavanneet toisiaan, jos ovat eri toimipaikoissa, Ilkka Tykkyläinen kertoo. 

– Digitalisaation sivutuotteena verkko on muuttanut tämänkin. Nyt nämä kaverit löytävät konsernin sisältä kollegoita, joilla on samoja tehtäviä, vaihtavat kokemuksia ja voivat antaa vinkkejä toisilleen. Yhtä arvokasta verkostoa ei voi mistään ostaa.

Asiakas tulee mukaan palveluprosessiin

Markkinoinnin ja johtamisen gurut puhuvat paljon asiakaskokemuksen johtamisesta. Teollisuudessa se kalskahtaa vähän etäiseltä. Ehkä asiakaskokemukseen vaikuttaminen olisi sopivampi termi?

 – Palveluprosessien läpinäkyvyys asiakkaalle on iso juttu, varsinkin kun se tulee reaaliaikaisesti. Nyt asiakas voi osallistua prosessiin tehokkaammin sen aikana – esimerkiksi korjaustyön priorisointipäätöksissä tai seisokkien aikataulutuksissa. Välitön palaute ja kehitysaihioiden tunnistaminen molempiin suuntiin nopeuttaa ja lähentää yhteistyötä, Ilkka Tykkyläinen kiteyttää.

Palvelullistumisen ytimessä on erikoistuminen

Moderni teollisuusorganisaatio ei enää tee kaikkea itse. Jokainen yritys on määrittänyt ydintoimintansa, ja tukitoimintoja joko ulkoistetaan tai delegoidaan nimetyille tiimeille. On ennustettavissa, että kehitys jatkuu ja se parantaa eri osa-alueiden tuloksia.

– Teollisuus hakee uudistumista isossa kuvassa, ja siihen kuuluu, että arvoketjuja kirkastetaan ja niiden osia tuotetaan palveluina. Kunnossapitopalvelut ovat olleet monessa yrityksessä jo pitkään eriytettynä ja niiden kehittäminen etenee vahvasti. Tuotanto- tai operointipalveluissa alkaa näkyä samaa. Kysymys kuuluu mitä muita osa-alueita on löydettävissä. Erikoistuminen fokusoi ajattelua ja nopeuttaa palveluiden kehittämistä.

Pelkkä erilleen organisointi ei tehosta, vaan jokaisen osa-alueen on pystyttävä osoittamaan oma arvontuottonsa ja kilpailukykynsä. Lisäksi yhteispelin on sujuttava laitoksen sisällä saumattomasti, riippumatta ollaanko omistajan, tytäryhtiön vai alihankkijan haalareissa.

Yhteistoimintamallit ovat keskeisessä roolissa ja niitä on aika ravistellakin, toteaa Ilkka Tykkyläinen. 

– Digitaalisuus mahdollistaa ihan uusia malleja palvelutuottajien yhteistyöhön. Moni miettii jo, että ideoita pitäisi hakea maailman parhaiden disruptiivisten palveluiden tuottamisesta – niissä tavoitteena on, että resurssit joustavat, tilaajat arvioivat tekijät ja tekijät arvioivat tilaajat, ja hinnoittelu tulee dynaamiseksi tarjonnan ja kysynnän mukaan. 

Esimiesten taitoihin kannattaa investoida

Teollisuuden palvelullistumisessa iso käytännön kysymys on myös esimiesten verkko-osaaminen. 

– Erilaisten alustojen ja platformien hallinta tulee korostumaan. Verkko-osaamista mitataan aivan uudella tavalla ja sitä on teollisuuden esimiesten vahvistettava. Tekoälyn tulokin on lähellä. 

Puhutaan, että digitalisointi ja automatisointi hävittävät ison joukon sellaisia toimenkuvia, joihin olemme tottuneet. 

– Se on totta, mutta niiden tilalle tulee toisia, ja todennäköisesti tekijälleen merkityksellisempiä. Kun tekoäly huolehtii rutiinitöistä, niin kahden korvan välissä tehdään uutta luovaa ajattelua, Ilkka Tykkyläinen pohtii.

Teksti: Alpo Räinä // Kuvat: Juha Sarkkinen