Algoritmit, robotiikka ja virtuaalitodellisuus ovat kiinnittyneet jo yleiskielenkäyttöön, koska nämä ovat yleisimpiä teknologioita uusien innovaatioiden taustalla. Tekoälyn hyödyntämiseen paalutetaan Suomessa laajaa kansallista tekoälystrategiaa. Myös suomalaiset yritykset ovat Alkion mukaan kasvavalla vauhdilla uudistumassa ja investoimassa uusiin kasvualueisiin – usein datan ollessa investoinneissa keskiössä. Digitaalisessa maailmassa yritysten onkin jatkuvasti haettava tehokkuuden ja toimintojen optimoimisen lisäksi myös uusia kasvun lähteitä.

- Kaksitahoinen maailma on tullut jäädäkseen ja tuo mukanaan paitsi jatkuvaa toiminnan optimointia, myös jatkuvasti uusia houkuttelevia mahdollisuuksia. Merkittäväksi nousee, miten varmistamme kustannustehokkuuden ja samaan aikaan luomme uusia innovaatioita. Kuinka löytää paras fokus uuden kasvun ja skaalautuvien mahdollisuuksien välillä? Millainen toimintatapa rakentaa tulevaisuuden menestystä?, pohtii Alkio.

Muutoksen nopeus koskee meitä kaikkia

Alkion mukaan digitalisaatio tuo mukanaan myös toimintatapojen muutoksen. Maailman muuttuessa ja digitalisoituessa kiihtyvällä tahdilla ketterä palvelukehitys ovat tärkeämpiä kuin koskaan, sillä digitalisaation haasteet vaativat nopeaa testaamista ja uudelleentyöstämistä, jossa yhdessä innovointi on ehdoton edellytys. Innovaatioita syntyy tulevaisuudessa lisääntyvissä määrin yli toimialarajojen.

Nopeaan kehittämiseen tähtäävät hackathon-innovointitapahtumat ovat yleistyneet viime vuosina, sillä ne törmäyttävät avoimen datan, uudenlaisen ajattelun ja nopean ratkaisukeskeisyyden. Monet perinteisten teollisuudenalojen yritykset ovat tarttuneet tarjoamaan hackatoneja nopean testaamisen alustoiksi.

- Hackathonien kautta haetaan totutusta tekemisestä erottuvia, uudenlaisia ratkaisuja, usein yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Tiedon hackatoneista on versonut esimerkiksi Oulussa käyttöön otettu nuorille suunnattu terveydenhoitajan Snapchat-neuvontapalvelu tai uudenlainen digitaalinen asiakaspalautejärjestelmä kehitysvammaisille ja erityistarpeisille, sanoo Alkio.

Tulevaisuudessa muutosvauhti vain kiihtyy ja uusi teknologia tarjoaa tuleville sukupolville sellaisia mahdollisuuksia, joita emme osaa tänään edes kuvitella. Nyt nuoruuttaan elävät koululaiset ovat digitalisaation keskiössä – tutkitusti tämän päivän koululaisista 65 prosenttia tulevat tekemään töitä, joita ei ole tänään edes olemassa*. Tulevaisuuden kuumia ammatteja ovat kenties teköälyvalmentaja, datamuotoilija ja 3D-räätäli. Työ ja sen tekeminen tulevat muuttumaan merkittävästi tulevien vuosien aikana.

- Lisäksi diginatiivit nuoret eivät koe digitalisaatiota samalla lailla kuin vanhemmat polvet. Digitalisaation mukanaan tuoma kehitys ei näyttäydy heille digitalisaationa, vaan uusina palveluina ja ratkaisuina. Niiden digitaalisuus on oletusarvoista.

Meneillään olevaan digitalisaatioon on kaikki hyvät syyt asennoitua rohkeasti ja uusia innovaatioita ja kasvun lähteitä ketterästi tavoitellen. Suomella on kaikki edellytykset nousta digitaalisten palveluiden kärkimaaksi ja pysyä siellä, jos annamme tuleville sukupolville hyvän pohjan innovaatioiden muuttamisesta yhteiskunnalliseksi tasa-arvoksi.

*World Economic Forum

www.teknologiateollisuus.fi