– Teollisen internetin ansiosta käytetään enemmän valmistajan asiantuntijapalveluja, toteaa Marjukka Virkki.

– Digitaaliset palvelut tulevat. Älypuhelin löytyy lähes jokaisen taskusta. Miksi teollisuudessa esimerkiksi kännykkä- tai muita internetsovelluksia on kuitenkin vähän käytössä, kysyy Marjukka Virkki, joka tittelillä Country Service Manager, ABB Oy, Suomi, vastaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta Suomessa.

– Teollisen internetin kehittyminen luo alustan uusien digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Nyt tarvitaan innovatiivisuutta, yhteistyötä ja ymmärrystä käyttäjän tarpeista sekä palveluliiketoiminnan kehittämisen perusteista, hän jatkaa.

Virkin mukaan teollisessa internetissä yhdistyvät eri teknologiat, joiksi hän luettelee itse tuotteet, tuotteen ympäristöparametreja mittaavat anturit, langattoman verkon mahdollistamat, edulliset internet yhteydet, pilvipalvelut, unohtamatta ihmisiä ja palveluja.

– Palvelut ovat immateriaalisia, minkä johdosta niiden kehittäminen on erilaista kuin mekaanisilla tuotteilla. Niitä kehitettäessä pitää osata kuvata palvelupolkuja, ymmärtää palveluiden liiketoimintamalleja, esimerkiksi mistä maksetaan ja miten maksetaan. Myös jakelukanavat ovat erilaisia, käytössä voi olla älypuhelinten tyyppisiä sovelluskauppoja, internetpohjaisia sovelluksia ja verkkokauppoja, hän jatkaa.

– Uudet palvelut ovat lisäksi markkinointi- ja myyntihaaste – miten kiteyttää palvelu ymmärrettäväksi ja houkuttelevaksi paketiksi, täydentää Virkki.

– Tämä on haaste perinteisen teollisuuden insinöörin osaamiselle. Kumppaneita varmaan tarvitaan ensi alkuun, ennen kuin koulutusohjelmat täydentyvät näiltä osin.

Palveluliiketoiminta vuonna 2020

Keskusteltaessa palveluliiketoiminnan kehittymisestä jatkossa Virkki pitää itsestään selvänä, että palveluja on enemmän käytössä ja niiden avulla toteutettu ennakoiva kunnossapito kasvaa. Teollisen internetin ansiosta käytetään enemmän valmistajan asiantuntijapalveluja. Myös Big Data -sovellukset kiinnostavat silloin teollisuutta selvästi enemmän.

– Teollisen internetin ja pilvipalvelujen myötä maailmanluokan analytiikka on myös pienempien tuotantolaitosten saatavilla, Virkki on jo aikaisemmin todennut. Toisaalta hän haluaa muistuttaa, että viisi vuotta on lyhyt aika suuriin muutoksiin alalla, jossa on edelleen käytössä jopa neljäkymmentä vuotta vanhaa laitekantaa.

Lisäksi hän toteaa, että menestyvän palvelun on oltava riittävän edullinen, mutta samaan aikaan kattava.

– Suomessa on kiinnostusta uuden teknologian kokeiluun, mutta uudet palvelut otetaan paljon vaikeammin vastaan, sillä niistä puuttuu konkreettisuus, Virkki jatkaa kokeneena ja esittää omakohtaisen toiveen.

– Kokeillaan ensin, vaikka kaikki ei ole ihan loppuun asti mietittyä. Yhdessä tekemisen meininkiä tarvitaan lisää.

– Vuoden 2020 visiossa koko arvontuottoketju tilauksista toimituksiin on automatisoitu, ennustaa ABB:n Marjukka Virkki.

– ABB kehittää ja kokeilee erilaisia uusia sovelluksia, joilla esimerkiksi laitetiedot voidaan rekisteröidä älypuhelimen avulla ja asiakas saa huolto-ohjelman suoraan puhelimeensa tai turvahavainnot voidaan raportoida suoraan tehtaan lattialta älypuhelimen avulla, hän täydentää käytännön esimerkillä.

– Vuoden 2020 visiossa koko arvontuottoketju tilauksista toimituksiin on automatisoitu. Ihmisiä tarvitaan edelleen automaatiojärjestelmien käyttäjiksi ohjaamaan, valvomaan ja tekemään päätöksiä. Monimutkaisemmissa tuotteissa tarvitaan kuitenkin edelleen manuaalista kokoonpanoa, Virkki ennustaa.

Laaja valikoima teknologiaa

ABB tunnetaan sähköön liittyvistä laitteista, sähkövoima- ja automaatiotekniikan alueella. Virkin mukaan heillä on asiakkaita kaikkialla, missä sähköä tuotetaan, siirretään tai käytetään. Sovelluskohteita ovat kaikentyyppiset voimalat, hajautetun energiantuotannon ohjaus- ja käytönvalvontajärjestelmät, sähköautojen latausasemat, perinteiset teollisuuden sähköistysjärjestelmät, integroidut ratkaisut koneenvalmistajien järjestelmiin, kunnallistekniikan laitteet aina kodin sähkökalusteisiin ja ohjausjärjestelmiin saakka laajasta kirjosta, muutamia esimerkkejä poimitakseni.

Erikoistuotteena hän ottaa esille teollisuuden sähkömarkkinoiden kysyntäjouston esittäen kysymyksen.

– Kuinka usea yritys ottaa huomioon, miten sähkön markkinahinta vaikuttaa tuotannon suunnitteluun? Voisiko tuotannon tulos olla parempi, mikäli tuotteen valmistamiseen varattu sähköenergia myydään ja tuote valmistetaan edullisemman sähkön aikaan tai toisessa maassa sijaitsevassa tehtaassa?

Service-liiketoiminnan alla ABB:llä on Suomessa noin 800 työntekijää, joista kolmannes palvelee lähinnä vientimarkkinoita. Suomessa on suuri määrä eri vuosikymmenillä valmistettua laitekantaa, joten palvelu-liiketoiminnalle on lukemattomia mahdollisuuksia. Uusia investointeja tehdään Suomeen valitettavasti verrattain vähän ja näin olemassa olevan tuotantolaitteiston elinkaaren tuen, tuottavuuden sekä suorituskyvyn parantamisen merkitys korostuu.

– Palvelujen kehittäminen teollisuuden ja energiasektorin tarpeisiin on ensiarvoisen tärkeää Suomen kilpailukyvylle, Virkki toteaa.

– Lisäksi laaja ja osaava huolto-organisaatio tukee laitteiden myyntiä.

Hänen mukaansa perinteiset elinkaari- ja nopean vasteajan palvelut (korjaukset, huollot, tekninen tuki) ovat edelleen keskeinen osa palvelutarjontaa. Kasvua syntyy uusilla, kuten teollisen internetin mahdollistamilla palveluilla tai energiatehokkuuden alueella.

– Digitalisaatio, teollinen internet ja robotiikan lisääntyminen tulevat muuttamaan työnkuvia Suomessa. Jotkut tehtävät katoavat, esimerkkinä yksinkertaiset kokoonpanotehtävät, ja uusia tehtäviä syntyy muun muassa palveluna suoritettavaan laitostietojen analysointiin ja automaatioon, ennustaa Virkki.

– Pitkällä tähtäimellä uskon, että myös joustavuus työmarkkinoilla lisääntyy, jotta asiakkaita voidaan paremmin palvella, kun tulee tarve.

Muutos tarjoaa tilaisuuden

– Digitaalisuus yhdistettynä toimintatapojen kehittämiseen luo huomattavan potentiaalin nostaa tuottavuutta teollisuudessamme. Palveluliiketoiminta siivittää Suomen nousuun, muistuttaa Virkki.

Hänen mukaansa juuri nyt tarvitaan lisää rohkeutta ja ketteryyttä, ja uudet palvelut on kehitettävä yhdessä käyttäjien kanssa.

– Käyttäjät on otettava mukaan kehittämiseen ja toimintamallien laatimiseen. Palvelutuote-workshopit ovat antaneet hyvää palautetta ja auttaneet muokkaamaan tarjontaamme. Sen olemme havainneet, että kaikille osapuolille on saatava selkeäksi, kuinka palvelu käytännössä toimii, Virkki toteaa. Lisäksi muutosvastarinta yrityksissä pienenee, kun käyttäjät ovat alusta asti olleet mukana uuden toimintatavan kehittämisessä.

– Kehitys on nopeaa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla kehityksen kärkikaartissa, onhan meillä laajaa IT- & elektroniikkaosaamista ja kokemusta. Tarttumalla toimeen digitalisointi ja mobiilitekniikka mahdollistavat merkittävän tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen, hän päättää lopuksi.

Teksti: Martti Hakonen // Kuvat: Timo Porthan