RAUTATEIDEN KAUKOLIIKENTEEN ja lähiliikenteen kilpailutus käynnistyy lähivuosina. VR Group on sitoutunut uusimaan veturikalustoaan osana kaukoliikenteen jatkettua sopimusta.

– Nykyisessä tehtävässä korostuu kunnossapito ja elinkaaren hallinta. Kaluston hankinnat tehdään pitkäjänteisesti ja suurin osa vaikuttavuudesta perustuu hyvin toimivaan elinkaaren hallintaan, projektipäällikkö Risto Heinonkoski muistuttaa.

VR:n käytössä olevan kaluston sukupolvi juontaa 60-luvulle. Vanhimmat ovat siis saavuttaneet 50 vuoden iän. Tuolla käyttöajalla nousevat käyttö- ja ylläpitokustannukset merkittävään rooliin.

Veturihankintojen valmistelussa auttaa monipuolinen kokemus. Sitä Heinonkoskelta löytyy, sillä hän toimi pitkän jakson 80-luvulla Kemira Oy:n Vihtavuoren yksikön sähkö- ja automaatio-osaston päällikkönä, asennuspäällikkönä ja kunnossapitopäällikkönä. 90-luvulla hän toimi pitkään eri tehtävissä Kemiran Uudenkaupungin tehtaalla sekä vuosituhannen vaihteen aikoihin myös muun muassa konsernin projektitoiminnan kehityspäällikkönä. Vastuuna hänellä oli konsernin investointitoiminta ja erilliset kehitysprojektit. Hän toimi myös projektipäällikkönä Kemira Agro Oy:n ISO9001 ja ISO14001-sertifiointihankkeissa.

Jatkossa seurasi muutaman vuoden jakso elintarviketeollisuudessa, työnantajana HK Ruokatalo Oyj. Siellä hän toimi teknisenä johtajana ja Forssan tehtaan johtajana, vastuualueina konsernin tekninen johtaminen, kunnossapito, investoinnit, käyttö- ja energiapalvelut hankintoineen.

Heinonkoski on toisen polven VR:läinen. Isä toimi asemapäällikkönä Vihtavuoressa ja junat tulivat tutuiksi niin asemalla asuessa kuin myöhemmin kemian tehtaalla työskennellessäkin. Kiskoliikenteen parissa Heinonkoski aloitti vuonna 2006, aluksi työnantajana oli Ratahallintokeskus/Liikennevirasto ja vuodesta 2010 alkaen VR Track Oy, vastuuna kunnossapito- ja käyttöpalvelujen liiketoiminta sekä varautuminen. Kaluston hankinnan projektipäälliköksi hän siirtyi viime vuoden keväällä.

Jatkuvaa oppimista ja opettamista

Valmistuttuaan automaatioinsinööriksi Kotkan ammattikorkeakoulusta Risto Heinonkoski on jatkanut opiskeluaan Oulun yliopistossa ja myöhemmin Teknisessä korkeakoulussa. Lisäksi hän on suorittanut kursseja muun muassa Markkinointi-instituutissa ja Johtamistaidon opistossa sekä raideliikenneteknologista.

Hän on myös ensimmäisiä suomalaisia, jotka ovat suorittaneet European Maintenance Manager -pätevyystutkinnon vuonna 2013.

– Meidän alalla kauan olevien on pidettävä huoli, että nuorten kiinnostus kunnossapitoon potentiaalisena ammattina säilytetään, Risto Heinonkoski sanoo.

– Elinkaarikustannus nousee pitkään käytettävissä laitteissa merkittävään asemaan, Risto Heinonkoski muistuttaa.

– Sertifioinnin käynnistyminen on erittäin tärkeää kunnossapidon arvostuksen ja substanssin kehittämisessä. Globaalit yritykset tarvitsevat henkilöitä, jotka ymmärtävät koko kunnossapidon toimintakentän ja -tavat laajemminkin kuin mitä Suomessa on, painottaa Heinonkoski.

Hänen mukaansa sertifiointi tulee yleistymään ja tulevaisuudessa se nähdään yhtenä pätevöitymisen tienä niin organisaatioille kuin yksilöillekin.

– Kunnossapitäjien osaamista pitää laajentaa yrityksen liiketoimintatavoitteiden suuntaan. On tärkeää olla vuorovaikutteinen sen lisäksi, että tuntee tekniikan ja järjestelmät.

Kannanottoaan Heinonkoski täydentää oheisella kuvalla, jota hän on käyttänyt kuvaamaan kunnossapidon ammattilaisen pätevöitymistarpeita.

Osaamistason parantaminen on Heinonkosken mukaan myös kilpailutekijä.

– Olen saanut konservatiivisen kasvatuksen, jossa työllä on vakava merkitys. Lama voidaan voittaa vain tekemällä työtä ja kehittämällä itseään. ”Life Learning” -periaate pitäisi kuulua kaikkien kunnossapitoammattilaisten työkalupakkiin.

Koulutustehtävissä Heinonkoski on ollut mukana muun muassa AEL:n, AEL-INSKOn ja PSK:n järjestämissä tilaisuuksissa, sekä suunnittelemassa sisältöä että luennoimassa. Lisäksi hän on laatinut suomenkielistä koulutusaineistoa, josta esimerkkinä esiteltiin edellisessä numerossa hänen laatimansa ja Opetushallituksen kustantama Kone- ja prosessiautomaation kunnossapitokirja.

Osaamista on, arvostusta tarvitaan lisää

Heinonkosken mukaan maamme kuuluu kunnossapidon kärkimaihin tiedollisesti ja taidollisesti. Erityisesti ulkoistamisen osalta Suomi on hyvin ennakkoluulottomasti ja edistyksellisesti hakenut tuottavuutta parantavia toimintatapoja.

– Kunnossapidon asema ja arvostus eivät kuitenkaan ole edelleenkään riittäviä ja niitä on kehitettävä. Jos ja kun kunnossapidon ammattilaiset ymmärtävät yhä laajemmin omat vaikutusmahdollisuutensa ja taloudelliset vaikutukset, ala pääsee paremmin esille.

Myös hän kantaa huolta kunnossapitoalan osaamistason säilymisestä.

– Meidän alalla kauan olevien on pidettävä huoli, että nuorien kiinnostus kunnossapitoon potentiaalisena ammattina säilytetään. Oma esimerkki on tärkeä, mutta se ei yksin riitä vaan on tarjottava menettelytapoja, työkaluja, tehtäviä ja urapolkuja, jotka kiinnostavat, täydentää

Heinonkoski. Valmisteilla olevien veturihankintapäätösten kanssa joudutaan elämään vuosikymmeniä. Elinkaarikustannus nousee pitkään käytettävissä laitteissa merkittävään asemaan. On hyvä havaita, että hankintaprosessi on kokeneissa käsissä.

Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan