https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Endomines panostaa alan moderneimpaan teknologiaan: 3D-mallinnusta ja tekoälyä

Kaivos- ja malminetsintäyhtiö Endomines AB panostaa malminetsintään Karjalan kultalinjalla: yhtiö investoi alan moderneimpaan teknologiaan, sillä luotto alueen potentiaaliin on vahva. Käytännössä kyse on malminetsinnän laajamittaisesta digitalisoinnista, kallioperän 3D-mallinnuksesta ja tekoälyn hyödyntämisestä. Maastosta otetut näytteet analysoidaan digitaalisesti niin, että kullan esiintymisestä saadaan mahdollisimman realistinen kuva.

endimines

Lähde: Endomines

Menetelmä on otettu käyttöön GTK:n johtamassa projektissa, jota muun muassa Business Finland ja Endomines rahoittavat. Endominesin malminetsintää Karjalan kultalinjalla tukeva Hattu 3D -projekti (Hatun liuskejakson 3D-mineraalisysteemi) tähtää kullan alkuvaiheen malminetsinnän nopeuttamiseen ja tarkentamiseen alueilla, joihin malminetsintä ei ole aiemmin juuri kohdistunut ja joilta on vähän tietoa saatavilla.

Projektissa kehitetään uusimpien digitaalisten mittaus- ja tekoälyteknologioiden avulla geologisista syväkairausnäytteistä koottujen suurten tietoaineistojen laskennallisia yhteistulkintoja. Näitä tulkintoja yhdistetään myös eri menetelmillä maastosta kerätyn maankamaran ominaisuustiedon 3D-mallinnukseen.

Business Finlandia hankkeessa kiinnostaa mahdollisuus uudistaa suomalaista kaivostoimintaa ja geologisia tutkimusmenetelmiä digitalisaation, 3D-mallinnuksen ja tekoälyn soveltamisen keinoin ja siten parantaa liiketoiminnan ja tutkimuksen kansainvälistä kilpailukykyä sekä kestävää kaivostoimintaa.

– Tutkimuksen arvo tulee olemaan erityisesti siinä, että uusien menetelmien kautta kerättävää digitaalista tietoa hyödynnetään yleisemmin osana suomalaisen malminetsinnän geofysikaalisen, geologisen ja mineralogisen tiedon hankinnan ja tulkinnan ketjua, projektin vastuullinen johtaja, GTK:n Juhani Ojala sanoo.

– Endomines nousee näillä panostuksilla esimerkiksi siitä, miten huipputeknologiaa voi hyödyntää malminetsinnässä. Alan teknologia on modernisoitunut valtavin askelin, ja tuoreimmilla digitaalisilla ratkaisuilla varmistetaan, että mitään ei varmasti jää huomaamatta kallioperän kultapitoisuuksia tutkittaessa, Endominesin toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde sanoo.

Tutkimuskohteena olevan Ilomantsin Hattu-liuskejakson kaltaisia ja ikäisiä kultapotentiaalisia kohteita on olemassa myös vahvoissa kaivosmaissa Australiassa ja Kanadassa. Hattu 3D-projektin toteuttaa Geologian tutkimuskeskus (GTK) vuosina 2018-2019.

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.