https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

HSY kehittää jätevedenpuhdistusta Viikinmäessä – energiatehokkuus paranee ja ilmastovaikutukset pienenevät

Ympäristöministeriö on myöntänyt Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ilmastukseen ja lietteen lämmöntalteenottoon liittyviin hankkeisiin valtiontukea, perusteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Rahoitettavien kehitystoimenpiteiden on laskettu vuosittain säästävän sähköä 240 MWh ja tuottavan lämpöenergiaa 2,8 GWh.

HSY_Viikki

Ilmastus on osa jäteveden biologisen puhdistuksen prosessia. Sen vaikutuksesta jätevedessä kasvavat bakteerit pystyvät poistamaan vedestä eloperäistä ainetta ja ravinteita. (Kuva: HSY)

Ilmastus on osa jäteveden biologisen puhdistuksen prosessia. Sen vaikutuksesta jätevedessä kasvavat bakteerit pystyvät poistamaan vedestä eloperäistä ainetta ja ravinteita.

Ilmastus on osa jäteveden biologisen puhdistuksen prosessia. Sen vaikutuksesta jätevedessä kasvavat bakteerit pystyvät poistamaan vedestä eloperäistä ainetta ja ravinteita.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aloittaa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla tänä vuonna kaksi hanketta, joiden tavoitteena on edistää jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Toinen hankkeista keskittyy mädätetyn lietteen lämmöntalteenottoon ja lämmön hyötykäyttöön, toisessa hankkeessa kehitetään jätevedenpuhdistuksessa käytettävän ilmastuksen hapensiirtoa tehokkaammaksi. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeisiin valtiontukea ilmastonmuutoksen hillitsemisen perusteella, tuki on enimmillään yhteensä 425 000 euroa.

- Jätevedenpuhdistus kuluttaa valtavat määrät energiaa: Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuotuinen sähkönkulutus on noin 40 GWh ja lämmöntarve 34 GWh. Kehittämistoimenpiteillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Lämmöntalteenottoratkaisut ovat uusiutuvaa energiaa, joka ei tuota päästöjä, toteaa kunnossapitoyksikön päällikkö Teemu Ketola.

Mädätetyn lietteen lämmöntalteenotto on jatkumoa Viikinmäessä jo aiempina vuosina toteutetulle kehitystyölle, jossa tavoitteena on energian kiertotalous ja puhdistamon toiminnassa tuotetun lämmön hyödyntäminen. Lietteestä talteen otettu lämpö on tarkoitus siirtää puhdistamon omaan lämmöntalteenottoverkostoon ja raakalietteeseen. Vuosittaisen hyödyksi saadun lämpöenergiamäärän arvioidaan olevan noin 2,8 GWh. Tämä vastaa keskimäärin 140 omakotitalon vuosittaista kokonaisenergiankulutusta tai 215 omakotitalon lämmitysenergian tarvetta.

Ilmastusta tehostamalla sähkönkulutus pienemmäksi

Ilmastus on osa jätevedenpuhdistuksen biologista prosessia, jonka ansiosta elävät bakteerit alkavat poistaa jätevedestä eloperäistä ainetta ja ravinteita. Hankkeessa mukana olevien viiden ilmastuslinjan ilmankulutuksen osuus Viikinmäen puhdistamon energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Kehityshankkeessa toteutettavan hapensiirtotehokkuuden parannuksen arvioidaan vähentävän muokattavien linjojen ilmankulutusta noin kolme prosenttia ja Viikinmäen vuotuista kokonaissähkönkulutusta noin 240 MWh.

- Olemme tehneet jätevedenpuhdistuksessa pitkäjänteistä työtä ilmastuksen energiatehokkuuden parantamiseksi sekä prosessin ohjauksen keinoin että investoinneilla. Muiden neljän ilmastuslinjan ilmastinala ja sen myötä energiatehokkuus on jo korkeampi kuin tässä hankkeessa muokattavien, tuotantoyksikön päällikkö Marina Graan selvittää.

Jätevedenpuhdistuksen kehittäminen jatkuva ja tavoitteellinen prosessi

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen kehittäminen on jatkuva prosessi ja se on ollut tavoitteellista toimintaa alusta alkaen. Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta: Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on jo noin 97 prosenttisesti omavarainen sähköenergian suhteen ja täysin omavarainen lämpöenergian suhteen. Kun myös puhdistustulokset ovat erinomaisella tasolla, HSY on saanut mainetta ympäristövastuun ja energiatehokkuuden edelläkävijänä niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo palvelee Helsingin keskisen ja itäisen metropolialueen noin 860 000 asukkaan ja alueen teollisuuden jätevedenpuhdistusta. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1994 ja sitä on laajennettu sen jälkeen vuosina 2004 ja 2014.

Espoon Blominmäkeen valmistuu vuonna 2022 uusi jätevedenpuhdistamo, joka hyödyntää uusinta teknologiaa ja käsittelee valmistuttuaan metropolialueen läntisen osan 400 000 asukkaan jätevedet. Uusi puhdistamo korvaa Suomenojalla nyt toimivan vanhan puhdistamon.

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.