Suomen ja pohjoismaiden sähkömarkkinoiden avautumisesta on pian kulunut 20 vuotta. Pohjoismaisiin markkinoihin on pääasiassa vaikuttanut Ruotsin ja Norjan sademäärä, sillä noin puolet Nordpool-alueen sähköstä syntyy vesivoimalla. Viime vuosien aikana sähkönsiirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan on vahvistettu, ja ajan myötä tämän suuren markkina-alueen ilmiöt alkavat näkyä myös Suomessa.

Saksassa aurinko- ja tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2012 lopussa noin 65 GW ja sen arvioidaan olevan 10 vuoden kuluttua 110 GW. Korkean syöttötariffinsa vuoksi aurinko- ja tuulivoima mahtuvat aina markkinoille syrjäyttäen perinteisiä fossiilisin polttoainein toimivia voimalaitoksia. Aurinko- ja tuulivoiman tuotantoon ja siten myös sähköntuotannon marginaaliskustannuksiin vaikuttavat vuorokausirytmin mukaiset luonnonilmiöt. Tuotannon vaihtelut Saksassa ovat vuorokauden sisällä jopa kaksi kertaa Suomen maksimikulutuksen verran. Saksassa on jo nyt nähty negatiivisia sähkön hintoja! Vastaavasti nähdään erittäin korkeita hintapiikkejä taivaan pimetessä ja tuulen tyyntyessä. Perinteisten voimalaitosten tehtävä on täyttää tämä tuotannon ja kulutuksen välinen kuilu.

Kasvavan hintavaihtelun vuoksi tulevaisuudessa voimalaitosten on oltava ennen kaikkea joustavampia. On pystyttävä mahdollisimman alhaisiin minimitehoihin ja nopeisiin käynnistysaikoihin, ja hintahuippuihin on pystyttävä reagoimaan nopeasti. Ansaintamahdollisuus on korkeiden hintojen aikaan, jolloin myös korkea käytettävyys on erittäin tärkeää.

Peruskuormakäyttöön suunnitellut voimalaitokset ovat haasteen edessä. Perusteet, joiden mukaan laitos on aikanaan päätetty rakentaa, eivät enää pidä paikkaansa. Jos laitos ei pysty vastaamaan markkinoiden vaatimuksiin, ansaintamahdollisuus menetetään. Kehittämistoimiin on ryhdyttävä, ennen kuin on myöhäistä!

Jyrki Hanioja

Voimalaitoksen päällikkö,

Vuosaaren voimalaitokset,

Helsingin Energia

Promaint ry:n hallituksen jäsen