Hornetit lentävät edullisemmin ja pidempään

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on jo pitkään tehnyt tutkimusyhteistyötä Ilmavoimien kanssa. Tutkimustulosten ansiosta Hornet-hävittäjät saadaan lentämään vähemmällä huoltomäärällä, varaosavarastoja pystytään käyttämään tarkemmin ja koneiden komponenttien kestoikää on pystytty pidentämään. Näin on saatu aikaan merkittäviä säästöjä.

hornet

Hävittäjäkoneiden varaosat ovat hyvin kalliita. Siksi oikea-aikainen huolto tuo huomattavia säästöjä.

– Lentokonetekniikan tutkimus alkoi TTY:ssä vuosisadan vaihteessa, ja ensimmäinen tutkimustilaus tuli Ilmavoimilta. Pääosa nykyisistä toimeksiannoistamme tulee edelleen Ilmavoimilta ja osa lentokaluston elinkaaren tukipalveluita sekä lentokoulutusta tarjoavalta Patria Aviationilta. Meillä on ollut yhteistyöprojekteja myös monien muiden tahojen kuten Yhdysvaltain laivaston ja Boeingin kanssa, kertoo projektipäällikkö Jussi Aaltonen TTY:n kone- ja tuotantotekniikan laboratoriosta.

Lentokonetekniikan tutkimuksen tavoitteena on koneiden luotettavuuden parantaminen, huoltomäärän vähentäminen, huollon tarkempi kohdentaminen ja resurssien tehokkaampi käyttö. Näin säästetään rahaa ja parannetaan koneiden käyttövarmuutta.

Pienikin Hornetin varaosa voi maksaa hyvän henkilöauton verran

– Tänä päivänä Ilmavoimat käyttää mallinnusmenetelmiä, jotka ovat lähtöisin meidän tutkimusryhmästämme. Menetelmien avulla mallinnetaan komponenttien kulumista ja ennakoidaan niiden vikaantumista, jotta vaihto tapahtuisi oikea-aikaisesti – ei liian aikaisin eikä liian myöhään, Aaltonen sanoo.

Varaosien käytön optimointi on veronmaksajien kannalta todella iso asia. Suomessa on 62 Hornet-hävittäjää, ja niiden pienikin varaosa saattaa Aaltosen mukaan maksaa hyvän henkilöauton verran.

Kaikki Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä 2030-luvulla. Ilmavoimat pyrkii siihen, että myös Hornetien varaosavarastot on käytetty loppuun samaan aikaan.

Vaihtoehtoisia varaosia ja pidempään kestäviä komponentteja

– Eräässä tutkimusprojektissa kehitimme Horneteille vaihtoehtoisia varaosia. Kyseessä on monimutkainen prosessi, jossa pitää osoittaa, että vaihtoehtoinen varaosa on vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen.

– Olemme myös pystyneet parantamaan lentokoneen komponenttien kestoikää. Koska tunnemme nyt kestoiän entistä paremmin ja tiedämme, mikä siihen vaikuttaa, voimme esimerkiksi neuvoa lentäjiä välttämään koneiden turhaa kuormittamista, Aaltonen selittää.

Lentokonetekniikkaa ei tutkita TTY:llä ainoastaan kone- ja tuotantotekniikan laboratoriossa. Koneiden komposiittimateriaaleja ja pinnoitteita on tutkittu materiaaliopin laboratoriossa ja signaalinkäsittelyyn liittyviä asioita signaalinkäsittelyn laboratoriossa. Ajan mittaan TTY:lle onkin kertynyt hyvää erikoisosaamista alalta.

Teksti: Leena Koskenlaakso/Rajapinta-tiedelehti

Kuva: Puolustusvoimien kuvakeskus

www.tut.fi

Uusimmat artikkelit

Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa – muovitiekartta Suomelle

Suomelle uuden muovitiekartan laatinut yhteistyöryhmä on luovuttanut työnsä tulokset elinkeinoministeri Kimmo Tiilikaiselle. Muovitiekarttaan on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta joukko keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

Artukaisten höyryntuotantolaitos vihittiin käyttöön

Turku Energian Artukaisiin rakennuttama höyryntuotantolaitos vihittiin käyttöön tiistaina 16.10.2018. Laitoksen rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2017. Puupohjaista polttoainetta käyttävä laitos vähentää merkittävästi raskaan polttoöljyn käyttöä sekä hiilidioksidipäästöjä Turku Energian höyryn ja lämmön tuotannossa. 

12.10.2018 | Tutkimus ja koulutus

LUT perustaa Etelä-Karjalaan 3D-tulostamisen osaamiskeskuksen

LUT-yliopiston lasertyöstön ja teräsrakenteiden tutkimusryhmien Teollisuuden 3D-tulostus (lyh. Me3DI) -hankkeessa rakennetaan Etelä-Karjalaan 3D-tulostamisen osaamiskeskittymä. Hanke on saanut 323 000 euron suuruisen rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastolta.

11.10.2018 | Alan Uutiset

VR Trackin kaupassa syntyy pohjoismainen raideinfran jätti

Norjalainen NRC Group ostaa VR Trackin yrityskaupassa, jossa syntyy Pohjoismaiden suurin raideinfraan keskittyvä yhtiö Norjan, Ruotsin ja Suomen houkutteleville markkinoille. Uuden yhtiön palveluksessa työskentelee yli 2 450 työntekijää ja sen vuosittainen liikevaihto nousee yli 600 miljoonaan euroon.

SMR-voimalat trendaavat ydinvoima-alalla

Pienet modulaariset ydinreaktorit, eli SMR:t (eng. Small Modular Reactor) ovat viime aikoina herättäneet kiinnostusta. Niiden kaupallisen käytön potentiaalista on keskusteltu paljon sekä Suomessa että muualla Euroopassa ja maailmalla.

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner on vastannut laitosten käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2008.