Itäsuomalaisella yhteistyöllä teollisen internetin mahdollisuudet haltuun
Flowrox ja joensuulainen Process Genius ovat kehittäneet yhteistyössä Malibu-käyttöliittymän, joka mallintaa asiakkaan prosessin teollisen internetin keinoin. Tärkeisiin kohtiin asennetut älykkäät laitteet auttavat asiakasta keräämään käyttötietoa laitteen toiminnasta tuotantoprosessin eri vaiheissa.
Lähde: Flowrox
- Asiakkaamme saavat älykkäiden venttiilien ja pumppujen mukana käyttöliittymän, joka vastaanottaa laitteista tietoa Flowrox Smart Solutions -liiketoimintajohtaja Kalevi Kettunen määrittelee.
Kettunen lisää, että käyttöliittymän avulla loppukäyttäjä voi seurata reaaliajassa laitteen toimintaa ja puuttua mahdollisiin häiriötilanteisiin välittömästi. Malibu-käyttöliittymässä tapahtuu myös Big Datan analysointi. Sen pohjalta yhtiö pystyy tarjoamaan erilaisia raportteja, jotka ovat asiakkaan nähtävissä mobiililaitteilla ja tietokoneilla.
Flowrox Smart Solutions -ratkaisut lanseerattiin virallisesti Las Vegasissa 26.9.2016. Asiakkailta kerättyjen alustavien kommenttien perusteella niiden odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia perinteisen prosessiteollisuuden tehostamiseen.
- Malibu-käyttöliittymä tuo koko laitoksen yleistilanteen ja siihen liittyvät tiedot visuaaliseen asiayhteyteen. Itseoppiva analytiikka auttaa esimerkiksi ennakoimaan huoltoja, varaosatarpeita ja muita toiminnan kannalta kriittisiä tekijöitä sekä optimoimaan asiakkaan prosessia. IoT mahdollistaa meille täysin uudenlaisten tuotteiden ja digitaalisten palvelujen kehittämisen, ja se on poikkeuksetta herättänyt asiakkaiden mielenkiinnon jo nyt, tuotepäällikkö Jarkko Hietasara kertoo.
Kokeileva tuotekehitys tuo ketteryyttä tekemiseen
Malibu on esimerkki siitä, kuinka teollinen internet voi tuoda myös hyvin perinteisenä tunnettuun teollisuuteen aivan uusia tapoja ajatella ja toimia. Oikea yhdistelmä teollisuusprosessin substanssiosaamista ja kumppanin kehityskykyä pystyy digitalisaation aikakaudella tuomaan niin pienille kuin suurillekin yrityksille merkittäviä edistysaskeleita.
Kokeileva tuotekehitys on Jarkon ja Kalevin mukaan avainasemassa varsinkin silloin, kun ryhdytään rakentamaan 3D-käyttöjärjestelmän kaltaisia innovatiivisia ratkaisuja.
Kun klassisessa tuotekehitysprojektissa hiotaan suurikin kokonaisuus alkuperäisten suunnitelmien ja piirustusten pohjalta valmiiksi asti, kuluu hyvin paljon aikaa. Lisäksi on olemassa riski, että jokin osa-alue ei lopulta toimikaan odotetulla tavalla. Kokeilevassa tuotekehityksessä edetään vaihe kerrallaan, testaten suunnitelmien toimivuutta jatkuvasti. Myös asiakkaiden näkemykset ovat tärkeitä. Kalevi ja Jarkko korostavatkin nopean palautteen merkitystä erityisesti silloin, kun uusi tuote halutaan vauhdikkaasti markkinoille.
IoT ravistelee teollisuuden aikajänteitä
Flowrox ja Process Genius aloittivat Malibu-käyttöliittymän kehittämisen helmikuussa 2016. Kahdeksan kuukautta myöhemmin ratkaisu on valmis lanseerattavaksi Flowroxin vaativalle asiakaskunnalle – aikataulussa, johon valmistavassa teollisuudessa tuskin koskaan aiemmin on totuttu.
- Teollisuudessa on meneillään selkeä murrosvaihe, Kettunen kuvailee ajan henkeä.
- IoT on lähtenyt liikkeelle enemmänkin kuluttajamarkkinoilta, nyt se on tullut jäädäkseen myös teollisuuden laitepuolelle. Aivan uudentyyppisiä digiratkaisuja ilmaantuu nyt markkinoille kiihtyvään tahtiin. Ajattelun ja tekemisen sykli on suorastaan mullistunut, ja sen havaitsee päivittäisessä tekemisessä selvästi, hän lisää.
Jarkko kiteyttää lopuksi vielä muutoksen tuomien mahdollisuuksien mittakaavan.
- Jokaisen kehityshankkeen aikana tulee yllättäviäkin asioita eteen – positiivisessa mielessä. Teknologian kehittyminen tuo koko ajan uusia sovellusmahdollisuuksia, joten vuoden mittaisen projektin lopputulemana voi suunnitellun lisäksi olla useita sivutuotteita. Tarvitaan vain henkinen ja fyysinen valmius omaksua uutta ja ottaa eteen tulevista mahdollisuuksista parhaat puolet irti.
Flowroxilla mahdollisuuksia IoT:n monipuoliseen hyödyntämiseen on monia – asiakastarpeisiin perustuvaa kehitystyötä tehdään nyt monella rintamalla. Datan keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitetut laitteet kehittyvät, antureiden välistä langatonta kommunikointia parannetaan, lisättyä todellisuutta (augmented reality) sekä ennakoivan huollon kaltaisia analytiikan lisäarvomahdollisuuksia otetaan käyttöön.
Mitä tulee projektien aikajänteisiin, Jarkko ja Kalevi puhuvat kuukausista. Vuodesta tuntuu teollisuudenkin piirissä tulleen liian pitkä aika odottaa. Perinteisinkin laitevalmistus on digitalisaation ansiosta siirtynyt uuteen aikakauteen. Ja jos lappeenrantalaisia tuotekehityksen ammattilaisia on uskominen, ei takaisin enää ole paluuta.
Asiasta uutisoitiin Elisan verkkosivustolla.
