Jatkuva kunnossapidon kehittäminen tehostaa kilpailukykyä

Tuotantolaitoksen tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että oikeat ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan itse tietää: usein riittää se, kun tietää, mistä tai keneltä tietoa on tarvittaessa saatavissa.

Pekka-Paganus-8328_web643_600

Jatkuvatoimisissa, 24/7 -tyyppisissä tuotantoprosesseissa tulee monenlaisia haasteita ja erityistilanteita vastaan. Kunnossapidolle häiriötilanteet muodostavat usein turvallisuusriskejä, jotka pitää hallita.

– Lyhyt tuumaustauko ja riskien arviointi ennen töiden aloittamista on äärimmäisen tärkeää töiden turvallisen suorittamisen varmistamiseksi. Tämä lyhyt hetki usein pelastaa tapaturmien ja vakavien vaaratilanteiden syntymiseltä, toteaa viime marraskuusta lähtien SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan kunnossapitopäällikkönä toimiva Pekka Paganus.

Paganus (37) on uransa aikana toiminut monenlaisissa insinöörialan tehtävissä. Monipuolisesta työhistoriasta onkin Paganuksen mielestä vain hyötyä hänen tuoreen työtehtävänsä hoitamisen kannalta, sillä se helpottaa kokonaisuuksien ymmärtämistä ja päätöksen tekoa merkittävästi.

Paganuksen mielestä kunnossapitotehtävissä on tärkeää suorittaa vahinkokäynnistymisen estotoimet perusteellisesti ja riittävällä ammattitaidolla sekä varmistaa työmaalla työskentelevien henkilöiden tiedonkulku. Työssä tulee myös huomioida prosessien ja tilanteiden jatkuva muuttuminen.

Myös huoltojen ja seisokkien huolellinen suunnittelu on olennaista sekä turvallisuuden että toiminnan tehokkuuden kannalta.

– LEAN-opeilla tulee olemaan tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli teollisuuden kunnossapidossa. Esimerkiksi 5S työkaluna luo perustan turvalliselle työympäristölle, ja henkilöstön kanssa yhdessä sovitut pelisäännöt ylläpitävät järjestystä. Turvallisuus pitää olla kaikessa tekemisessä tärkeintä ja riskit tulee huomioida jo töiden suunnitteluvaiheessa.

Hyvä osaamistaso on kilpailuetu

Paganuksen mukaan Suomen teollisuusyrityksissä kunnossapidon hallinta ja erityisesti henkilöstön ammattitaito ovat korkealla tasolla.

– Toimintamalleissa, kunnonvalvonnan sekä ennakoivan kunnossapidon saralla riittää kuitenkin kehitettävää. Korjaavan kunnossapidon osuutta pitää pystyä vähentämään ja siirtämään toisaalta painopistettä ennakoivaan toimintaan, hän toteaa.

Kunnonvalvonnan ja ennakoivan kunnossapidon rooli on kasvanut vuosi vuodelta ja sama kehitys tulee jatkumaan. Uudemmissa tuotantolaitoksissa ja laitteissa kunnonvalvonta-anturointia on jo vakiovarusteena, joten lähtökohdat tulevaisuudelle ovat hyvät.

Ennakoivalla ja suunnitelmallisella kunnossapidolla pystytään merkittävästi parantamaan laitteiden käytettävyyttä, lisäämään niin sanottua työkaluaikaa ja sitä kautta kustannustehokkuutta.

Henkilöstön monitaitoisuus on myös tärkeässä roolissa. Sillä saavutetaan merkittäviä kilpailuetuja ja lyhennetään reagointiaikoja vikaantumisten yhteydessä.

– Suuntaus esimerkiksi useissa kunnossapitopalvelua tarjoavissa yrityksissä on, että henkilöstö toimii yhä enemmän moniammattilaisena, jolla on mekaniikan, hydrauliikan sekä sähkö- ja automaatiopuolen osaamista. Monitaitoisuuden lisäämistä meidän tulee jatkossa tavoitella laajemminkin koko kunnossapidon alalla.

Paganus kertoo, että SSAB:n Raahen yksiköllä on useita käynnissä- ja kunnossapitoon liittyviä palvelusopimuksia, ja niiden puitteissa laitoksella työskentelee satakunta eri urakoitsijoiden työntekijää. Ottaen huomioon, että omaa henkilöstöä on vastaavissa tehtävissä noin 630, kyseessä on Suomen mittakaavassa merkittävä tuotantolaitos.

Hän lisää, että jatkossa osaamistason sertifioinnilla saavutetaan yhdenmukaisuutta henkilöstön pätevyyksiin kunnossapidon eri osa-alueilla. Erilaiset sertifikaatit ja niiden tasot myös kannustavat henkilöstöä kouluttautumaan ja lisäämään ammatillista osaamistaan.

– Uusi EFNMS-sertifikaatti myös standardoi kunnossapidon ammattilaisten vaadittavia pätevyyksiä Euroopan tasolla. Sertifioinnit kertovat osaltaan yritysten toiminnan tasosta, kehityshalukkuudesta ja panostamisesta henkilöstön korkeaan osaamistasoon.

Kunnossapitokonsepti on murroksessa

Paganus muistuttaa, että käyttäjäkunnossapidolla on merkittävä rooli nykyaikaisessa ja tehokkaassa kunnossapidossa. Erityisesti se korostuu tämän päivän kiristyneessä markkinatilanteessa ja jatkuvassa teollisuusalan yritysten kustannusjahdissa.

Käyttäjäkunnossapito lisää myös operaattoreiden ammattitaitoa ja syvällistä osaamista tuotantolinjoista ja laitteista. Tällä on suuri merkitys myös tarvittavaan kunnossapitoon ja laitteiden käyntivarmuuteen, sillä prosessialueilla on enemmän silmiä ja korvia suorittamassa jatkuvaa valvontaa.

– Uskon myös, että valtaosin henkilöstö näkee tämän mahdollisuutena lisätä ammattitaitoa ja työn mielekkyyttä. Käyttäjien osallistuminen kunnossapitotehtäviin ja erilaisiin aputöihin vapauttaa kunnossapidon resursseja vaativimpiin kunnossapitotehtäviin, joita terästehtaalta löytyy aina riittävästi. Henkilöstöllä on myös entistä merkittävämpi rooli prosessien jatkokehittämisessä ja tuotantotehokkuuden parantamisessa.

Paganuksen mielestä koko organisaation henkilökunnan tehokkaampi hyödyntäminen vähentää myös ulkopuolisen työvoiman sekä ylitöiden tarvetta ja parantaa sitä kautta kustannustehokkuutta.

– Yrityksillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa muodostaa raja-aitoja eri ammattiryhmien ja kunnossapidon aselajien välille. Töitä pitää oppia tekemään uudella tavalla, yhdessä.

Myös digitalisaatio tulee mullistamaan nykyisiä käsityksiä kunnossapidosta ja erityisesti kunnonvalvonnasta. Se tulee avaamaan uusia kanavia ja luo mahdollisuuksia seurata prosessejamme ja reagoida poikkeamiin reaaliaikaisesti.

– Älyteknologia, mobiililaitteet ja internetin hyödyntäminen muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän, jolla on lähes rajattomat mahdollisuudet tehostaa tehtaan toimintaa. En usko, että ymmärrämme sen vaikutuksia vielä kovinkaan hyvin.

– Digitalisaatio luo myös suomalaisille yrityksille hyvän mahdollisuuden päästä hyötymään muutoksesta ja avaa uusia vientimarkkinoita.

Aina löytyy kehitettävää

– Suunnitelmallisuuden lisääminen tekee toimintatavoistamme systemaattisempia ja poistaa hukkaa. ”Kerralla valmiiksi” kuvaa mielestäni hyvin laadukasta kunnossapitotoimintaa, toteaa Paganus.

Paganuksen mielestä kunnossapidon onnistumisen seurantaan pitää luoda selkeät mittarit, jotka ohjaavat päivittäistä toimintaa.

Näiden mittareiden tulee tukea tuotannon tavoitteita ja olla visuaalisesti läsnä jokapäiväisessä työssä lattiatasolla. Ohjaavana tekijänä tulee olla asiakastarpeen täyttäminen, joka kunnossapidossa tulee usein tuotannosta.

Johtaminen painottuu tällä hetkellä hänen mielestään liikaa asioiden johtamiseen ja painopistettä tulisi sitä vastoin kääntää enemmän henkilöstöjohtamisen puolelle.

– Autoritäärisen johtamisen sijaan meidän tulee valmentaa henkilöstöämme entistä parempiin suorituksiin. Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen, haastaminen kehitystyöhön ja vastuun antaminen ovat olennaisessa roolissa. Tätä kautta syntyy sitoutuminen ja positiivinen työilmapiiri.

– Perinteisesti olemme huonoja jalkauttamaan strategioita ymmärrettävästi henkilötasolle. Tämä korostuu erityisesti isoissa monikansallisissa yrityksissä. Strategian sisäistäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta pystytään puhaltamaan yhteen hiileen ja tekemään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Tässä meillä on varmasti laajasti kehittämistä.

Paganuksen mielestä suomalaisten yritysten tulisi myös tehdä laajempaa yhteistyötä keskenään ja jakaa hyviä käytäntöjä.

– Kaikkien ei tarvitse astua samaan sudenkuoppaan vuorollaan, eikä yrittää keksiä pyörää aina uudelleen. Verkostoituminen, yritysvierailut ja erilaiset yhteistyöfoorumit ovat hyviä kanavia avoimeen kanssakäymiseen ja kokemuksien jakamiseen.

Suomen taloustilanteeseen Paganuksella on selkeä näkemys.

– Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tarvitsemme rohkeutta yrittää ja haastaa itsemme sekä organisaatiomme ajattelemaan asioita uudella tavalla. Mitään ei voi saavuttaa, eikä kehitystä voi tapahtua, ellemme laita itseämme niin sanotulle epämukavuusalueelle. Emme voi jäädä surkuttelemaan huonoa markkinatilannetta, vaan meidän pitää löytää omasta toiminnastamme kannattavuutta parantavia keinoja. Vaikka ajat ovat tiukkoja, tutkimusta ja kehittämistä sekä investointeja ei saa lopettaa. Myös päätöksiä pitää pystyä tekemään ja kehittää toimintaa niiden perusteella. Huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä lainkaan.

Paganus uskoo, että näkyvän muutoksen aikaansaaminen alalla motivoi ja kannustaa tavoittelemaan entistäkin kunnianhimoisempia tavoitteita.

– Yhteistyöllä ja positiivisella asenteella luodaan hyvä ja tukeva pohja toiminnan kehittämiselle. Hyvä esimerkki rohkeudesta ja riskinotosta oli Mikael Granlundin ilmaveivi vuoden 2011 MM-kisoissa. Normaalisti siinä tilanteessa olisi jääty pyörimään maalin taakse ja lopulta menetetty kiekko. Hän kuitenkin päätti tehdä jotain poikkeuksellista ja päätyi historiallisesti postimerkkiin, päättää Paganus.

Pekka Paganus

Pekka-Paganus-8463_web467_400px

SSAB Europe Oy

  • Syntynyt 1979 Raahessa
  • Asuu Raahessa
  • Opiskellut Tampereen AMK:ssa kone- ja tuotantotekniikan linjalla
  • Insinööri vuonna 2005
  • Työura alkoi vuonna 2000 silloisella Rautaruukilla nosturinkuljettajana
  • Opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen työnjohtajana eri tehtävissä tuotannossa ja kunnossapidossa
  • 2008 kunnossapitoinsinööri terästuotannon alueella
  • 2010 tuotantopäällikkö kuumavalssaamolla
  • 1.11.2015 alkaen Raahen terästehtaan kunnossapidon vetäjä
  • Naimisissa, 3 tytärtä
  • Harrastuksena monipuolinen liikunta, lenkkeily, jääkiekko, golf sekä metsästys ja kalastus

Teksti: Martti Hakonen Kuvat: Timo Porthan

Uusimmat artikkelit

24.6.2019 | Alan Uutiset

Uusiutuva energia työllistää jo 11 miljoonaa ihmistä

Uusiutuva energia työllisti viime vuonna maailmassa kaikkiaan noin 11 miljoonaa ihmistä. Työllistämisvaikutus oli suurempi kuin koskaan ennen siitäkin huolimatta, että uusiutuvan energian käyttö kasvoi odotettua hitaammin eräillä päämarkkinoilla, kuten Kiinassa.

Ford hyödyntää tuotannossaan yli miljardi kertakäyttömuovipulloa vuodessa

Autonvalmistaja Ford on löytänyt nerokkaan tavan käyttää uudelleen miljoonia muovipulloja. Jokaisessa yhtiön valmistaman Ford EcoSportin mattojen valmistukseen on käytetty 470 kertakäyttöistä muovista juomapulloa.

19.6.2019 | Tutkimus ja koulutus

Kumppaniverkostoista aiheutuu ongelmia yli 80 % yrityksistä

Kumppaniverkostoista johtuvat toimitusketjujen häiriöt ja liiketoiminnan keskeytykset luovat yrityksille painetta investoida kumppaniverkoston riskienhallintaan. Suomalaista yritysjohtoa huolestuttavat erityisesti kumppaniverkoston vastuullisuus- ja kyberriskit.

Cobotit auttoivat metallisorvaamon kasvuun

Yhteistyörobotti eli cobotti nosti savonlinnalaisen alihankintakoneistamo Ket-Metin kustannuskilpailukykyä roimasti.

llmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä

Lämpöpumppujen myynti Suomessa kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 prosenttia. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 prosentin kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 prosenttia. 

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.