https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Kaivostoiminta tehostuu uusien sensori-innovaatioiden avulla

Uusien röntgen- ja 3D-kuvantamisteknologiaan perustuvien sensorien sensorifuusiolla parannetaan mineraalivarojen 3D-mallinnusta ja tehostetaan arvometallien erottelua. VTT koordinoi sensorikehitystä yhdessä yritysten, kansainvälisten tutkimusinstituuttien sekä kaivosalan yhteisöjen kanssa X-Mine EU-projektissa. 

EU-komissio on myöntänyt 9,3 miljoonan euron rahoituksen VTT:n koordinoimaan kolmivuotiseen X-Mine H2020-projektiin, jonka tavoitteena on kehittää kaivosten tarpeisiin uutta mittausteknologiaa sekä kairatankojen analysointiin että malmin arvomineraalien lajitteluun. Samalla X-Mine projekti tukee tehokkaampaa kaivosten mineraalivarojen 3D-mallinnusta ja parantaa arvomineraalien talteenottoa.

Projektissa yhdistetään eri sensorikehittäjien tuotteita kaupalliseen malmin erotuslaitteistoon ja pyritään saavuttamaan sensorifuusio, jonka avulla saadaan eroteltua talteen malmin joukosta kiviaines, jossa on matalia mineraalimääriä. Projekti on saavuttanut puolen välin vuodenvaihteessa ja etenee vaiheittain sekä kairasydän-analysaattoreiden että malmin erotuslaitteistojen pilotointiin kaivoksilla kevään 2019 aikana. Projektissa on vuoden 2018 lopulla otettu käyttöön jo kaksi kairasydän-analysaattoria Kreikan ja Ruotsin kaivoksilla, ja lisäksi malmin erottelulaitteiston uusia sensoreita testataan parhaillaan sekä erotusalgoritmeja kehitetään. Hankkeeseen osallistuu maailmanlaajuisesti 15 tutkimus- ja yrityskumppania.

Projekti tarjoaa osallistuville tutkimuslaitoksille ja yrityksille mahdollisuuden kehittää sensoreihin pohjautuvia ratkaisuja kaivosteollisuudelle yhdessä malmivarantojen hyödyntämisen, mineraalituotannon sekä geologisen kartoittamisen erikoisasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena konsortiolla on aikaansaada ratkaisuja tehokkaaseen malmivarojen käyttöönottoon sekä malmin louhinnan sivuvirtojen pienentämiseen. Kokonaisuudessaan projektin odotetaan vähentävän kaivostoiminnan ympäristökuormitusta vähentämällä sekä malmin jatkokäsittelyn, että kemikaalikäsittelyiden tarvetta arvokkaiden mineraalien ja metallien talteenotossa. Lisäksi pyritään pienentämään kaivostoiminnan tuotantokustannuksia.

X-Mine -projektissa kehitetään ja pilotoidaan kahta laiteprototyyppiä kaivosten tarpeisiin. Mineraalivarantojen arvioimiseksi kaivokset kairaavat kalliosta materiaalia, joista analysoidaan malmivarannon sijoittumista ja mineraalimääriä. Malmin etsinnän tehostamiseen projektissa kehitetään laitteistoa, jolla päästään kuvaamaan kairatankoja tuotantopaikalla hyödyntämällä aiempaa herkempää röntgen fluoresenssiin perustuvaa kerroskuvausta sekä koostumusanalyysiä. Kairatankojen analysointi ja kuvaus tuotantopaikalla nopeuttaa kaivosten malmivarantojen arviointia.

Lisäksi projektissa parannetaan malmin automaattisen lajittelusysteemin toimintaa luomalla sensorifuusio, jolla yhdistetään projektissa kehitettävien herkkien sensorien linjastolla tapahtuva röntgen transmissiokuvaus, röntgen fluoresenssikuvaus ja kolmiulotteinen kamerakuvaus nopeaan tulosanalyysiin tehokkaiden algoritmien avulla. Tehostunut malmin erotus parantaa resurssitehokkuutta ja kaivosten kannattavuutta sekä vähentää ympäristön kuormitusta.

Projektille myönnettiin rahoitus Horizon2020 instrumentilta – EU:n tutkimus- ja kehitysohjelmasta, jossa eurooppalaista tutkimusta rahoitetaan yhteensä 80 miljardilla eurolla 7 vuoden aikajänteellä (vuodesta 2014 vuoteen 2020). EU:n H2020 rahoitusohjelma tavoittelee läpimurtojen, keksintöjen sekä uusien innovaatioiden siirtämistä tutkimusvaiheesta kaupallisiksi tuotteiksi. Projektin kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 11,9 M€, josta Euroopan Unioni rahoittaa 9,3 M€.

X-Mine -projektia viedään eteenpäin kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa ovat mukana tutkimuslaitokset Suomesta (VTT), Ruotsista (Uppsala University, Geological Survey of Sweden) ja Romaniasta (Institutul Geologic Al Romaniei) sekä sensoreita ja laitteita valmistavat yritykset Suomesta (Advacam Oy), Puolasta (Antmicro Sp. z o. o. sekä Comex Polska Sp. z o. o), Tšekin tasavallasta (Advacam s.r.o.) ja Ruotsista (Orexplore AB). Lisäksi mukana ovat loppukäyttäjinä kaivokset Bulgariasta (Assarel Medet Jsc.), Kreikasta (Hellas Gold S.A.), Kyprokselta (Hellenic Copper Mines Ltd), Ruotsista (Lovisagruvan AB) ja kaivostoimintaa tukevat järjestöt Bergskraft Ruotsista sekä Swick Mining Services Ltd Australiasta.

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.