Yksittäisten keskeytysten keskimääräinen pituus oli 6,1 tuntia. Vain 16 prosenttia keskeytyksistä kesti yli 10 tuntia ja muutama yli 24 tuntia. Noin puolet keskeytyksistä ajoittui tai pystyttiin siirtämään suoraan lämmityskauden ulkopuolelle.

Keskeytykset johtuivat lähinnä häiriöistä järjestelmässä ja niiden korjauksista, mutta myös verkon saneerauksesta, uusien asiakkaiden liittämistöistä tai esimerkiksi katutöiden edellyttämistä johtojen siirroista.

Äkillisiä, suunnittelemattomia keskeytyksiä oli vähän. Kaukolämpöasiakkaat saivat tiedon keskeytyksestä 90 prosentissa tapauksista.

Energiaverkoista vastaava asiantuntija Veli-Pekka Sirola painottaa, että kaukolämmön toimitusvarmuuden taustalla on pitkä ketju kaukolämpöverkon rakentamisen laadunvarmistuksesta kunnossapitoon, ennakkohuoltoon ja saneeraukseen.

- Kaukolämpöverkot ovat myös vielä suhteellisen nuoria, noin puolet johdoista on rakennettu 20:n viime vuoden aikana. Vanhimmat johdot ovat 50 - 60 vuotiaita.

- Saneerausvelkaa kaukolämpöverkoissa ei ole juurikaan. Verkkojen tilaa seurataan muun muassa lämpökameroilla sekä vika- ja käyttökeskeytysseurannan ja tilastoinnin avulla.

Sirola muistuttaa, että vaikka paikallisista vikoja ilmenee, vaurioita kaukolämpöverkoissa on vuosittain varsin vähän eli keskimäärin 6 - 7 kappaletta sataa kilometriä kohden.

- Toimitusvarmuutta parantaa sekin, että useimmat kaukolämpöverkot ovat silmukoituja, jolloin lämpöä voidaan toimittaa asiakkaalle kahdelta suunnalta.

- Suuri osa ei vuoden aikana koe lainkaan keskeytyksiä. Yksittäisen kaukolämmön käyttäjän kohdalle saattaa kuitenkin huonolla onnella osua useampi keskeytys. Keskimääräisen toimitusvarmuuden ohella onkin tärkeää seurata myös yksittäisten asiakkaitten lämmöntoimituksen laatua, korostaa ET:n asiantuntija Veli-Pekka Sirola.

Uudisrakentamisessa kaukolämmön markkinaosuus on Suomessa yli 60 prosenttia