Keinoäly ja lohkoketjuteknologia mullistavat energia-alaa

Kansainväliset huippuasiantuntijat saapuivat SLUSHin päätöspäivänä 5.12.2018 Suomeen jakamaan näkemyksiään keinoälyn ja lohkoketjuteknologian lupaavimmista hyödyntämismahdollisuuksista energia-alalla. Business Finlandin järjestämässä tilaisuudessa myös suomalaisyritykset esittelivät keinoälyä hyödyntäviä energiapalveluitaan.

artificial-intelligence-2167835_1000

Keinoäly lisää tehokkuutta ja tuottavuutta jo muun muassa markkinointi- ja terveydenhuoltosektorilla. Energia-ala muuttuu juuri nyt voimakkaasti, mutta keinoälyn ja lohkoketjujen tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä juurikaan olla osattu hyödyntää.

SLUSHin yhteydessä järjestetyssä How AI and Blockchain Will Change the Energy Sector? -tilaisuudessa World Energy Councilin innovaatiojohtaja Marzia Zafar kiteytti energia-alan kansainvälisten yritysten ajatukset lohkoketjuista kolmeen toteamukseen: ”Liian varhaista, liian hypetettyä ja liikaa potentiaalia”.

World Energy Council haastatteli tänä vuonna noin 40 energia-alan kansainvälistä yritystä ja kysyi, kuinka pitkällä lohkoketjuteknologian hyödyntämisessä ollaan. Zafarin mukaan lohkoketjuille löytyy useita eri tyyppisiä käyttökohteita joustavista kaupankäynti- ja energian vertaismyyntialustoista, päästökauppajärjestelmiin ja toimitusketjun seurantaan.

Keskeiset kysymykset lohkoketjuteknologian hyödyntämisessä liittyvät Zafarin mukaan sääntelyyn ja kuluttajien energiamarkkinoille mukaan kytkemiseen. Suomen etuna teknologian varhaisessa hyödyntämisessä Marzia Zafar pitää maamme pientä kokoa.

- Suomessa voitaisiin helposti toteuttaa teknologiapilotteja, Marzia Zafar ideoi.

Keinoälyn ja lohkoketjujen mahdollisuuksia tullaakin kehittämään Otaniemessä älykkään energian Smart Otaniemi -testialustalla yhteistyössä VTT:n ja energia-alan yritysten kanssa.

Lisääntyvä energiadata luo väistämättä uutta liiketoimintaa

Keinoälyn mahdollisuuksia energia-alalla valotti puolestaan tutkijatohtori Aidan O’ SullivanLontoon UCL Energia instituutista. Hän pitää varmana, että lisääntyvä energiadata luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Älykkäät energiamittarit tuottavat tietoa siitä, miten ja missä käytämme energiaa. Niiden keräämän tiedon pohjalta keinoäly voi tuottaa ennusteita energian käytöstä, joilla on rahallista arvoa siirryttäessä kohti energian kysyntäjoustomarkkinaa. Aidan O’ Sullivan uskoo, että tulevaisuudessa energiatietoa tullaan yhdistämään muuhun henkilökohtaiseen dataan esimerkiksi pankkikorttiostoistamme tai älypuhelimestamme kertyvään dataan. Näin elämäntyylistämme pystytään tekemään yhä tarkempia ryhmittelyitä ja ennusteita. Tälle tiedolle voi löytyä yllättäviäkin käyttökohteita. Energiayhtiöistä voi tulla datan myyjiä.

Keinoäly tulee avuksemme energian tuntihinnoittelussa ohjaamalla laitteiden, esimerkiksi pesukoneiden, käyttöä siihen ajankohtaan, kun energian hinta on halvimmillaan. Kiinteistöjen lämmityksen optimointiin ja ohjaukseen löytyykin Suomesta jo keinoälyä hyödyntäviä sovelluksia esimerkiksi Fourdegiltä ja Leanheatiltä. Elenian asiakkuus- ja kehitysjohtaja Tero Holappa nosti puheenvuorossaan esiin, että kylmänä maana Suomesta pitäisi ensimmäisenä löytyä sovellukset, jotka keinoälyä hyödyntäen ratkaisevat lämmitykseen tai jäähdytykseen liittyviä haasteita.

Suomi yhteistyön ja kumppanuuksien avulla edelläkävijäksi

Tapahtuman puheenvuoroissa nostettiin esiin muun muassa 5G-verkon merkitys energiadatan välityksessä, jossa ollaan Suomessa pisimmällä. Myös yhteistyö eri toimijoiden välillä osaamisen yhdistämiseksi tulee olemaan tärkeää.

Marzia Zafar näkee kuluttajien roolin keskeisenä tulevaisuuden hajautetussa energiajärjestelmässä. Kuluttajien osallistumiselle nähtiin kaksi erilaista kehityssuuntaa. Toisessa skenaariossa palvelut toimivat täysin automaattisesti siten, että kuluttajan ei tarvitse itse aktiivisesti ohjata energiankäyttöään. Toisessa mallissa ohjaamme itse sitä, milloin ja missä energiaa ja laitteita käytämme tai lataamme. Energian tuntihinnoittelun pelillistämisestä löytyy jo maailmalta ensimmäisiä esimerkkejä ja näin on onnistuttu motivoimaan kuluttajia toimimaan aktiivisesti kysyntäjoustomarkkinassa.

- Energiayhtiöiden kannattaisikin Suomessa katsoa osaavien pelifirmojen suuntaan ja etsiä uudenlaisia kumppanuuksia mukaansa tempaavien palveluiden kehittämiseksi, johtava rahoitusasiantuntija Pia Salokoski Business Finlandista sanoo.

Viekö keinoäly energia-alan työpaikat?

Aidan O’ Sullivanin mukaan keinoäly tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuksia ennustavaan laitteiden käyttöön ja ylläpitoon. Laitteiden käyttöä voidaan ohjata esimerkiksi tuuliennusteiden perusteella siihen ajankohtaan, kun edullista tuulienergiaa on saatavilla. Lupaavia sovelluskohteita keinoälyn hyödyntämiseen O’ Sullivan näkee myös sähköverkon turvallisessa hallinnassa. Epävakaan uusiutuvan energian tuotannon lisääntyessä tarvitaan yhä parempia tuotanto- ja kulutusmäärien ennusteita.

Keinoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen energia-alalla tulee lisäämään tehokkuutta, vähentämään työkustannuksia ja tuo kustannussäästöjä. Sen hyödyntämistä saattaa O’Sullivanin mukaan jarruttaa pelko työpaikkojen menetyksestä.

- Keinoälyn myötä työ ei kuitenkaan lopu, vaan työtehtävien luonne muuttuu, O’Sullivan vakuuttaa.

SLUSHin yhteydessä järjestetty How AI and Blockchain Will Change the Energy Sector? -tilaisuuden järjesti Business Finlandin Älykäs Energia ohjelma, joka kehittää Suomesta älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijää ja johtavaa testialustaa. Ohjelma rahoittaa 100 miljoonalla eurolla älykkäiden energiaratkaisujen kehitystyötä Suomessa seuraavien viiden vuoden aikana.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

25.6.2019 | Alan Uutiset

”Sellumarkkinoilla normaali korjausliike” – hinta edelleen hyvällä tasolla, sanoo Metsä Groupin Hämälä

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ei kanna suurta huolta sellun hinnan viimeaikaisesta laskusuunnasta, sillä historiallisesti tarkasteltuna hintataso on edelleen ”hyvä”. Nykyinen hintataso ei myöskään vaikuta yhtiön arvioihin uuden Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan kannattavuudesta. Varsinainen investointipäätös laitoksesta tehdään kesällä 2020.

Ford hyödyntää tuotannossaan yli miljardi kertakäyttömuovipulloa vuodessa

Autonvalmistaja Ford on löytänyt nerokkaan tavan käyttää uudelleen miljoonia muovipulloja. Jokaisessa yhtiön valmistaman Ford EcoSportin mattojen valmistukseen on käytetty 470 kertakäyttöistä muovista juomapulloa.

19.6.2019 | Tutkimus ja koulutus

Kumppaniverkostoista aiheutuu ongelmia yli 80 % yrityksistä

Kumppaniverkostoista johtuvat toimitusketjujen häiriöt ja liiketoiminnan keskeytykset luovat yrityksille painetta investoida kumppaniverkoston riskienhallintaan. Suomalaista yritysjohtoa huolestuttavat erityisesti kumppaniverkoston vastuullisuus- ja kyberriskit.

Cobotit auttoivat metallisorvaamon kasvuun

Yhteistyörobotti eli cobotti nosti savonlinnalaisen alihankintakoneistamo Ket-Metin kustannuskilpailukykyä roimasti.

llmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä

Lämpöpumppujen myynti Suomessa kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 prosenttia. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 prosentin kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 prosenttia. 

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.