Kemissä raivataan jo uuden biotuotetehtaan pohjaa

Metsä Groupin Kemin tehdasalueella raivataan jo tonttia uudelle biotuotetehtaalle, joka sijoittuu nykyisen sellutehtaan viereen.

mG_juha2jpg

Kemin Sahansaarella puretaan vanhoja tehdasrakennuksia uuden biotuotetehtaan paikalta. Biotehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johansson ja tehtaanjohtaja Tomi Seppä kierrätyskasojen edessä.

Uuden tehtaan paikalta puretaan kaikkiaan 21 rakennusta, joiden pinta-ala on yhteensä viisi hehtaaria. Suurin osa rakennuksista on jo maan tasalla. Muutaman saa purkaa vasta, kun investointipäätös uudesta tehtaasta on tehty. Se tehdään aikaisintaan ensi toukokuussa.

Valmistelevat työt alkoivat heinäkuussa. Niiden yhteydessä siirretään putkituksia ja asennetaan tehdasalueelta lähtevä 110 kV voimalinja maan alle.

Uuden tehtaan prosessissa syntyy sähköä kaksi ja puoli kertaa tehtaan oman tarpeen verran. Valtakunnan verkkoon aiotaan myydä sähköä sadan tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta vastaava määrä.

Kaikkiaan uusi tehdas tarvitsee tonttia noin 60 hehtaaria eli puolitoistakertaisesti syksyllä 2017 käynnistyneen Äänekosken biotuotetehtaan verran.

”Kuidun kysyntä kasvaa”

Uutta biotuotetehdasta valmistelevien töiden tarkoituksena on, että tehtaan rakentaminen voi käynnistyä välittömästi investointipäätöksen jälkeen. Käynnissä oleva hankesuunnittelu valmistuu huhtikuussa.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan vanhaa sellutehdasta ajetaan uuden valmistumiseen saakka. Rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta ja vastaavan työllisyysvaikutukseltaan 10 000 henkilötyövuotta, joista lähes puolet Kemissä.

Valmistuessaan Kemin biotuotetehdas nappaisi Äänekoskelta paikan pohjoisen pallonpuoliskon suurimpana puuta jalostavana laitoksena. 1,5 miljardin euron investointi olisi suomalaisen metsäteollisuuden historian suurin. Metsä Group on jo nyt maailman suurin havusellun tuottaja ja myyjä maailmanmarkkinoilla.

– Uskomme kuin pässi suuriin sarviinsa, että kuidun tarve maailmalla edelleen kasvaa, ja me pystymme tekemään siihen tehokkaita konsepteja, pääjohtaja Hämälä sanoo.

Metsä Fibren uuden laitoksen puolentoista miljoonan sellutonnin vuosituotanto olisi noin 900 000 tonnia nykyistä suurempi. Uusi tuotanto menee kokonaisuudessaan vientiin. Markkinahavusellun kysyntä kasvaa etenkin Kiinassa.

Noin 400 000 tonnia tuotannosta menee samalla tehdasalueella toimivan Metsa Boardin lainerituotantoon, josta lähes puolet viedään Yhdysvaltoihin. Metsä Board on maailman suurin toimija päällystetyn valkopintaisen kraftlainerin tuotannossa.

Hiilinielu kasvaa

Metsä Groupilla on käynnissä kaikkiaan kahden miljardin euron investointien hankesuunnittelu vuosille 2020-2023. Lisäksi konserni tekee vuosittain 150-200 miljoonan euron edestä korjausinvestointeja.

Kemin uuden biotuotetehtaan lisäksi hankesuunnittelussa on Ruotsin Husumissa sijaitsevan sellutehtaan uudistaminen ja uusi mäntysaha Raumalle.

– Kemin tehdas lisää kuitupuun käyttöä merkittävästi. Se edellyttää myös tukin jalostuskapasiteettia. Sitä lisäämme Rauman integraatissa, Hämälä sanoo.

Hän muistuttaa, että kuitupuusta iso osa heiluu tukkien latvoissa.

– Jotta pystymme lisäämään puunkäyttöä, tukin ja kuidun on oltava tasapainossa. Siksi myös mekaanisen metsäteollisuuden kehittäminen on tärkeää. Myös energiapuu tulee teollisuuden sivuvirroista, se on ainespuun kuorta.

Rauman saha kasvattaisi sahatavaran tuotantoa 750 000 kuutiometriä vuodessa. Kemin ja Rauman investoinnit lisäävät puun kulutusta noin kuudella miljoonalla kuutiolla.

Investoinneillaan Metsä Group tähtää hiilinielunsa kasvattamiseen kymmenessä vuodessa nykyisestä 8,5 miljoonasta tonnista hiilidioksidia 11 miljoonaan tonniin.

Konsernin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan 103 000 jäsentä omistavat yli puolet Suomen metsistä. Tällä hetkellä ne kasvavat 26 miljoonaa tonnia vuodessa, ja jäsenet myyvät puuta 18 miljoonaa tonnia. Konsernin teollisuuden valmistus- ja kuljetusketju tuottaa 1,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, mutta sen tuotteisiin sitoutuu kaksi miljoonaa tonnia. Niin ollen Metsä Group kokonaisuudessaan on tällä hetkellä 8,5 miljoonan tonnin kokoinen hiilinielu.

Konserni luopuu fossiilisista polttoaineista tehtaillaan vuoteen 2030 mennessä. Suurempi vaikutus hiilinielun kasvamiseen on metsän kasvun ja myynnin lisääntymisellä. Suomen metsien kasvu lisääntyy vuosittain, vaikka metsien pinta-ala hieman pienenee. Metsissä on tällä hetkellä enemmän ja järeämpiä puita kuin sata vuotta sitten.

– Metsäteollisuus voi vastata ilmastokysymyksiin parhaiten sillä, että vähennämme teollisuuden omia päästöjä, jatkuvasti kehitämme puuntuotantoa sekä valmistamme sitä tuotteiksi, jotka sitovat hiiltä tai korvaavat fossiilisessa raaka-aineketjussa olevia tuotteita. Tällä on suurin vaikutus hiilitaseeseen. Se tapa, että puuta kasvatettaisiin pystyyn hiilivarastoksi, olisi lyhytjännitteistä. Sen vaikutus loppuisi 20-30 vuodessa.

Teksti ja kuva: Juha Peltonen

Uusimmat artikkelit

21.7.2020 | Alan Uutiset

Clean Steel aloittaa yhteistyön kansainvälisen sellujätin kanssa

Clean Steel on tehnyt sopimuksen Uruguaylaisen Montes del Platan sellutehtaan kanssa. Stora Ensolla ja Arauconille kuuluvan yhteisyrityksen tuotantolaitos sijaitsee Lounais-Uruguayssa, Punta Pereirasssa. Lyhytkuitusellua tuottava tehdas aloitti toimintansa vuonna 2014 ja sen vuosittainen tuotantokapasiteetti on 1,4 miljoonaa tonnia.

Saksalaisjätti Schaeffler lanseeraa suomalaisen partneriverkoston avulla kehitetyn kunnonvalvontajärjestelmän

Saksalainen auto- ja teollisuusalan yritys Schaeffler on toteuttanut kunnonvalvontajärjestelmänsä OPTIME:n suomalaisen partneriverkoston avulla. Saksalaisyhtiö on jo aikaisemmin perustanut tuotekehitystiimin Suomeen ja nyt yhteistyöllä luotua tuotetta lanseerataan kaupallisesti.

Pauligilla on Suomen ensimmäisenä elintarvikealan yrityksenä Science Based Targets aloitteen hyväksymät ilmastotavoitteet

Paulig kertoo noudattavansa Suomen ensimmäisenä elintarvikealan yrityksenä Science Based Targets asettamia ilmastotavoitteita. Yhtiön tavoitteena on vähentää 80 prosenttia oman toiminnnan luomista kasvihuonepäästöistä ja 50 prosenttia arvoketjujen päästöistä vuoteen 2030 mennessä. 

EVA: Talouskriisi on suomalaisten suurin uhka

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n julkaisemassa tutkimuksessa kysyttiin, kuinka uhkaavina suomalaiset pitävät maailmalla ja Suomessa tapahtuvia konflikteja ja kriisejä omalle ja läheistensä turvallisuudelle. Eniten pelkoa suomalaisissa herätti uusi laajamittainen talouskriisi (77 prosenttia vastaajista) sekä toiseksi eniten pandemiat ja tartuntataudit (72 prosenttia vastaajista).

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.