Monista paljon sähköä käyttävistä yrityksistä ja kaupan ketjuista on tullut merkittäviä aurinkosähkön tuottajia. Aurinkovoimaloita rakennetaan kauppakeskusten ja logistiikkakeskusten katoille ja yhä useammin niihin liitetään sähkövarasto eli iso akusto.

Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet edelleen ja verkkoyhtiöt ottavat vastaan tuotettua ylijäämäsähköä, joten aurinkosähkön tuotanto omalla aurinkovoimalalla on tullut houkuttelevaksi myös kuluttajille.

Viime vuonna tuulivoiman vuosituotanto kasvoi yli 20 prosenttia 5,8 terawattituntiin (TWh). Sillä voidaan kattaa noin 300 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittainen sähkönkulutus. Tämä vastaa neljännestä Suomen kaikista omakotitaloista.

Uusimmat tuulivoiman rakennushankkeet toteutetaan jo markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tuotantotukea. Investoinnit ovat mittavia ja tuulivoiman nykyinen 9 % osuus energiantuotannostamme tulee edelleen kasvamaan.

Edessä sähköautojen läpimurto

Sähköautojen ja ladattavien hybridien yhteismäärä vuonna 2011 oli vain 56. Vuoden 2018 lopussa niitä oli liikenteessä jo 15 017, joista täyssähköautoja oli 2 273 ja ladattavia hybridejä 12 744.

Viisi vuotta sitten sähköautomalleja oli tarjolla vain neljä, mutta nyt lähes kaikki merkittävät automerkit näkevät tulevaisuutensa sähkössä. Jopa suurimmat autovalmistajat ovat kertoneet siirtyvänsä ennen pitkää valmistamaan ainoastaan sähköautoja.

Useimpien uusien automallien rakenneratkaisut on jo nyt suunniteltu niin, että niistä voidaan tarjota myös täyssähköversiot. Tätä tukee pysyväksi ilmiöksi muodostunut kiinnostus katumaastureihin, joiden korkeus tarjoaa tilaa akustoille.

Latauspaikkaverkoston kasvu jatkuu vahvana osittain investointitukien ansiosta. Kasvua vauhdittavat myös kauppaketjujen sekä muiden yritysten päätökset tarjota latauspalvelua toimipisteidensä yhteydessä.

Syyskuun lopussa julkisten peruslatauspisteiden määrä oli 1 811 ja pikalatauspaikkojen määrä 122. Latauspisteiden rakentaminen kiihtyy jatkossa erityisesti työpaikoilla, liikekiinteistöissä ja taloyhtiöissä sähköautojen määrän kasvaessa.

Rakennuksista tulee älykkäitä

Avoimet väyläjärjestelmät ovat viime vuosina yleistyneet erityisesti liike- ja palvelurakentamisessa. Samoin kotien ja vapaa-ajan asuntojen turvajärjestelmät, etävalvonta ja -ohjaus ovat yleistyneet. 

Uusissa ja peruskorjattavissa kerrostaloissa huippunopeat valokuitukaapeloinnit ovat tulleet pakollisiksi. Lisäksi monet sähköiset ratkaisut parantavat toimivuutta ja energiatehokkuutta.

- Paljon siis tapahtuu ja sähkön käyttö lisääntyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Sen on oleellinen osa toimivaa yhteiskuntaa ja siksi sähköyhtiöt investoivat sähköverkon kehittämiseen, Hailikari sanoo.

Sähkön toimitusvarmuutta parannetaan siirtymällä ilmajohdoista maakaapelointiin, jolloin myrskyt eivät enää katkaise sähkönjakelua. Työhön käytetään lähes miljardi euroa vuodessa, mikä tekee sähkötoimialasta suurimman investoijan Suomessa.

Visio todeksi ennen aikojaan

- Sähköistysalalla on yhteinen tulevaisuuteen katsova Hyvinvointia sähköllä – Visio 2030, joka kuvaa sähkön roolia osana jokapäiväistä elämää. Sitä laatiessa emme aavistaneet, kuinka nopeasti tuo visio onkaan toteutumassa.

- Harvalla toimialalla teknologinen kehitys on yhtä ripeää, ja vaikutukset myönteisiä kaikkien suomalaisten elämään ja hyvinvointiin. Tätä haluamme nostaa esiin myös viettisätiedot: Tarja Hailikari, toimitusjohtaja, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK).

Teksti: Kari Heikkilä