Vanhoissa rakennuksissa on valtava energiansäästöpotentiaali. Schneider Electricin Pariisissa Rueil-Malmaisonissa sijaitsevasta pääkonttorista nimeltä Hive on tehty huipputeknologian näyttämö. Vuonna 2008 rakennettuun toimistorakennukseen on asennettu yhtiön uusimmat kiinteistö- ja energianhallinnan järjestelmät.

Rakennuksen bruttopinta-ala on 35 000 neliömetriä, siinä on seitsemän kerrosta ja päivittäin siellä työskentelee lähes 2000 työntekijää. Talon kokonaisenergiankulutus oli lähtötilanteessa vuonna 2009 150 kWh neliömetriä kohti.
Rakennuksen energiankulutuksen päivittäisestä seurannasta, sisäilmasto-olosuhteista ja eri tiimien työskentelystä vastaa yhtiön energiapäällikkö Bertrand Guarinos.

Hänen mukaansa reunaehtoja kehitystyössä on monia: Taloon asennettava teknologia pitää pystyä toistamaan missä tahansa muussa kiinteistössä. Tehtyjen muutosten on maksettava itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Ja ennen kaikkea talon rakenteisiin tai ilmastointijärjestelmään ei saa kajota, koska yhtiö on kiinteistössä vain vuokralla.

Kun kiinteistöhallintajärjestelmää alettiin ottaa käyttöön, energiankulutus alkoi pudota hiljalleen.

– Vuonna 2010 kulutus oli 110 kilowattituntia neliömetriä kohden, mitä pidettiin jo hyvänä saavutuksena, mutta vuonna 2012 päästiin peräti 78 kilowattituntiin eli lähes puoleen alkuperäisestä, Guarinos kertoo.

Järjestelmien on pelattava yhteen

Rakennuksissa on nykypäivänä paljon erilaisia järjestelmiä, jotka liittyvät esimerkiksi jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämmitykseen, turvallisuuteen ja kulunvalvontaan. Jokaisella toiminnolla on oma protokollansa, jolla sitä ohjataan tai luetaan, esimerkiksi DALI, LON, KNX ja MODBUS.

Guarinosin mukaan kaikkien taloon asennettujen järjestelmien on kommunikoitava keskenään, jotta energiankulutuksen hallinnointi olisi mahdollista. Pariisin toimitaloon on siitä syystä rakennettu yksi yhtenäinen kiinteistöhallintajärjestelmä (BMS - Building Management System), johon kaikki järjestelmät kytkeytyvät.

Hiven energiapäällikkö Bertrand Guarinos esittelee energiankulutuksen tilastoja.

Kiinteistöhallintajärjestelmällä on internet-pohjainen käyttöliittymä, jonka avulla esimerkiksi jokainen työntekijä voi säätää oman työpisteensä sisäilmasto-olosuhteita. Hän voi esimerkiksi muuttaa valaistusta, huonelämpötilaa tai ilmanvaihdon määrää.

Talon ulkopuolelta löytyy myös antureita, jotka mittaavat koko ajan valaistustasoa ulkona ja säätävät sen perusteella yleisten tilojen valaistustehoa.

Internet-käyttöliittymä kertoo työntekijöille myös, mistä löytyy vapaa neuvotteluhuone. Kiinteistö on hyvin sokkeloinen ja neuvotteluhuoneet sijaitsevat ympäri taloa, eikä uusien työntekijöiden eksyminen ole tavatonta.

Neuvotteluhuoneiden varaushallinnan lisäksi myös itse rakennuksen tilojen käyttötehokkuus halutaan optimoida. Sitä varten yhtiö testaa henkilökunnallaan RFID-tageja, jotka paljastavat, missä osissa taloa he liikkuvat. Päivittäin tyhjillään olevat tilat voisi tulevaisuudessa vaikka vuokrata ulkopuolisille.

Big data paljastaa työntekijöiden tavat

Taloon asennetut järjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa. Big dataa analysoitaessa yhtiön työntekijöiden sähkönkäytöstä on paljastunut mielenkiintoisia asioita.

Guarinosin mukaan työntekijöiden mieliala vaikuttaa kulutukseen.

– Valoja pidetään päällä maanantaisin enemmän kuin muina viikonpäivinä ja se johtuu siitä, että maanantaina kaikki ovat väsyneempiä kuin yleensä, hän arvelee.

– Maanantaisin työntekijät myös valittavat herkemmin, jos rakennuksessa on kylmä ja he haluavat lämmittää taloa enemmän kuin yleensä, hän tietää.

Näiden havaintojen lisäksi työntekijöitä pystyisi järjestelmien avulla tarkkailemaan enemmänkin. Talossa on yhteensä 45 Pelco-merkkistä kääntyvää videokameraa, jotka kykenevät yökuvaukseen. Lisäksi siellä on kulunvalvonta ja hälytysjärjestelmät varkaiden varalta.

Neuvotteluhuoneissa on automaattisesti säätyvät sälekaihtimet, jotka menevät alas silloin, kun tarvitaan viilennystä, ja ovat ylhäällä silloin, kun auringonvalo ja sen tuoma lämpö halutaan hyötykäyttöön.

Energiapäällikön mukaan työntekijät ovat valittaneet verhoistakin, koska niiden avautuminen ja sulkeutuminen on äänekästä.

– Muutoksia tehdessä on muistettava, että työntekijöiden hyvinvointi on etusijalla. Elämän talossa on jatkuttava kuten ennenkin, hän painottaa. 

Suomessa Schneider Electric on toimittanut muun muassa monille kunnille ja julkisyhteisöille alueellisia ja kiinteistökohtaisia energianhallinnan järjestelmiä. Yhtiön liiketoiminnan kehityksessä työskentelevän Janne Aittolan mukaan Suomi ja Pohjoismaat ovat monessa suhteessa Keski-Eurooppaa edellä kiinteistöjen energianhallinnassa ja siihen liittyvien palveluiden toteuttamisessa.

Yksi ero Euroopan ja Pohjoismaiden välillä liittyy hänen mukaansa kiinteistöjen teknisten järjestelmien käyttöön ja kiinteistöjen elinkaarivaiheeseen.

– Suomessa asiakkaille voidaan tarjota teknisten järjestelmien lisäksi myös ympärivuorokautisesti toimivaa etähallintapalvelua eli ePalvelua, joka on tarkoitettu kiinteistön ylläpitoon ja seurantaan sekä sisäilmasto-olosuhteiden ja energiatehokkuuden kehittämiseen, hän kertoo.

Suomessa ja Pohjoismaissa asiakkaille tehdään hänen mukaansa myös laajoja energiatehokkuushankkeita avaimet käteen -periaatteella, joissa toimitukseen kuuluvat kokonaishankkeen suunnittelu, toteutus sekä vastuun ottaminen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

– Myös erilaisten sisäympäristö- ja korjausvelkaongelmien ratkaiseminen huomioidaan Suomen hankkeissa aivan eri laajuudessa kuin muissa maissa, hän lisää.

Suomalaiset kunta-asiakkaat ovat hänen mukaansa halunneet yleensä samalla kertaa kuntoon laajemman kiinteistökokonaisuuden, johon kuuluu esimerkiksi useampi koulu, päiväkoti, jäähalli, uimahalli, terveysasema ja kunnantalo sekä mahdollisesti myös kunnan omistamat asuin- ja teollisuuskiinteistöt.

– Hankkeiden avulla asiakkaat ovat pienentäneet vuosittaista energiankulutustaan parhaimmillaan 20 - 30 prosenttia ja vähentäneet merkittävästi myös muita kiinteistöjen ylläpitokustannuksia, hän kertoo.

Pariisin konttorin kaltainen energialaskun puolittaminen olisi periaatteessa mahdollista Suomenkin kiinteistöissä, mutta monissa niistä ei ole tarvetta näin järeisiin toimiin.

– Suomessa kiinteistöissä energiatehokkuusasiat ovat kylmän ilmastonkin ansiosta huomioitu jo lähtökohtaisesti Keski-Eurooppaa paremmin, Aittola summaa.

Teksti Marja Saarikko, viestintäkonsultti, marja@sanasaari.fi

Kuvat Marja Saarikko ja Schneider Electric