EUROOPAN YKKÖNEN rautamalmin tuotannossa löytyy Ruotsin Lapista, kuuluisalta Kiirunan ja Jällivaaran malmialueelta. Ykkössijalle kaivosyhtiö LKAB nousee myös Ruotsin suurimpana yksittäisenä sähkönkäyttäjänä. Se imaisee vuosittain puolitoista prosenttia koko maan kulutuksesta. Kaikkiaan energiaa kuluu kolmella kaivoksella reilun neljän terawattitunnin edestä.

  Näitä lukuja ei enää kuuden vuoden päästä yhtiössä haluta kertoa: tavoitteena on massiivinen leikkaus energiankulutukseen ja viidenneksen tehokkaampi energiankäyttö vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2010.

– Kimmokkeena säästötalkoisiin ovat ennen kaikkea EU:n asettamat vaatimukset, kertoo LKAB:n energiaja ympäristötoiminnoista vastaava Lars Erkki.

– Mutta kyllähän energiankulutus rasittaa ympäristön ohella kukkaroa – suuri osa tuotantokustannuksistamme syntyy juuri energiankäytöstä, Erkki lisää.

  Kaivostoiminnan lukuisten eri prosessien energiantarve vaihtelee paljon, minkä vuoksi säästöjä jyvitetään eri tavoin. Säästöpaine on suurin energiaa eniten vievissä prosesseissa.

– Eniten energiaa meillä kuluttavat rikastus ja pelletointi, jopa puolet kokonaiskulutuksesta, Erkki sanoo.

– Vastaavasti esimerkiksi lajittelu vie vain noin kaksi prosenttia. Säästöjen suunnitteleminen valtavassa palapelissä vaatii kovia faktoja: mihin energiaa todella kuluu?

Ilmakuva Kiirunan alueesta.

Kaksitasoinen jatkuva seuranta

– Todellista kulutusta on erittäin vaikea mitata, Erkki myöntää ykskantaan. Hän kertoo esimerkin.

– Miten mitataan todellinen energiankulutus, kun käytetään varastoituja polttoaineita, kuten hiiltä, öljyä tai dieseliä? Niiden lämpöarvothan vaihtelevat erästä toiseen, myös kuljetus- ja varastointihävikit vaikuttavat.

  Energiankulutuksen määrittelyyn, seurantaan ja raportointiin LKAB otti ABB:n energianhallintajärjestelmän, cpmPlus Energy Managerin. Järjestelmän ytimessä on Suomen ABB:llä kehitetty tietojenkäsittelyalusta.

– Järjestelmä kerää hajallaan olevan tiedon yhteen. Sen avulla tarvittavaa tietoa voidaan jalostaa ja tunnusluvut saadaan seurantaan ja analysoitavaksi, ABB:n tehdastietojärjestelmien projektitoiminnan johtaja Seppo Lahtinen kertoo.

– Lisäksi järjestelmän avulla voidaan asettaa energian kulutukselle tai tehokkuudelle tavoitteita. Sen jälkeen voidaan suunnitella ja ennustaa kulutusta. Siten päästään yhä paremmin käsiksi kustannustehokkuuteen, Lahtinen täydentää. Uuden järjestelmän myötä LKAB:ssa päästiin käsiksi myös pulmalliseen varastoitavan energian kulutusseurantaan.

– Käytössä on nyt kaksi seurantamittaria. Toinen on alustava, reaaliaikainen arvo ja toinen viiveellä saatava, toteutumaan perustuva luku. Näiden kahden mittarin tuloksien vertailun pohjalta tehdään suunnitelmat ja laskutus, Erkki sanoo.

Faktatieto auttaa kehittämään

Järjestelmän avulla kerätyn tiedon avulla on pystytty osoittamaan asioiden yhteyksiä, joista on saattanut olla aavistus, se tuttu ”mutu”.

– Energiaseurannan ansiosta tiedämme nyt tarkalleen esimerkiksi sen, kuka käyttää dieseliä ja missä, Erkki sanoo.

– Järjestelmän ansiosta näemme kootusti energiankulutuksen, syntyvät kulut ja hiilidioksidipäästöt. Tämän kokonaiskuvan perusteella voimme nyt optimoida prosesseja.

Pelletointiuuni kuluttaa paljon sähköä.

Erkki ja Lahtinen kertovat järjestelmän tehostavan merkittävästi myös raportointia.

– Aiemmin saimme ympäristöraportit tehtyä noin kolmen viikon viiveellä, nyt aikaa kuluu vain kolmisen päivää, Erkki kertoo ja uskoo viiveen yhä pienevän.

LKAB:n energianhallintajärjestelmää kehitettiin tiiviissä yhteistyössä ABB:n kanssa.

Räjäytyksen valmistelu menossa.

– Rakensimme laitoshierarkiamallin mallintamaan kerralla koko prosessin. Näin ohjelman käyttö eri osastojen

Järjestelmää käytetään ensivaiheessa Svappavaaran kaivosalueella. Sitä on tarkoitus laajentaa Kiirunan ja Malmbergetin kaivoksien kautta koko konserniin, satamia ja kiinteistöyhtymiä myöten aina Kreikan kaivoksille saakka. välillä yksinkertaistui, uusien energiankäyttöyksiköiden lisääminen helpottui ja samoja raportteja voitiin käyttää eri prosessin osille, Lahtinen poimii esimerkin.

Tavoitteena on saada ohjelmasta mobiilisovellus jokaiselle LKAB:n työntekijälle, jotta he voivat seurata energiankulutusta reaaliajassa.

– On tärkeä voida osoittaa kaikille, että säästötoimet todella johtavat johonkin, Erkki sanoo.