Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

adventure-atmosphere-conifer-418831

Kuva: Rudolf Jakkel/Pexels

Tulokset käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta, joka perustuu vuosina 2014–2017 kerättyyn hakkuukonekonedataan. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa korjuuolosuhteita, koneiden ajankäytön rakennetta, hakkuun tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta.

Hakkuutähteiden kasaaminen alentaa tuottavuutta

Työskentelytavan mukauttaminen hakkuutähteen talteenottoa varten alensi tehotuntituottavuutta kuusivaltaisilla avohakkuilla noin kymmenellä prosentilla.

- Keskimääräinen tuotantoaikatuottavuus oli harvennuksilla 10,2 kuutiometriä tunnissa ja päätehakkuilla 22,1 kuutiometriä tunnissa. Tuotantoaika sisältää varsinaisen hakkuutyön lisäksi kaikki työmaalla tapahtuvat keskeytykset, tehoaika korkeintaan 30 sekunnin ”mikrotauot”, kertoo Luke lehdistötiedotteessa.

Rungon keskitilavuus oli Pohjois-Suomessa pienempi kuin muilla alueilla, varsinkin päätehakkuilla. Päätehakkuilla rungon keskitilavuus on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna, jolloin tehtiin edellinen julkinen seurantatutkimus (Kuitto ym. 1994). Harvennuspuu korjataan huomattavasti pienipuustoisemmilta kohteilta kuin 1990-luvulla, jolloin valtaosa harvennushakkuista tehtiin vielä miestyönä. Senaikaisilla keskimääräisillä runkotilavuuksilla (harvennukset 183 kuutiodesimetriä, päätehakkuut 309 kuutiodesimetriä) tuotantoaikatuottavuus on noussut harvennuksilla noin 70:llä ja päätehakkuilla 60 prosentilla.

Suurikokoisten, lähinnä päätehakkuille tarkoitettujen hakkuukoneiden tuottavuus ylitti pienempien koneiden tuottavuuden vasta kun rungon koko ylitti 300 kuutiodesimetrin tason.

– Hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saamamme tulokset viittaavat siihen, että hakkuukoneet olivat osittain ylimitoitettuja puuston kokoon nähden. Koneiden ohjaus niille ihanteellisille korjuukohteille vaatii kuitenkin riittävän suuren leimikkovarannon, toteaa erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta.

Tutkimus käynnistettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Luken rahoituksella. Työ vietiin päätöksen Luken koordinoimassa FOBIA-projektissa, jonka rahoitus tulee pääosin EU:n Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelmasta. Projektin tavoitteena on parantaa metsäkoneyrittäjien liiketoimintaosaamista koulutuksen avulla.

FOBIA-projekti

Uusimmat artikkelit

17.5.2019 | Tutkimus ja koulutus

Raportti: Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa pk-yritysten kasvua

Pk-yrityksistä 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittaa 12 prosenttia, yliopistojen 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 4 prosenttia yrityksistä. Yliopistojen ja eritoten tutkimuslaitosten osalta yhteistyötä voidaan pitää matalana.

17.5.2019 | Alan Uutiset

Gasum ostaa Mäkikylän biokaasulaitoksen Kouvola Vesi Oy:lta

Gasumin ja Kouvolan Veden välisen sopimuksen mukaisesti Mäkikylän biokaasulaitos ja sen liiketoiminta sopimuksineen siirtyvät Gasumille 17.6 2019. Laitos koostuu Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevasta biokaasulaitosrakennuksesta prosessilaitteineen.

Ennakkoarvio: Työpaikkatapaturmien määrä nousi vuonna 2018

Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2018 yhteensä noin 127 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 16 työntekijälle vuonna 2018. Korvatuista tapaturmista oli työpaikkatapaturmia noin 104 000 ja asunnon ja työn välisellä matkalla sattuneita työmatkatapaturmia noin 23 000.

Akut vähentävät sähkön jakeluverkon häiriöitä Ruotsissa

Fortum on ottanut käyttöön akkuja Forshuvudin vesivoimalaitoksella, joka sijaitsee Borlängen ja Dalälven-joen läheisyydessä Taalainmaalla, Ruotsissa. Sähköverkkoon yhdistetyt akut tukevat vesivoimaa ja parantavat vesivoiman säätövoimaa.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

Dronesta apua metsäsuunnitteluun

Metsä Group kuvasi viime kesänä dronella noin 3 500 hehtaaria metsää Etelä- ja Länsi-Suomessa ja teki niiden pohjalta metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Saatujen kokemusten perusteella menetelmää on kehitetty ja nyt drone-metsäsuunnitelmia myydään vaihtoehtona perinteiselle maastossa tehdylle metsäsuunnitelmalle.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.