Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

adventure-atmosphere-conifer-418831

Kuva: Rudolf Jakkel/Pexels

Tulokset käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta, joka perustuu vuosina 2014–2017 kerättyyn hakkuukonekonedataan. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa korjuuolosuhteita, koneiden ajankäytön rakennetta, hakkuun tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta.

Hakkuutähteiden kasaaminen alentaa tuottavuutta

Työskentelytavan mukauttaminen hakkuutähteen talteenottoa varten alensi tehotuntituottavuutta kuusivaltaisilla avohakkuilla noin kymmenellä prosentilla.

- Keskimääräinen tuotantoaikatuottavuus oli harvennuksilla 10,2 kuutiometriä tunnissa ja päätehakkuilla 22,1 kuutiometriä tunnissa. Tuotantoaika sisältää varsinaisen hakkuutyön lisäksi kaikki työmaalla tapahtuvat keskeytykset, tehoaika korkeintaan 30 sekunnin ”mikrotauot”, kertoo Luke lehdistötiedotteessa.

Rungon keskitilavuus oli Pohjois-Suomessa pienempi kuin muilla alueilla, varsinkin päätehakkuilla. Päätehakkuilla rungon keskitilavuus on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna, jolloin tehtiin edellinen julkinen seurantatutkimus (Kuitto ym. 1994). Harvennuspuu korjataan huomattavasti pienipuustoisemmilta kohteilta kuin 1990-luvulla, jolloin valtaosa harvennushakkuista tehtiin vielä miestyönä. Senaikaisilla keskimääräisillä runkotilavuuksilla (harvennukset 183 kuutiodesimetriä, päätehakkuut 309 kuutiodesimetriä) tuotantoaikatuottavuus on noussut harvennuksilla noin 70:llä ja päätehakkuilla 60 prosentilla.

Suurikokoisten, lähinnä päätehakkuille tarkoitettujen hakkuukoneiden tuottavuus ylitti pienempien koneiden tuottavuuden vasta kun rungon koko ylitti 300 kuutiodesimetrin tason.

– Hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saamamme tulokset viittaavat siihen, että hakkuukoneet olivat osittain ylimitoitettuja puuston kokoon nähden. Koneiden ohjaus niille ihanteellisille korjuukohteille vaatii kuitenkin riittävän suuren leimikkovarannon, toteaa erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta.

Tutkimus käynnistettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Luken rahoituksella. Työ vietiin päätöksen Luken koordinoimassa FOBIA-projektissa, jonka rahoitus tulee pääosin EU:n Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelmasta. Projektin tavoitteena on parantaa metsäkoneyrittäjien liiketoimintaosaamista koulutuksen avulla.

FOBIA-projekti

Uusimmat artikkelit

12.7.2019 | Tutkimus ja koulutus

Pula digialan osaajista maksaa yrityksille satoja miljardeja

Eurooppalaisten yksityisomisteisten yritysten kasvun suurin haaste on kasvava osaajapula sekä tarve tarttua rohkeammin digitaaliseen transformaatioon.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

3D-tulostuksesta uusia mahdollisuuksia sähköverkon kunnossapidon varaosatarpeisiin

Sähköverkkojen järjestelmällisen uudistamisen rinnalla sähköverkkoyhtiöt pitävät huolta verkkojen kunnossapidosta. Uudistusinvestoinnit vievät vuosia, joten olemassa olevien sähköverkkojen kunnossapidolla on tärkeä rooli sähköjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

Euroopan kiihtyvä energiapeli näkyy ja tuntuu Itämerellä

Itämeren allas nousee yhä kirkkaammin Euroopan energiapolitiikan parrasvaloihin, ja juuri sopivasti Suomen EU:n puheenjohtajakaudella. Kaikilla yhdeksällä rantavaltiolla on käynnissä omat ja eri kehitysvaiheissa olevat suuret energiahankkeensa. Itämeren energiapaletti vaihtelee maiden sähköverkkoja yhdistävistä merikaapeleista kaasuputkiin ja tuulivoiman tuotantoon.

3.7.2019 | Alan Uutiset

Uusi EU-lannoitevalmisteasetus vauhdittaa orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä

Uudessa lannoitevalmisteasetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat erilliskerätyn biojätteen ja muiden jätepohjaisten aineiden muuntamista raaka-aineiksi, joita voidaan käyttää CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden valmistuksessa. Asetus tulee voimaan 14.7.2019 ja sitä sovelletaan 16.7.2022 alkaen.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.