Kriittisiä metalleja saadaan talteen kannattavasti myös köyhistä malmeista ja jätteistä

Kriittisiä ja taloudellisesti merkittäviä metalleja, kuten kobolttia ja nikkeliä, voidaan ottaa talteen kannattavasti metallinjalostuksen jätteistä sekä sellaisista malmeista, joissa niiden pitoisuus on totuttua pienempi. Tämän osoitti VTT:n koordinoima EU-projekti, jossa kehitettiin uusia ja yhdisteltiin olemassa olevia talteenottomenetelmiä. 

yellow-excavator-2101137 (1)

Akkujen, tuulivoimaloiden ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvitaan arvokkaita metalleja, joiden tuonnista eurooppalainen teollisuus on riippuvainen. Esimerkiksi merkittävän akkumetallin, koboltin tuonti on lähes 100 prosenttia kulutuksesta, ja nikkelin tuonti lähes 60 prosenttia.

Juuri päättyneessä, eurooppalaisessa METGROW+-projektissa löydettiin keinoja, joilla esimerkiksi koboltin, nikkelin ja sinkin eurooppalaista omavaraisuutta voitaisiin nostaa 10–20 prosenttia pelkästään projektissa tutkittuja materiaalivirtoja hyödyntämällä. Kehitettyjä menetelmiä voidaan lisäksi käyttää metallien talteenottoon muista materiaalivirroista. Projektin tulokset auttavat Eurooppaa kohti korkeampaa omavaraisuusastetta.

- Kehitimme ja vertasimme eri menetelmiä, joilla metalleja voidaan ottaa talteen metallinjalostuksen jätesakoista sekä köyhistä malmeista eli malmeista, joiden metallipitoisuuksia on pidetty liian pieninä kannattavalle talteenotolle. Kiinnitimme huomiota erityisesti menetelmien kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kehittämällä uusia ja yhdistelemällä vanhoja menetelmiä löysimme uusia keinoja lisätä muun muassa koboltin, nikkelin sekä sinkin talteenottoa, kertoo METGROW+-projektin johtaja Päivi Kinnunen VTT:ltä.

Projektissa etsittiin myös käyttötapoja jäännösainekselle, josta metallit on jo otettu talteen. Osa näistä sivuvirroista osoittautui kemiallisesti ja mekaanisesti kestäviksi ja rakenteeltaan sopiviksi seosaineiksi rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin.

Nelivuotisen METGROW+-projektin kokonaisbudjetti oli 7,9 miljoonaa euroa, ja projektiin osallistui yhteensä 19 yritystä, tutkimusorganisaatiota ja yliopistoa yhdeksästä EU-maasta. Suomesta projektiin osallistui sitä koordinoineen VTT:n lisäksi Outotec.
Tutkimus- ja kehitystyö jakautui eri maihin kutakin menetelmää ja materiaalia koskevan asiantuntemuksen mukaan. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös paikalliset jätekustannukset ja energianlähteet, jotka vaikuttavat vahvasti menetelmien kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin kussakin maassa. Alueelliset erot huomioitiin myös työkalussa, johon koko projektissa kehitetty tietämys kerättiin.

Työkalu auttaa punnitsemaan vaihtoehtoja

Projektissa tuotettu MetGrow Calculator -verkkotyökalu on tarkoitettu päätöksenteon tueksi muun muassa eurooppalaisille kaivoksille, kaivosteknologian kehittäjille, kierrättäjille ja poliitikoille. Käyttäjä voi syöttää raaka-aineeksi esimerkiksi paikallisen lateriittimalmin tai sinkkiteollisuudessa syntyvän jarosiitin ja arvioida, mitä vaihtoehtoja raaka-ainevirran hyödyntämiseen on paikallisin jäte- ja energiahinnoin.

- Köyhien malmien, jätteiden ja sivuvirtojen mahdollisuudet on nyt helpompi hahmottaa, kun tiedämme, millaisia metallipitoisuuksia niissä on ja mitkä menetelmät soveltuvat metallien talteenottoon. Suuren kaivoksen tai metallurgisen laitoksen pienempikin sivuvirta voi osoittautua merkittäväksi liiketoiminnaksi toiselle yritykselle, Kinnunen sanoo.

Uusimmat artikkelit

Kivivillajäte ekologisesti kierrätykseen tehtaalta ja rakennustyömailta

Rakennusten julkisivuissa käytettävien pelti-villa-pelti-elementtien valmistuksessa ja asennuksessa syntyvä kivivillajäte on tähän asti ollut ongelmajätettä. Nyt se voidaan kierrättää ja hyödyntää uusien eristeiden valmistuksessa.

4.6.2020 | Alan Uutiset

Kemianteollisuuden koronakysely: kolmasosa ennakoi investointien laskua

Suurimmalla osalla kemianteollisuuden yrityksistä menee vielä normaalisti tai hyvin, mutta huonosti menevien määrä on kasvanut kuukaudessa kymmenyksellä. Seuraavan kuukauden ja kolmen kuukauden kuluessa tilanteen arvioidaan edelleen heikkenevän, ja koko vuoden liikevaihdon laskua ennakoi 75 prosentttia vastaajista, Kemianteollisuus ry:n toteuttamasta kyselystä selviää.

29.5.2020 | Tutkimus ja koulutus

Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa verkkokoulutuksella

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. Asiasta raportoi Rakennusteollisuus RT ry.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.

Myös maatalouskoneiden huoltokirjaukset hoituvat mobiilisti

Maatalouskoneiden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työtehoseuran keväällä tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia vastaajista käytti sähköistä huoltokirjaa, yleisimmin Exceliä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle olisi kysyntää. Nyt sellainen löytyy TTS-Koneesta ja on käytettävissä kaikille käyttöoikeuden lunastaneille.

Kestävillä teräksillä pidennetään työvälineiden käyttöikää, säästetään materiaalia

Uddeholms Ab on ruotsalainen työkaluteräsvalmistaja, joka kuuluu itävaltalaiseen voestalpine-teräskonserniin. 

20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä: CSC ja Loiste Lämpö allekirjoittivat sopimuksen

Loiste Lämpö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen LUMI-supertietokoneelle rakennettavan datakeskuksen kaukolämpöliittymän rakentamisesta ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Sopimuksen mukaan vuoden 2021 alussa käynnistyvä datakeskus kerää talteen toimintansa sivutuotteena syntyvän lämmön, jonka Loiste Lämpö siirtää verkkoonsa lämmittämään kajaanilaisia koteja ja liiketiloja.