Kriittisiä metalleja saadaan talteen kannattavasti myös köyhistä malmeista ja jätteistä

Kriittisiä ja taloudellisesti merkittäviä metalleja, kuten kobolttia ja nikkeliä, voidaan ottaa talteen kannattavasti metallinjalostuksen jätteistä sekä sellaisista malmeista, joissa niiden pitoisuus on totuttua pienempi. Tämän osoitti VTT:n koordinoima EU-projekti, jossa kehitettiin uusia ja yhdisteltiin olemassa olevia talteenottomenetelmiä. 

yellow-excavator-2101137 (1)

Akkujen, tuulivoimaloiden ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvitaan arvokkaita metalleja, joiden tuonnista eurooppalainen teollisuus on riippuvainen. Esimerkiksi merkittävän akkumetallin, koboltin tuonti on lähes 100 prosenttia kulutuksesta, ja nikkelin tuonti lähes 60 prosenttia.

Juuri päättyneessä, eurooppalaisessa METGROW+-projektissa löydettiin keinoja, joilla esimerkiksi koboltin, nikkelin ja sinkin eurooppalaista omavaraisuutta voitaisiin nostaa 10–20 prosenttia pelkästään projektissa tutkittuja materiaalivirtoja hyödyntämällä. Kehitettyjä menetelmiä voidaan lisäksi käyttää metallien talteenottoon muista materiaalivirroista. Projektin tulokset auttavat Eurooppaa kohti korkeampaa omavaraisuusastetta.

- Kehitimme ja vertasimme eri menetelmiä, joilla metalleja voidaan ottaa talteen metallinjalostuksen jätesakoista sekä köyhistä malmeista eli malmeista, joiden metallipitoisuuksia on pidetty liian pieninä kannattavalle talteenotolle. Kiinnitimme huomiota erityisesti menetelmien kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kehittämällä uusia ja yhdistelemällä vanhoja menetelmiä löysimme uusia keinoja lisätä muun muassa koboltin, nikkelin sekä sinkin talteenottoa, kertoo METGROW+-projektin johtaja Päivi Kinnunen VTT:ltä.

Projektissa etsittiin myös käyttötapoja jäännösainekselle, josta metallit on jo otettu talteen. Osa näistä sivuvirroista osoittautui kemiallisesti ja mekaanisesti kestäviksi ja rakenteeltaan sopiviksi seosaineiksi rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin.

Nelivuotisen METGROW+-projektin kokonaisbudjetti oli 7,9 miljoonaa euroa, ja projektiin osallistui yhteensä 19 yritystä, tutkimusorganisaatiota ja yliopistoa yhdeksästä EU-maasta. Suomesta projektiin osallistui sitä koordinoineen VTT:n lisäksi Outotec.
Tutkimus- ja kehitystyö jakautui eri maihin kutakin menetelmää ja materiaalia koskevan asiantuntemuksen mukaan. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös paikalliset jätekustannukset ja energianlähteet, jotka vaikuttavat vahvasti menetelmien kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin kussakin maassa. Alueelliset erot huomioitiin myös työkalussa, johon koko projektissa kehitetty tietämys kerättiin.

Työkalu auttaa punnitsemaan vaihtoehtoja

Projektissa tuotettu MetGrow Calculator -verkkotyökalu on tarkoitettu päätöksenteon tueksi muun muassa eurooppalaisille kaivoksille, kaivosteknologian kehittäjille, kierrättäjille ja poliitikoille. Käyttäjä voi syöttää raaka-aineeksi esimerkiksi paikallisen lateriittimalmin tai sinkkiteollisuudessa syntyvän jarosiitin ja arvioida, mitä vaihtoehtoja raaka-ainevirran hyödyntämiseen on paikallisin jäte- ja energiahinnoin.

- Köyhien malmien, jätteiden ja sivuvirtojen mahdollisuudet on nyt helpompi hahmottaa, kun tiedämme, millaisia metallipitoisuuksia niissä on ja mitkä menetelmät soveltuvat metallien talteenottoon. Suuren kaivoksen tai metallurgisen laitoksen pienempikin sivuvirta voi osoittautua merkittäväksi liiketoiminnaksi toiselle yritykselle, Kinnunen sanoo.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.