Kriittisiä metalleja saadaan talteen kannattavasti myös köyhistä malmeista ja jätteistä
Kriittisiä ja taloudellisesti merkittäviä metalleja, kuten kobolttia ja nikkeliä, voidaan ottaa talteen kannattavasti metallinjalostuksen jätteistä sekä sellaisista malmeista, joissa niiden pitoisuus on totuttua pienempi. Tämän osoitti VTT:n koordinoima EU-projekti, jossa kehitettiin uusia ja yhdisteltiin olemassa olevia talteenottomenetelmiä.
Akkujen, tuulivoimaloiden ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvitaan arvokkaita metalleja, joiden tuonnista eurooppalainen teollisuus on riippuvainen. Esimerkiksi merkittävän akkumetallin, koboltin tuonti on lähes 100 prosenttia kulutuksesta, ja nikkelin tuonti lähes 60 prosenttia.
Juuri päättyneessä, eurooppalaisessa METGROW+-projektissa löydettiin keinoja, joilla esimerkiksi koboltin, nikkelin ja sinkin eurooppalaista omavaraisuutta voitaisiin nostaa 10–20 prosenttia pelkästään projektissa tutkittuja materiaalivirtoja hyödyntämällä. Kehitettyjä menetelmiä voidaan lisäksi käyttää metallien talteenottoon muista materiaalivirroista. Projektin tulokset auttavat Eurooppaa kohti korkeampaa omavaraisuusastetta.
- Kehitimme ja vertasimme eri menetelmiä, joilla metalleja voidaan ottaa talteen metallinjalostuksen jätesakoista sekä köyhistä malmeista eli malmeista, joiden metallipitoisuuksia on pidetty liian pieninä kannattavalle talteenotolle. Kiinnitimme huomiota erityisesti menetelmien kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kehittämällä uusia ja yhdistelemällä vanhoja menetelmiä löysimme uusia keinoja lisätä muun muassa koboltin, nikkelin sekä sinkin talteenottoa, kertoo METGROW+-projektin johtaja Päivi Kinnunen VTT:ltä.
Projektissa etsittiin myös käyttötapoja jäännösainekselle, josta metallit on jo otettu talteen. Osa näistä sivuvirroista osoittautui kemiallisesti ja mekaanisesti kestäviksi ja rakenteeltaan sopiviksi seosaineiksi rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin.
Nelivuotisen METGROW+-projektin kokonaisbudjetti oli 7,9 miljoonaa euroa, ja projektiin osallistui yhteensä 19 yritystä, tutkimusorganisaatiota ja yliopistoa yhdeksästä EU-maasta. Suomesta projektiin osallistui sitä koordinoineen VTT:n lisäksi Outotec.
Tutkimus- ja kehitystyö jakautui eri maihin kutakin menetelmää ja materiaalia koskevan asiantuntemuksen mukaan. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös paikalliset jätekustannukset ja energianlähteet, jotka vaikuttavat vahvasti menetelmien kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin kussakin maassa. Alueelliset erot huomioitiin myös työkalussa, johon koko projektissa kehitetty tietämys kerättiin.
Työkalu auttaa punnitsemaan vaihtoehtoja
Projektissa tuotettu MetGrow Calculator -verkkotyökalu on tarkoitettu päätöksenteon tueksi muun muassa eurooppalaisille kaivoksille, kaivosteknologian kehittäjille, kierrättäjille ja poliitikoille. Käyttäjä voi syöttää raaka-aineeksi esimerkiksi paikallisen lateriittimalmin tai sinkkiteollisuudessa syntyvän jarosiitin ja arvioida, mitä vaihtoehtoja raaka-ainevirran hyödyntämiseen on paikallisin jäte- ja energiahinnoin.
- Köyhien malmien, jätteiden ja sivuvirtojen mahdollisuudet on nyt helpompi hahmottaa, kun tiedämme, millaisia metallipitoisuuksia niissä on ja mitkä menetelmät soveltuvat metallien talteenottoon. Suuren kaivoksen tai metallurgisen laitoksen pienempikin sivuvirta voi osoittautua merkittäväksi liiketoiminnaksi toiselle yritykselle, Kinnunen sanoo.
