Esitettävät näkökannat perustuvat omaan pitkäaikaistutkimukseeni usean vuosikymmenen ajalta sekä viimeaikoina AMK-tasolla tehtyihin opinnäytetöihin kunnossapidosta ja varaosatoiminnoista. Otan myös esille erään löytämäni mallin kunnossapidon trendeistä, jota vasten peilaan omia havaintojani.

Perinteisesti kunnossapito on ollut pikemminkin trendien seuraaja kuin tiennäyttäjä. Uudet ajatukset ovat tulleet ehkä hiukan myöhemmin kunnossa pidon piiriin kuin muihin organisaation toimintoihin. Itse sen havaitsin toimiessani teollisuuden palveluksessa IT alalla. E-business ja verkko-ostaminen rantautuivat erittäin hitaasti tähän toimintaympäristöön. Oli jopa merkkejä, että sitä jopa yritettiin vastustaa kaikin keinoin. Toisaalta se oli myös ymmärrettävää. Miksi näyttää kannattavan liiketoiminnan hinnat kaikille läpinäkyvästi, sillä sehän saattaa pienentää katteita? Nyt asia on toisin.

Teknologian muutos ja kehitys on vaikuttanut kaikkiin organisaatioihin ja se jatkaa muutostyötään. Viimeaikaisissa opinnäytetöissä on ollut silmiin pistävää, kuinka monessa organisaatiossa on vielä käytössä vanhat integroimattomat kunnossapito- ja varaosajärjestelmät. Manuaalisen työn määrä, joka tarvitaan tietojen siirtoihin yrityksen talousjärjestelmiin, kuten SAP tai Oracle, on itse asiassa usein kannattavan kasvun este. Viimeaikoina onkin ollut havaittavissa luopumista vanhoista järjestelmistä ja toimintojen siirtämistä yrityksen valtajärjestelmiin. Samassa yhteydessä langattomat päätteet ovat vallanneet alaa.

Ulkoistuksesta palataan sisäistykseen

Ulkoistaminen alkoi kiihtyä 90-luvun lopulla ja jatkuu yhä. Tämä on näkynyt etenkin kunnossapidon alueella ja varaosatoiminnoissa. Eikä aina tuotantolaitoksen eduksi. Viimeaikoina on kuitenkin alkanut näkyä myös sisäistämistä (outsourcing vs. insourcing). Samoin toinen valtavirta eli toimintojen siirtäminen ulkomaille halvempiin maihin (off shoring) on muuttunut ja toimintoja palautetaan lähemmäksi, mutta eri paikkaan kuin alun perin (right shoring).

Toimintatavan muuttamisen tavoitteena olivat luonnollisesti säästöt sekä keskittyminen ydintoimintoihin ja/tai pääoman vapauttaminen taseesta paremmin tuottaviin liiketoimintoihin. Nyt on kuitenkin havaittu, että säästöt eivät olleetkaan haluttua luokkaa tai kustannukset jopa kasvoivat.
Syitä voi olla useita, esimerkkeinä kontrolli meni ulkoistuksen myötä, ulkoistuspartnerista tuli kilpailija tai koordinointiin kului paljon enemmän aikaa kuin alun perin oli laskettu, mikäli sitä oli edes laskettu. Niinpä useassa opinnäytetyössä onkin suoritettu laskelmia, mitä sisäistäminen voisi tuottaa nykytilanteeseen verrattuna.

Henkilöstön motivointi on varmistettava

Johdon ja esimiestyön kannalta suuri jo näkyvä muutos on, että uusi sukupolvi, joka on kasvanut Microsoft- ja Internet-maailmaan, ei enää karsasta teknologiaa vaan jopa vaatii sitä. Toiminnot tullaan hoitamaan tavalla tai toisella jonkin päätelaitteen kautta. Ja se laite on aina mukana. Samalla esineiden internet (Internet of Things, IoT) tulee valtaamaan alaa. Modernit työkalut tai ainakin riittävän modernit, tulevat olemaan avainasemassa uutta nuorta työvoimaa rekrytoitaessa. Ne ovat jopa kilpailuetu, kun taistellaan osaavasta koulutetusta henkilökunnasta.

Työolosuhteet ja niissä merkittävimmin työkalut ovat niin sanottu hygieniatekijä työpaikkaa valittaessa. Niiden tulee olla riittävällä tasolla. Sinällään työolosuhteet eivät välttämättä motivoi, vaikka työkalut ovat oleellisesti paremmat. Toisaalta, jos ne eivät ole riittävällä tasolla, seuraus saattaa olla, että porukka vaihtaa työnantajaa. Tämä on niin sanotun Herzbergin motivaatio- ja hygieniateorian mukainen päätelmä. Toisin kuin tehtävän sisältö ja haasteet, työolosuhteet eivät sinällään motivoi, mutta ne saattavat demotivoida, jolloin porukka äänestää jaloillaan.

Uusia toimintatapoja otettava käyttöön

Konkreettisia alueita, jotka vaikuttavat kaikkeen, ovat lainsäädännön muutokset sekä ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Niillä on selkeä syy- ja seurausyhteydet. Yritykset ovat alkaneet laskea entistä tarkemmin elinkaarikustannuksia koko tuotteen käyttöiän ajalle. Samoin on hiilijalanjäljen laskeminen aloitettu. Yrityksillä on ja tulee olemaan vastuu koko logistiikasta. Erityisesti paluulogistiikan hoitaminen kunnialla saattaa muuttaa kustannusrakennetta ja kannattavuutta oleellisesti – oli sitten kyse investointihyödykkeestä tai kulutustavarasta. Etenkin jälkimmäisen osalla muutokset ovat jo selkeästi nähtävissä.

Langattomien päätelaitteiden lisääntyminen ja esineiden internet johtavat mielenkiintoisiin tilanteisiin. Tiedon määrä lisääntyy ja sitä on saatavilla jatkuvasti ja kaikkialla. Reagointinopeus poikkeamiin nopeutuu ja toisaalta eri tilanteet ja skenaariot voidaan analysoida ja ennustaa paremmin, jos vain osataan erottaa oleellinen tieto epäoleellisesta. Siirtyykö valta tälläkin saralla tietoa murskaaville analyytikoille kuten esimerkiksi pankki- ja investointimaailmassa?

Ehkä suurimman haasteen kunnossapidon toiminnoille tulevaisuudessa on kuitenkin teknologia ja etenkin ohjelmistot. Laitteet muuttuvat älykkäämmiksi, kommunikoivat itsestään ja niihin voi päästä käsiksi mistä tahansa. Ne voidaan laittaa pois päältä menemättä niiden luokse. Laitteiden toimintahäiriöistä yhä enenevä osa onkin ohjelmistopuolella, vielä toistaiseksi ohjelmointivirheitä, mutta tulevaisuudessa viruksen tai muiden vastaavien aikaansaamia ongelmia.

Kunnossapito muuttuukin ohjelmistotyöksi, kuten autoalalla on jo selkeästi tapahtunut. Piuhat kiinni, analyysi, tiedot pilveen ja ohjeet tulevat perässä. Toisaalta, jos laitteet alkavat itse kommunikoida pilven kanssa, niihin on myös mahdollisuus päästä käsiksi ja kaapata ne. Kuinka tähän tulee varautua? Kuinka saadaan riittävä asiantuntemus omaan organisaatioon? Kuinka ylläpitää tämä tietämys? On selvää, että kyberturvallisuus puhuttaa nyt ja tulevaisuudessa.

Antero Putkiranta,
TkT, KTT, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
antero.putkiranta@metropolia.fi