Kunnossapitoala kehittyy - Käyttövarmuuspäivät -tapahtuma myös

Käyttövarmuuspäivät pidettiin tänä vuonna Tampereella 15-16.11.2017. Tilaisuuden isäntänä toimii SKF-yhtymä. Osallistujamäärä nousi toiselle sadalle, joten tilaisuus on Suomessa suurin erillisenä järjestettävä omaisuuden hallintaan ja kunnossapitoon erikoistunut tapahtuma.

christer

Kunnossapidon toimintaperiaatteet eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana, vaikka teknologia on täysin erilaista - Christer Idhammar, Idcon AB

Käyttövarmuus 2017 kehittyy. Perinteinen kunnossapito mielletään kentällä korjaavaksi toiminnaksi. Se on kuitenkin vain yksi osa omaisuuden hoitoa, jonka tähtäin on tuotantoresurssien tuotantokyvyn hallinta. Käytettävät teknologiat ovat myös kehittyneet ja esimerkiksi mittalaitteiden hinnat ovat laskeutuneet. Kumpaakin muutosta käsiteltiin ansioituneiden asiantuntijoiden esityksissä. Päivillä käsiteltiin paljon mielenkiintoisia ja informatiivisia asioita.

Tilaisuun key note -puhujana toimi Christer Idhammar. Idhammar korostaa, etteivät kunnossapidon toimintaperiaatteet ole juurikaan muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana, vaikka teknologia on tyystin erilaista. Perustoiminta on edelleen tarkastaminen, jonka avulla pyritään löytämään ongelmat etukäteen. Tässäkin toiminnassa silmien käyttö (visuaaliset tarkastukset) on tärkein keino.

Kunnossapito-organisaatioissa pääpaino usein asetetaan korjausten nopealle suorittamiselle kuin korjausten vähentämiselle, eli luotettavuuden nostamiselle ja hallitsemiselle. Syynä tähän on epätietoisuus siitä, mikä on kunnossapidon ”tuote”, eli mitä on se oleellinen, mitä huolto-organisaatio toimittaa asiakkaalleen. Onko se ripeää toimintaa, alhaisia kustannuksia vai prosessin toimintavarmuutta?

Toimintatavat muuttuvat, mutta hitaasti. Muutosnopeudessa ihmisten vaikutus on 80 prosenttia. Ongelma on tavallisesti se, että johto ei kykene kommunikoimaan kunnossapidon kielellä eikä kunnossapitäjät puolestaan ymmärrä johdon kieltä. 

Tilaisuudessa keskusteltin muun muassa siitä, miksi monet parannushankkeet tuottavat pettymyksen. Mahdollista ja kestävää parannusta ei tapahdu. 

Idhammarin mukaan epäonnistumisien taustalta löytyy muutamia yhteisiä tekijöitä. Ehkäpä tärkein on yrityksen johdon osaamisen puute. Jos ei tiedetä, mikä on ongelma, johtaminen on hyvin vaikeaa.

Toinen syy on psykologinen. Moni johtaja on arka eikä uskolla uusia vanhaa systeemiä. Joissain organisaatioissa kaikki aika kuluu korjausten tekemiseen. Kehitystyölle ei riitä henkisiä, taloudellisia eikä ajallisia resursseja. Todelliset johtavat pystyvät hahmottamaan parannushankkeen potentiaalin, keinot sen saavuttamiseen ja sitten toteuttavat hankkeen. Saman voi Idhammarin mukaan ilmaista niin, että tavallinen johtaja keskittyy kustannuksiin, kun taas huippujohtaja keskittyy tekijöihin jotka vaikuttavat tuottoihin ja kustannuksiin.

Kolmas tekijä liittyy myös osittain johtamiseen. Epäonnistujat käyttävät valtaosan ajasta (85%) suunnitelmien laatimiseen ja loput kommunikointiin ja täytäntöönpanoon. Onnistujat toimivat päinvastoin. Suunnitteluun kuluu aikaa 5 prosenttia, kommunikointiin 10 prosenttia ja loput täytäntöönpanoon.

Lue lisää aiheesta tulevasta Promaint 5/2017 -lehdestä.

Teksti: Jorma Järviö

 

 

Uusimmat artikkelit

18.6.2018 | Alan Uutiset

Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen markkinaehtoisesti merkittäviä määriä

Tuulivoima on Suomessa erittäin kilpailukykyistä ilman tukia. Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen tulevina vuosina runsaasti markkinaehtoisesti, mikä tulee muuttamaan koko Suomen sähköjärjestelmää.

Uusi teknologiakeskus avattu Kuopioon, kehittää uutta kromausmenetelmää Suomessa

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa Suomessa kehittävä teknologiakeskus on avattu Kuopioon. Sen perustamista edelsi miljoonan euron rahoituskierros, jonka kuopiolainen kasvuyritys Savroc Oy keräsi rakentaakseen keskuksen ja kiihdyttääkseen teknologian kansainvälistymistä. TripleHard-pinnoite on jo patentoitu kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavaa menetelmää ei ole maailmanmarkkinoilla. 

15.6.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun voittajaksi AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Distence ja Houston Analytics yhteistyöhön – Teollinen IoT kohtaa tekoälyn

Yhteistyö mahdollistaa teollisille valmistajille helpon keinon siirtää toimintoketjunsa kertaheitolla tekoälyn ja alustatalouden aikakaudelle. Teolliset valmistajat voivat hyödyntää yhteistyön mahdollistamaa tiedon keruuta ja käyttämistä läpi koko toimintoketjunsa.

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Caverion vastaamaan Pohjoismaiden toiseksi suurimman avoimen palvelinkeskuksen valvonnasta ja ylläpidosta

Caverion ja Telia Finland ovat tehneet sopimuksen Telian rakennuttaman uuden Helsinki Data Centerin valvonnasta sekä kiinteistön ylläpidosta. Helsingin Pitäjänmäkeen valmistuva avoin palvelinkeskus on Pohjoismaiden turvallisin, energiatehokkain ja ympäristöystävällisin.