Kunnossapitoala kehittyy - Käyttövarmuuspäivät -tapahtuma myös

Käyttövarmuuspäivät pidettiin tänä vuonna Tampereella 15-16.11.2017. Tilaisuuden isäntänä toimii SKF-yhtymä. Osallistujamäärä nousi toiselle sadalle, joten tilaisuus on Suomessa suurin erillisenä järjestettävä omaisuuden hallintaan ja kunnossapitoon erikoistunut tapahtuma.

christer

Kunnossapidon toimintaperiaatteet eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana, vaikka teknologia on täysin erilaista - Christer Idhammar, Idcon AB

Käyttövarmuus 2017 kehittyy. Perinteinen kunnossapito mielletään kentällä korjaavaksi toiminnaksi. Se on kuitenkin vain yksi osa omaisuuden hoitoa, jonka tähtäin on tuotantoresurssien tuotantokyvyn hallinta. Käytettävät teknologiat ovat myös kehittyneet ja esimerkiksi mittalaitteiden hinnat ovat laskeutuneet. Kumpaakin muutosta käsiteltiin ansioituneiden asiantuntijoiden esityksissä. Päivillä käsiteltiin paljon mielenkiintoisia ja informatiivisia asioita.

Tilaisuun key note -puhujana toimi Christer Idhammar. Idhammar korostaa, etteivät kunnossapidon toimintaperiaatteet ole juurikaan muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana, vaikka teknologia on tyystin erilaista. Perustoiminta on edelleen tarkastaminen, jonka avulla pyritään löytämään ongelmat etukäteen. Tässäkin toiminnassa silmien käyttö (visuaaliset tarkastukset) on tärkein keino.

Kunnossapito-organisaatioissa pääpaino usein asetetaan korjausten nopealle suorittamiselle kuin korjausten vähentämiselle, eli luotettavuuden nostamiselle ja hallitsemiselle. Syynä tähän on epätietoisuus siitä, mikä on kunnossapidon ”tuote”, eli mitä on se oleellinen, mitä huolto-organisaatio toimittaa asiakkaalleen. Onko se ripeää toimintaa, alhaisia kustannuksia vai prosessin toimintavarmuutta?

Toimintatavat muuttuvat, mutta hitaasti. Muutosnopeudessa ihmisten vaikutus on 80 prosenttia. Ongelma on tavallisesti se, että johto ei kykene kommunikoimaan kunnossapidon kielellä eikä kunnossapitäjät puolestaan ymmärrä johdon kieltä. 

Tilaisuudessa keskusteltin muun muassa siitä, miksi monet parannushankkeet tuottavat pettymyksen. Mahdollista ja kestävää parannusta ei tapahdu. 

Idhammarin mukaan epäonnistumisien taustalta löytyy muutamia yhteisiä tekijöitä. Ehkäpä tärkein on yrityksen johdon osaamisen puute. Jos ei tiedetä, mikä on ongelma, johtaminen on hyvin vaikeaa.

Toinen syy on psykologinen. Moni johtaja on arka eikä uskolla uusia vanhaa systeemiä. Joissain organisaatioissa kaikki aika kuluu korjausten tekemiseen. Kehitystyölle ei riitä henkisiä, taloudellisia eikä ajallisia resursseja. Todelliset johtavat pystyvät hahmottamaan parannushankkeen potentiaalin, keinot sen saavuttamiseen ja sitten toteuttavat hankkeen. Saman voi Idhammarin mukaan ilmaista niin, että tavallinen johtaja keskittyy kustannuksiin, kun taas huippujohtaja keskittyy tekijöihin jotka vaikuttavat tuottoihin ja kustannuksiin.

Kolmas tekijä liittyy myös osittain johtamiseen. Epäonnistujat käyttävät valtaosan ajasta (85%) suunnitelmien laatimiseen ja loput kommunikointiin ja täytäntöönpanoon. Onnistujat toimivat päinvastoin. Suunnitteluun kuluu aikaa 5 prosenttia, kommunikointiin 10 prosenttia ja loput täytäntöönpanoon.

Lue lisää aiheesta tulevasta Promaint 5/2017 -lehdestä.

Teksti: Jorma Järviö

 

 

Uusimmat artikkelit

Fortum tutkii Krasnyi Borin teollisuusjätenäytteet

Fortumin jäte- ja kierrätysliiketoiminnan asiantuntijat ovat yhdessä Venäjän ympäristövalvontaviranomaisen kanssa ottaneet tällä viikolla näytteitä kahdesta avoimesta vesialtaasta Krasnyi Borin vaarallisen jätteen kaatopaikalla Pietarissa. Näytteenoton tavoitteena on selvittää, mitä aineita altaissa on.

Vaisala tuo markkinoille uusia älykkäitä mittapäitä

Vaisala on tuonut markkinoille uuden sarjan vaihdettavia mittapäitä kosteuden mittaamiseen haastavissa olosuhteissa. Uusia mittapäitä voi käyttää niin itsenäisinä digitaalisina lähettiminä kuin yhdistettynä Vaisalan Indigo-näyttölaitteeseen.

19.2.2018 | Tutkimus ja koulutus

Tulevaisuuden akut antavat Suomelle virtaa ja bisnesmahdollisuuksia

Mobiili yhteiskunta liikkuu akkujen varassa. Akut antavat käyttövoiman sähköautoille, tasaavat uusiutuvan energian tuotannon ja käytön jaksottaisuuden eroja sekä tuovat työhön ja vapaa-aikaan langatonta käyttömukavuutta. 

Gasumille tukea biokaasun tuotannon lisäämiseen

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Gasumille Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanketukea 7,83 miljoonaa euroa biokaasun tuotannon lisäämiseen. Gasum rakentaa pohjoismaista kaasuekosysteemiä, johon kuuluu myös biokaasutuotannon lisääminen.

Teollisuuden kunnossapidon osaaja Elcoline kasvaa ja työllistää Kajaanin seudulla

Heinäkuussa 2016 Elcoline Plant Service Oy ja GE Power Service (entinen Alstom Finland Oy) tekivät liiketoimintakaupan, jossa GE Powerin mekaanisen kunnossapitoyksikön työntekijät siirtyivät Elcolinen palvelukseen. Elcolinen tavoitteena oli kaupan myötä kasvattaa omaa osaamistaan ja tätä kautta kehittää liiketoimintaansa, sekä laajentaa palvelutarjontaansa asiakaslähtöisemmäksi.

7.2.2018 | Alan Uutiset

Fortum ostaa kolme yksityistä lämmöntuottajaa Latviassa

Fortum on allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan yhtiö ostaa kolmen latvialaisen lämmöntuotantoyhtiön SIA BK Enerģijan, SIA Energy & Communicationin ja SIA Sprinon kaikki osakkeet. Kauppa on ehdollinen Latvian kilpailuviranomaisen hyväksynnälle.