Kunnossapitoala kehittyy - Käyttövarmuuspäivät -tapahtuma myös

Käyttövarmuuspäivät pidettiin tänä vuonna Tampereella 15-16.11.2017. Tilaisuuden isäntänä toimii SKF-yhtymä. Osallistujamäärä nousi toiselle sadalle, joten tilaisuus on Suomessa suurin erillisenä järjestettävä omaisuuden hallintaan ja kunnossapitoon erikoistunut tapahtuma.

christer

Kunnossapidon toimintaperiaatteet eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana, vaikka teknologia on täysin erilaista - Christer Idhammar, Idcon AB

Käyttövarmuus 2017 kehittyy. Perinteinen kunnossapito mielletään kentällä korjaavaksi toiminnaksi. Se on kuitenkin vain yksi osa omaisuuden hoitoa, jonka tähtäin on tuotantoresurssien tuotantokyvyn hallinta. Käytettävät teknologiat ovat myös kehittyneet ja esimerkiksi mittalaitteiden hinnat ovat laskeutuneet. Kumpaakin muutosta käsiteltiin ansioituneiden asiantuntijoiden esityksissä. Päivillä käsiteltiin paljon mielenkiintoisia ja informatiivisia asioita.

Tilaisuun key note -puhujana toimi Christer Idhammar. Idhammar korostaa, etteivät kunnossapidon toimintaperiaatteet ole juurikaan muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana, vaikka teknologia on tyystin erilaista. Perustoiminta on edelleen tarkastaminen, jonka avulla pyritään löytämään ongelmat etukäteen. Tässäkin toiminnassa silmien käyttö (visuaaliset tarkastukset) on tärkein keino.

Kunnossapito-organisaatioissa pääpaino usein asetetaan korjausten nopealle suorittamiselle kuin korjausten vähentämiselle, eli luotettavuuden nostamiselle ja hallitsemiselle. Syynä tähän on epätietoisuus siitä, mikä on kunnossapidon ”tuote”, eli mitä on se oleellinen, mitä huolto-organisaatio toimittaa asiakkaalleen. Onko se ripeää toimintaa, alhaisia kustannuksia vai prosessin toimintavarmuutta?

Toimintatavat muuttuvat, mutta hitaasti. Muutosnopeudessa ihmisten vaikutus on 80 prosenttia. Ongelma on tavallisesti se, että johto ei kykene kommunikoimaan kunnossapidon kielellä eikä kunnossapitäjät puolestaan ymmärrä johdon kieltä. 

Tilaisuudessa keskusteltin muun muassa siitä, miksi monet parannushankkeet tuottavat pettymyksen. Mahdollista ja kestävää parannusta ei tapahdu. 

Idhammarin mukaan epäonnistumisien taustalta löytyy muutamia yhteisiä tekijöitä. Ehkäpä tärkein on yrityksen johdon osaamisen puute. Jos ei tiedetä, mikä on ongelma, johtaminen on hyvin vaikeaa.

Toinen syy on psykologinen. Moni johtaja on arka eikä uskolla uusia vanhaa systeemiä. Joissain organisaatioissa kaikki aika kuluu korjausten tekemiseen. Kehitystyölle ei riitä henkisiä, taloudellisia eikä ajallisia resursseja. Todelliset johtavat pystyvät hahmottamaan parannushankkeen potentiaalin, keinot sen saavuttamiseen ja sitten toteuttavat hankkeen. Saman voi Idhammarin mukaan ilmaista niin, että tavallinen johtaja keskittyy kustannuksiin, kun taas huippujohtaja keskittyy tekijöihin jotka vaikuttavat tuottoihin ja kustannuksiin.

Kolmas tekijä liittyy myös osittain johtamiseen. Epäonnistujat käyttävät valtaosan ajasta (85%) suunnitelmien laatimiseen ja loput kommunikointiin ja täytäntöönpanoon. Onnistujat toimivat päinvastoin. Suunnitteluun kuluu aikaa 5 prosenttia, kommunikointiin 10 prosenttia ja loput täytäntöönpanoon.

Lue lisää aiheesta tulevasta Promaint 5/2017 -lehdestä.

Teksti: Jorma Järviö

 

 

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.