https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Länsirannikolla pian Suomen modernein sähkönsiirron valtaväylä

Ulvilan ja Kristiinankaupungin välisen voimajohtoyhteyden käyttöönottojuhlaa vietettiin tammikuussa Porissa. Yli 350 kilometrin voimajohtokokonaisuus valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Fingrid_Kuva2

Suomen sähkönsiirtoverkossa on meneillään mittava investointiohjelma. Fingrid rakentaa kuluvan vuosikymmenen aikana noin 2 500 kilometriä lisää voimajohtoja ja toistakymmentä uutta sähköasemaa.

Investointiohjelma mahdollistaa tulevaisuuden uudet energiaratkaisut Suomessa. Investointiohjelman painopiste on nyt Länsi-Suomessa. Suomen länsirannikolla on suunnitteilla runsaasti tuulivoimahankkeita ja osaksi juuri sen vuoksi alueella on käynnissä Fingridin historian suurin voimajohtohankekokonaisuus. Pohjanmaan sähkönsiirtoverkossa ikääntynyt pääosin 1970-luvulla rakennettu ja siirtokyvyltään tulevaisuuden tarpeisiin riittämätön 220 kilovoltin verkko korvataan suurelta osin 400 kilovoltin verkolla. Länsirannikolla valmistuu vuoteen 2017 mennessä 400 kilovoltin rengasverkko Porista Ouluun, seitsemän uutta sähköasemaa ja 380 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoja. Kaiken kaikkiaan Länsi-Suomen verkon kehittämiseen investoidaan vuosina 2007-2016 noin 250 miljoonaa euroa. Sähköasemien ja voimajohtojen rakentaminen on merkittävä työllistäjä ja tarkoittaa useiden satojen henkilötyövuosien panosta työmailla.

Vuonna 2007 alkanut Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon kehittäminen muodostuu kolmesta laajasta hankekokonaisuudesta:

- 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoyhteys Seinäjoelta Vaasaan ja uusi muuntoasema Nivalaan valmistuivat vuonna 2011.

- Voimajohtokokonaisuuden toisessa vaiheessa valmistui 400 kilovoltin voimajohtoyhteys Ulvilasta Kristiinankaupunkiin. Tämän hankkeen käyttöönottojuhlaa vietetään tänään Porissa. 

- Viimeisenä vaiheena rakennetaan 400 kilovoltin voimajohtoyhteys Kokkolasta Muhokselle, joka valmistuu 2016.

Fingridin investointiohjelma tukee osaltaan Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Pohjanmaan hankkeet parantavat alueen sähkön saannin varmuutta ja luovat edellytyksiä sekä tuuli- että ydinvoiman liittämiselle kantaverkkoon. Uusi siirtoyhteys parantaa myös Suomen pohjoisen ja etelän välistä sähkönsiirtokapasiteettia ja mahdollistaa tällä tavoin sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on pyritty kuuntelemaan maanomistajien toiveita mahdollisuuksien mukaan ja löytämään sellaisia ratkaisuja, joissa rakentamisesta koituisi mahdollisimman vähän haittaa maanomistajille. 

Kahdessa erillisessä voimajohtohankkeessa uusittiin 115 voimajohtokilometriä. Uusi 400 kilovoltin voimajohto rakennettiin pääosin puretun 220 kilovoltin voimajohdon paikalle. Hankkeen eteläisen osuuden, Ulvilasta Leväsjoelle, pääurakoitsijana toimi italialais-suomalainen työyhteenliittymä Destia-Tecnolines-Sirti, DTS. Pohjoisen osuuden rakennustöistä Leväsjoelta Kristiinankaupunkiin vastasi Eltel Networks Oy.

Uusitun Ulvilan sähköaseman sijainti on merkittävä alueellisen sähkönsiirron ja koko kantaverkon kannalta. Haastavaa hankkeessa oli työskentely käytössä olevalla sähköasemalla ja jännitteisten voimajohtojen alla. Sähköasemaurakka sisälsi 400/110/20 kV avokytkinlaitosten, muuntajajärjestelmien ja valvomorakennuksien sekä ohjaus- ja suojausjärjestelmien rakentamisen. Sähköasemaurakasta vastasi ABB Oy, ja aseman johtojärjestelyistä Destia-Tecnolines-Sirti, DTS.

Kristiinankaupunkiin rakennettiin uusi Kristinestadin sähköasema. Sähköasemaurakka sisälsi 400/110/20 kV avokytkinlaitosten, muuntajajärjestelmien ja valvomorakennuksen sekä ohjaus- ja suojausjärjestelmien rakentamisen. Pääurakoitsijana toimi Infratek Finland Oy. Mittavat johtojärjestelyt ja johtojen uusimiset Kristinestadin aseman läheisyydessä toteutti Eltel Networks Oy. 

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat kaiken kaikkiaan 70 miljoonaa euroa. Rakentamisaikataulut olivat kaikissa hankkeissa hyvin tiukat, mutta kaikki voimajohto- ja sähköasematyöt valmistuivat suunniteltujen aikataulujen ja budjettien mukaisesti. Henkilöstön sähkö- ja muu työturvallisuus toteutuivat erinomaisesti. 

Lisätietoja: www.fingrid.fi

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.