– SUOMESSA leania hyödynnetään lähinnä tuotannossa. Tuotekehityksen saralla laahaamme jäljessä muihin Pohjoismaihin verrattuna, toteaa teknologiajohtaja Juhani Jantunen ohjelmistoyhtiö Dassault Systèmesistä.

Teknologiajohtaja Juhani Jantunen, Dassault Systèmes.

Dassault Systèmes tarjoaa ohjelmistoja, joiden avulla lean-työskentelytapaa voidaan hyödyntää myös tuotekehittelyssä. Näitä virtuaalisia työtiloja kutsutaan Oobeyoiksi. Nimitys on peräisin leanin syntysijoilta Japanista. Alun perin Oobeya tarkoitti japaniksi sotahuonetta, jossa armeijan kenraalit hioivat sotasuunnitelmiaan. Leanin kehittäneen autovalmistaja Toyotan insinöörit omaksuivat termin käyttöönsä tarkoittamaan yhteistä työskentelytilaa. Kun kaikki tuotekehityksen osapuolet työskentelevät samassa tilassa, tieto liikkuu joustavammin ja prosessit muuttuvat ketterämmiksi.

– Nykyisissä globaaleissa yrityksissä Oobeya voidaan tuoda digitaaliseen muotoon työskentelyalustan tarjoavien ohjelmistojen avulla. Yhteisen virtuaalisen työskentelytilan ansiosta kaikki tuotekehityksen ja valmistuksen osapuolet pääsevät tuomaan esiin näkökulmansa tuotteen valmistuksessa, Jantunen kertoo.

Jantusen mukaan Dassault Systèmesin luomassa virtuaalisessa työtilassa valmis tuote voidaan myös simuloida 3D-teknologian avulla. Näin kaikki osapuolet näkevät, miltä valmis tuote näyttää ja miten se käytännössä toimii. Mahdollisuus kommentoida valmista tuotetta samassa virtuaalisessa tilassa nostaa tuottavuutta ja vähentää virheiden määrää.

Isoissa yrityksissä digitaalinen Oobeya toimii useammassa tasossa. Käytännössä yrityksen eri osastot, kuten vaikkapa suunnittelu ja tuotanto, työskentelevät erikseen omissa digitaalisissa työhuoneissaan. Jokainen osasto saa kuitenkin kerran viikossa tuoda Oobeyan kautta esiin enintään kaksi kohtaamaansa ongelmaa ylimmän johdon käsiteltäväksi. Näin tärkeimmät ongelmat ratkaistaan ensimmäisenä, eikä johto kuormitu liikaa.

Tiedon ketterä liikkuvuus tuo tuloksia

Digitaalisessa Oobeyassa työskentely ja ongelmien ratkaisu voi olla jopa tehokkaampaa kuin kasvokkain tapahtuva työskentely samassa huoneessa. Jantusen mukaan virtuaalista Oobeyaa käyttäneet autoteollisuuden yritykset saivat vähennettyä tuotteen valmistuksen kustannuksia 27 prosenttia ja aikaväli tuotteen kehityksestä julkaisuun kutistui 36 kuukaudesta 18 kuukauteen. Lentokoneiden suunnittelussa ajankäytön tehokkuutta saatiin digitaalisessa Oobeyassa työskentelyn avulla parannettua peräti 60 prosentin verran.

Jantunen nostaa esiin termin Front Loading, jolla tarkoitetaan tiedon välittämistä ja huomioimista mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa.

– Tuotteen suunnittelija ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija. Front Loading tarkoittaa tiedon viemistä mahdollisimman aikaiseen tuotekehitysvaiheeseen, jotta eri osapuolten näkökulmat voidaan ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä. Huomioimalla tuotannon tarpeet jo suunnitteluvaiheessa, voidaan parantaa esimerkiksi tuotteen kokoonpantavuutta ja valmistettavuutta. Myös asiakkaiden ja tuotteen huollon näkökulmat pystytään ottamaan paremmin huomioon. Tällöin virheiden määrä vähenee ja tuottavuus paranee. Oobeya tarjoaa virtuaalisen huoneen eri osastojen välillä käytävälle keskustelulle, Jantunen kertoo.

Teksti Matleena Merta (OS/G Viestintä)

Dassault Systèmes:  www.3ds.com