Metsien digiloikka tuo 100 miljoonan euron vuotuiset säästöt
Suomen metsävarojen aiempaa parempi hyödyntäminen, kustannustehokkaampi puutavaralogistiikka ja kannattavampi metsänhoito takaavat merkittäviä lisätuottoja alalle. Tavoitteena on yli 100 miljoonan euron vuotuiset säästöt metsänomistajille, metsäyhtiöille ja koneyrittäjille, kun kaikki tieto metsistämme saadaan lähivuosina talteen ja käyttöön.
Säästöt muodostavat jopa kymmenen prosenttia puun korjuun ja kuljetuksen 1,2 miljardin vuotuisista kustannuksista.
Tehostuminen tuo kilpailukykyä ja kasvua
- Digitalisaatio ja erityisesti metsävaratiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen tuo todellisen kehitysloikan metsäalalle. DIMECCillä oli keskeinen rooli metsätietoekosysteemin synnyttämisessä, kun se auttoi kokoamaan tutkimus- ja osaajaverkoston sekä tiedon käyttäjät hankkeeseen. Samalla opimme, miten big dataa on hyödynnetty muilla aloilla, korostaa hankkeen koordinaattori, Metsäteho Oy:n tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen.
- Big data on niin metsien kuin ylipäänsä teollisuuden ja koko talouden kannalta yhä keskeisemmässä roolissa. DIMECC on tuonut tässä yhteen johtavan suomalaisen metsäosaamisen, jotta digitalisoitumisen mahdollisuudet saadaan valjastettua parhaan mahdollisen kilpailukyvyn hyväksi. Se tarkoittaa myös koko kansantaloudelle enemmän kasvua ja enemmän työpaikkoja, tiivistää DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala.
Hakkuukoneet keräävät jo nykyisin huikeasti mittausdataa. DIMECC Data to Intelligence -ohjelman Forest Big Data -hankkeessa Metsäteho, Arbonaut, VTT ja Suomen Metsäkeskus tutkivat nykyisen datan käyttömahdollisuuksia metsävaratiedon hankinnassa ja päivittämisessä. Metsissämme työskentelee 2 000 hakkuukonetta, jotka hakkaavat päivässä noin miljoona puuta eri tavaralajeiksi. Jokainen runko ja pölkky mitataan tarkasti ja tiedot rekisteröidään koneen tietojärjestelmään. Myös koneen sijainti tallentuu kunkin työpisteen tarkkuudella.
Kattavaa dataa joka lähtöön
Metsäkoneiden rooli on myös jatkossa keskeinen sekä puusto- että maaperätiedon kaukokartoituksessa. Hankkeessa Aalto-yliopisto paneutui metsäkoneiden sensoritekniikan kehittämiseen työn tehostamiseksi ja automatisoinniksi. Sensorit voivat määrittää ympäröivän maaston ja puuston, työlaitteen sijainnin sekä nosturin asennon.
- Tulevaisuudessa tietoa tuotetaan monin eri tavoin. Dataa kerätään ja päivitetään metsien inventointien yhteydessä sekä osana puunhankinnan ja metsänhoidon operaatioita. Näin saamme metsävaratietojärjestelmästä kattavan”, toteaa Hämäläinen.
Metsätiedosta hyötyvät puunhankinta- ja puuntuotantoprosessit sekä metsäntutkimus, viranomaistoiminta ja useat muut toimijat. Puuhuollon arjessa säästetään aikaa ja kustannuksia, kun järjestelmä kertoo esimerkiksi, milloin maastoon kannattaa seuraavan kerran koneella mennä.
